Ihastuin viime kesänä nuoreen naiseen, jonka kuitenkin totesin vähän liian nuoreksi itselleni. Ei "sakkolihaa", mutta silti tuli olo, että ei varmaan ole oikein sopivaa toimia tunteidensa mukaan. Tulee haittaa minulle, mutta ennen kaikkea tytölle. Useiden kuukauden sisäisen helvetin kävin läpi ja aloin sopeutua. Nimittäin näen tätä ihastusta ihan säännöllisesti arkielämästä, josta ei kumpikaan voi paeta. Hänen tunteensa minua kohtaan eivät täysin selvinneet, mutta eivät ne erityisen kielteisiltäkään ole vaikuttaneet. Joskin tuntuu, että hänellä on varmasti ollut ihan sama jarruttava tekijä nro 1 kuin minulla eli se ikäero ja kenties vielä vahvemmin. Koska kyseessä on jollain tasolla ihan järjellinen tapaus, joka ei ilman voimakkaita ärsykkeitä hyppää seikkailuun kaikkien kanssa.
Mutta juuri kun olen ollut tottumassa tilanteeseen, on kuvioihin astunut entinen naisystäväni. Hänkin hengailee näissä samoissa arkisissa ympyröissä. Hän on ihastukseni hyvä ystävä. Kuinka ollakaan, olen ollut havaitsevinaan että näiden välit ovat hyvin läheiset. Aiemmin erityisesti ihastukseni on ollut tähän exääni kiintynyt, mutta nyt ihan viime aikoina olen ollut havaitsevinani molemminpuolisuutta. Hyvä etteivät ole jo suuteluetäisyydellä keskustellessaan tuolla julkisella paikalla.
Jostain syystä minua vituttaa tilanne aivan suunnattomasti.
En kykene päässäni edes mitenkään erittelemään, mistä ärsytyksessäni on kyse. Se jotenkin hämmentää minua. Missään nimessä en ole mustasukkainen exästäni koska en tunne häntä kohtaan enää mitään ainakaan mitään rakkauteen tai eroottiseen vetovoimaan viittaavaa. En ole tuntenut pitkiin aikoihin. Toisaalta tavallaan en osaa olla "vihainen" tälle tytöllekään, hän toimii vaistonsa varassa ja nuoruuttaan. Koen jotain nöyryytyksen ja ulkopuolisuuden tunteita. Aivan kuin exä kostaisi, aivan kuin minua vastaan olisi rakennettu joku biseksuaalien salaliitto, jossa minut halutaan musertaa.
Mitä teen? Voin joutua katselemaan tätä vielä pitkäänkin...
Kun olin päässyt siitä omasta kipeähköstä ihastumisen tunteestani eroon aloin viritellä pientä keskusteluyhteyttä eri naisiin sinne sun tänne, jotenkin ajattelin, että minun on elettävä. Jos vaikka jostain jotain enemmänkin seuraisi. Mutta kun mustasukkaisuus pamahti päälle, halut näihin uusiin tuttavuuksiin kaikkosivat sen sileän tien. Ja minua on alkanut riivata outo pakkomielle, etten voi mennä edes kahville jonkun uuden treffipalstan tuttavuuden tai vanhan facebookin kautta bongatun naispuolisen kaverin kanssa koska koen "pettäväni" ihastustani. Samanaikaisesti jopa sallisin hänelle poikaystävän tai se tuntuisi ihan normaalilta, mutta tämä exä - ihastus suhde saa minut repimään pelihousuni. Ja muutenkin biseksuaalisuus on alkanut kuvottaa. Tavallaan se ei ole normaalia persu suvaitsemattomuutta, koska jos joku on selkeästi lesbo, niin minulle se on ihan ok. Hänen kanssaan on varmasti helppoa olla vain kaveri.
Mitä nyt teen?
Mutta juuri kun olen ollut tottumassa tilanteeseen, on kuvioihin astunut entinen naisystäväni. Hänkin hengailee näissä samoissa arkisissa ympyröissä. Hän on ihastukseni hyvä ystävä. Kuinka ollakaan, olen ollut havaitsevinaan että näiden välit ovat hyvin läheiset. Aiemmin erityisesti ihastukseni on ollut tähän exääni kiintynyt, mutta nyt ihan viime aikoina olen ollut havaitsevinani molemminpuolisuutta. Hyvä etteivät ole jo suuteluetäisyydellä keskustellessaan tuolla julkisella paikalla.
Jostain syystä minua vituttaa tilanne aivan suunnattomasti.
En kykene päässäni edes mitenkään erittelemään, mistä ärsytyksessäni on kyse. Se jotenkin hämmentää minua. Missään nimessä en ole mustasukkainen exästäni koska en tunne häntä kohtaan enää mitään ainakaan mitään rakkauteen tai eroottiseen vetovoimaan viittaavaa. En ole tuntenut pitkiin aikoihin. Toisaalta tavallaan en osaa olla "vihainen" tälle tytöllekään, hän toimii vaistonsa varassa ja nuoruuttaan. Koen jotain nöyryytyksen ja ulkopuolisuuden tunteita. Aivan kuin exä kostaisi, aivan kuin minua vastaan olisi rakennettu joku biseksuaalien salaliitto, jossa minut halutaan musertaa.
Mitä teen? Voin joutua katselemaan tätä vielä pitkäänkin...
Kun olin päässyt siitä omasta kipeähköstä ihastumisen tunteestani eroon aloin viritellä pientä keskusteluyhteyttä eri naisiin sinne sun tänne, jotenkin ajattelin, että minun on elettävä. Jos vaikka jostain jotain enemmänkin seuraisi. Mutta kun mustasukkaisuus pamahti päälle, halut näihin uusiin tuttavuuksiin kaikkosivat sen sileän tien. Ja minua on alkanut riivata outo pakkomielle, etten voi mennä edes kahville jonkun uuden treffipalstan tuttavuuden tai vanhan facebookin kautta bongatun naispuolisen kaverin kanssa koska koen "pettäväni" ihastustani. Samanaikaisesti jopa sallisin hänelle poikaystävän tai se tuntuisi ihan normaalilta, mutta tämä exä - ihastus suhde saa minut repimään pelihousuni. Ja muutenkin biseksuaalisuus on alkanut kuvottaa. Tavallaan se ei ole normaalia persu suvaitsemattomuutta, koska jos joku on selkeästi lesbo, niin minulle se on ihan ok. Hänen kanssaan on varmasti helppoa olla vain kaveri.
Mitä nyt teen?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.