Mielestäni Kafkan novellit ovat teemoiltaan varsin lapsellista itsetuhoisissa ajatuksissa piehtarointia. Kafka piti myös ihmisen rinnastamisesta eläimeen, joka käy ilmi mm. hänen novelleissaan "Nälkätaiteilija" ja "Muodonmuutos". Tämä kertoo osaltaan siitä, kuinka vähän Kafka arvosti ihmiselämää ja kuinka kurjana hänen päähenkilönsä kokivat tapahtumat. Ainakin minulle sellaisen ahdingon kuvaaminen on sietämätöntä luettavaa.
Kafka yliarvostettu
Manbehindthemask
1341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lapsella ei vielä ole aikuista sisällään, mutta aikuisen korvien välissä on vielä lapsikin.
Myös muita on aikuisen mielessä. Aikuisen mieli muodostuu monista hahmoista: on kysyjää ja vastaajaa, hyökkääjää ja puolustajaa, syyttäjää ja syytettyä. Nämä erilaiset, keskenään ristiriitaiset hahmot ratkaisevat sen selviytyykö ihminen vai tuhoutuuko. Tuho on aina jossain mielessä itsetuhoa.
Kafka asetti nuo mielen roolihahmot näytteille. Normaalisti ne ovat meissä piilossa, emmekä edes huomaa että esimerkiksi kun ajattelemme, se on mielen sisäistä kieltä - sisäistä keskustelua.
Nämä minuutemme piilohahmot nukkuvat ruususen untaan, mutta kenties eräänä aamuna heräämme ja huomaamme muuttuneemme suureksi syöpäläiseksi. Kyse ei ole siitä että ihmisyytemme ja eläimellisyys rinnastettaisiin, van juuri päinvastaisesta: osamme ihmisinä on nimenomaan tämä.
Eräänä aamuna heräämme ja huomaamme muuttuneemme...