miksi tämä on niin vaikeeta. olen ollut jo sairaalassa kk ja olo sen kun jatkuu, ei täällä enää jaksa olla,ahdistaa vaan enemmän,...huomennna hoitoneuvottelu ja toivottavasti pääsee pois
ehkä en parane koskaan kun tuntuu ettéi mikään auta
miten olette itse ^parantuneet^ ja selvinneet vaikeasta masennuksesta ja itsetuhoisuudesta...mun diagnoosi oli psykoottinen vaikea masennus
ehkä en parane koskaan kun tuntuu ettéi mikään auta
miten olette itse ^parantuneet^ ja selvinneet vaikeasta masennuksesta ja itsetuhoisuudesta...mun diagnoosi oli psykoottinen vaikea masennus
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kuukaudessa kukaan parane!
Ja toinen juttu; ei ole olemassa jotain ihmepilleriä jonka ottamalla kaikki selkenee ja valkenee ja elämä on ah, niin ihanaa!!
On tavallista, että esim terapian aloittaminen aluksi syventää ahdistusta ja pahaa oloa, koska taustalle painetut asiat otetaan esiin ja niitä joutuu käsittelemään. Mutta se on välttämätöntä jotta saisit ne käsiteltyä ja pääsisit eteenpäin!
Sairaalasta ja hoidosta lähteminen ei auta, päinvastoin teet itsellesi pahan karhunpalveluksen jos sen teet! Siellä saat tukea ja apua, kotona olet yksin ja voi olla jopa vaarallista. Sanot itse että olet itsetuhoinen...
Kipu ja tuska on vaan käytävä läpi ja siedettävä jos joskus tuosta montusta ylös haluat päästä. Tiedän kokemuksesta, jouduin käymään siellä täysin pohjalla, nyt hieman parempi. Olen siitä hyvässä asemassa, että minulla on varaa yksityiseen polikliiniseen hoitoon nyt sairaalahoidon jälkeen. Hyvällä tuella ja ennen kaikkea omalla lujalla halulla ja tahdolla ja 100% sitoutumisella hoitoon ja paranemiseen pääsee hitaasti mutta varmasti eteenpäin!
Mutta se vie aikaa! Se on tuskallista, välillä tuntuu sietämättömälle mutta kukaan muu sinua ei voi auttaa jos et itse itseäsi auta!
Omaan napaan tuijotus ja itsesääli ei vie mihinkään. Jäät vain siihen kuraan istumaan kaulaasi myöten ja ennenpitkää hukut.
Kovia sanoja ehkä, mutta elämä on tätä! Välillä se lyö oikein rautahaskalla päin näköä, ei se ole mitään silkkiä ja samettia!
Muuta en osaa sanoa. Päivä kerrallaan, hetki kerrallaan, taistele, pure hammasta ja kun olet väsynyt olet väsynyt ja sulla on lupa levätä, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin! Sulla on lupa olla pahaolo. Sulla on lupa v...tuttaa niin h...tisti mutta sitten taas ei muuta kuin eteenpäin taas!
Älä nyt hyvä ihminen lähde hoidosta! Kerro siellä hoitoneuvottelussa avoimesti kaikki! Et ole ensimmäinen etkä viimeinen jolla tuollaiselle tuntuu! Ne ei voi sua auttaa jos et ole täysin avoin ja rehellinen! Ota apu vastaan!!!!