Kuntauudistus ja Karstula

Kuntauudistusta ollaan toteuttamassa huolimatta kuntalaisten ajatuksista. Seuraavassa on esitelty ajatuksia kuntien yhdistämisten seuraamuksista. Lähtökohdaksi olen karstusena ottanut Karstulan kohtalon, mutta päätelmät lienevät siirrettävissä myös muihin vastaavassa tilanteessa oleviin kuntiin. Alueelliset erityispiirteet tulee kuitenkin ottaa yleistyksessä huomioon. Ajatelmat ovat paikoitellen luotisuoria, mutta niin on myös kuntauudistus. Taustalla vaikuttaa myös ne epäviralliset kaavailut kunnan terveyskeskuksen ja lukion osalta.
Aluksi on hyvä pohtia kuntalaisen (kansalaisen) ja valtion välistä suhdetta. kumpi on yläkäsite eli kumpi on kumpaa varten? Tämän käsitteen hahmottamisesta muokkautuu toiminnallinen rakenne: onko valtion roolina tuottaa kansalaisille palveluja vai kansalaisen alistua valtion tahtoon? Toisaalta jokaisen olisi hyvä miettiä yksittäisten kansalaisten asemaa valtiossa. Ovatko kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa, ja toteutuuko erilaiset velvoitteet ja oikeudet samantasoisina suhteellisesti kaikkien kansalaisten osalta?
Julkishallinnon palvelut ovat kadonneet Karstulasta lähes kokonaan, perusteluina ovat olleet rakenneuudistus ja palvelutason mitoittaminen kysynnälle. Poliisi, Kela, työvoimahallinto etunenässä ovat muuttaneet pois. Työttömyys on noussut, erilaisten tukien ja etuuksien hakeminen lisääntynyt ja meno raitilla on jo kuin Deadwoodissa. Ristiriitaista suhteessa palvelujen karsintaan, eikö vain?
Mitä tapahtuu terveyskeskuksen lähes kokonaan sulkeutumisesta? Kymmenittäin ihmisiä jää työttömäksi. Mistä heille löytyy Karstulasta tai edes lähiseudulta korvaavat työpaikat? Ei mistään. On loogista, että he lähtevät seutukunnalta pois vieden myös perheensä mukanaan. Mitä tapahtuu, mikäli lukion toiminnot siirretään Saarijärvelle? Käyvätkö opettajat työssä siellä Karstulasta käsin, jos työpaikkansa saavat pitää? Vai muuttavatko muualle? Lähtevätkö perheet mukana, vai jäävätkö tänne? Kierre on valmis, kun ottaa vielä huomioon paikallisen väestöjakauman iän suhteen. Keitä jää jäljelle?
Mitä kuntauudistus aiheuttaa kuntalaiselle.? Veroseuraamukset ovat välittömät. Kumpi on todennäköisempää, nostetaanko veroäyrimme ympäristökuntien tasolle vai lasketaanko heidän meidän nyt voimassa olevalle tasolle? Ettei vain käy niin, että nykyiset karstuset saavat myös ympäristökuntien velat vastuulleen, minkä vuoksi verotusta kiristetään. Oikeudenmukaista eikö vain?
Kuka ottaa vastuun yksilötason kustannusten noususta, kun esim. terveydenhoitopalveluita lähdetään hakemaan Saarijärveltä tai jopa Jyväskylästä. Miten valtio kompensoi nämä kustannustennousut? Ei mitenkään. Ajatuksena on, että ne palvelut mitkä olemme verorahoin aikaisemmin rahoittaneet, katetaan nyt suoraan palkka- tai eläkepussista. Tietynlaista yksityistämistä tämä myös. Tässä yhteydessä ei sovi unohtaa myöskään välillistä verotusta.
Kuka ottaa vastuu varallisuusmassojen siirtymisestä maaseudulta kuntakeskuksiin ja kaupunkeihin. Miettikääpä kuinka käy esim. kiinteistömassan arvolle, kun Karstulasta muuttaa pois200 ihmistä. Kierre on valmis, minkä seurauksena kiinteistöjä ja huoneistoja ei saada kaupaksi kuin pilkkahintaa. Vastaavasti kysynnän ja tarjonnan lain mukaan asuntojen hinnat nousevat kaupungeissa. Toisin sanoen varallisuus siirtyy ansiottomasti kaupunkeihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun olet maksanut kiinteistön Karstulassa, tämän arvo tipahtaa niin paljon sen käydessä enää käsirahaksi kaupungissa. Kuka tästä eniten hyötyy ja kärsii? Pankit ja kansalainen.


Miksi liitokset toteutetaan aina siten, että kunnan yksiköksi jää automaattisesti suurin kunta? Eikö voitaisi olettaa, että hallinnolliseksi paikaksi jätettäisiin liitettävien kuntien keskikokoinen kunta. Sen työllistämä virkamieskunta kyllä kykenee hoitamaan hallinnolliset velvoitteensa.
Tässä yhteydessä en voi olla puuttumatta erääseen asiaan. Karstulaan ollaan puuhaamassa jäähallia, mikä tuntuu laajemmalti ajateltuna hyvältä asialta. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo vierailu taannoin Karstulassa, jossa jäähallin rahoitus nousi esiin. Wallniheimo toteaa vierailullaan, että Karstulaan kaavailtu jäähallihanke on liian pieni valtion avustettavaksi. Milloin pienistä hankkeista, joilla saadaan hyvä kattavuus, on tullut epäsuosittuja? Mielenkiinnolla jäämmekin seuraamaan millaisia avustuksia Jyväskylän liikuntapaikat ym. saavatkaan Opetusministeriön rahajaon yhteydessä tulevana huhtikuuna. Kukin voisi tehdä tutkimusta sen verran, että selvittää kyseisten liikuntapaikkojen käyttäjien taustoja ja intressejä.
Kyyti alkaa olemaan kylmää. Odotetaan vielä mitä paljastetaan presidentinvaalien jälkeen. Tuntuu erittäin ristiriitaiselta, että verotus kiristyy, mutta palvelut karsitaan. Kuka siten rahoittaa ja ketä? Miksi ylipäätänsä maksaa veroja?
Mitä tehdään? Kuinka laitetaan hanttiin? Meidän reunaihmisten asema alkaa olla alhaalla. Milloin lentää se viimeinen kuiva luu kaluttavaksi? Olen jo totaalisen kypsä.