Onko tällainen styroxitalo huonompi kuin kivitalo

jaha. Ja mitä eroa muuten kivitaloon? Kivitalossa eriste kiven sisällä, tuossa kivi eristeen sisällä.

dhgjdeyj kirjoitti:

jaha. Ja mitä eroa muuten kivitaloon? Kivitalossa eriste kiven sisällä, tuossa kivi eristeen sisällä.

Juuri se ero.

Kuka noita harkkoja valmistaa Suomessa?

sitten. kirjoitti:

Kuka noita harkkoja valmistaa Suomessa?

Eristeen (kuten villan tai muovin) päälle rappaaminen on aina ongelmallista meidän oloissamme. Siitä ei pääse mielipiteellä eroon, se on rakennusfysikaalinen totuus. Käytä siis järkeä ja pysy kauan käytössä olleissa ratkaisuissa. Ongelmana meillä on se, että rakentajat eivät osaa hakea oikeata tietoa, vaan tyytyvät lukemaan pienten harkkovalmistajien omia kotisivuja ja esitteitä. Ne on ladattu adjektiiveilla, ei käyttökokemuksilla tai tutkimustuloksilla.
Kestävän kivitalon voi rakentaa kevytbetonista massiivirakenteella sekä tiilistä tai betonielementeistä kunhan ulkokuori on kahdessa viimeksimainitussa tuuletettu.

Oikea paikka betonille on eristeen sisäpuolella, kuten vaikkapa lammissa. Jos halutaan hyvä rappaus- ja kiinnityspinta ulkopintaan, kannattaa siinä olla erillinen betonikuori, kuten vaikkapa lammissa.

The_Rat kirjoitti:

Oikea paikka betonille on eristeen sisäpuolella, kuten vaikkapa lammissa. Jos halutaan hyvä rappaus- ja kiinnityspinta ulkopintaan, kannattaa siinä olla erillinen betonikuori, kuten vaikkapa lammissa.

Lue lisää

Kuka näki tuossa videossa yhtään minkäänlaisia raudoituksia missään kohtaa?
Edes tuossa kohtaa, kun betonia pumppasivat, niin ei raudoituksia näkynyt ollenkaan.
Tuolta ei kannata mitään ostaa.

10 kirjoitti:

Kuka näki tuossa videossa yhtään minkäänlaisia raudoituksia missään kohtaa?
Edes tuossa kohtaa, kun betonia pumppasivat, niin ei raudoituksia näkynyt ollenkaan.
Tuolta ei kannata mitään ostaa.

Lue lisää

Meilläkin on rapattu laudan päälle kanaverkolla jo 70 luvulla ja hyvin on pysynyt niillä alkeellisillakin Laasteilla, kunhan räystäät ovat olleet katossa kunnossa. Eristeenkin päälle on rapattu jo kolmisenkymmentä vuotta Suomessakin jos puhutaan kivivillasta ja solupolystyreenistä, Tojalevyn päälle jo aikaisemmin.
Eriste on erittäin hyvä rappausalusta kuivana ja lämpimänä, eikä siihen kutistumien kautta tule koskaan halkeamia.
Eristepinta ei myöskään sido kylmää eikä jäädy, eikä myöskään kuljeta lämpöä.
Suomen tunnetuimmatkin yritykset Tikkurila mukaan lukien ovat joutuneet ottamaan valikoimiinsa rappauslaastit, jotka on kehitetty eristerappaamiseen, niiden suuren menekin vuoksi.
Eristerappaaminen on nykyaikaa ja tutkitusti toimivaa, eikä muovissakaan ole kuin hyviä ominaisuuksia, sekä se on erittäin pitkäikäistä ja kevyttä.
Tuuletus ei ole yleensä ollut rakenteille haitallista, jos rossipermannot paksuilla lattiaeristeillä jätetään pois laskuista. Mutta tuulettamaton massiivirakennekkin on toiminut hyvin: Hirsi, tiili ja eristeharkkoseinissä.

V. Ahanen kirjoitti:

Meilläkin on rapattu laudan päälle kanaverkolla jo 70 luvulla ja hyvin on pysynyt niillä alkeellisillakin Laasteilla, kunhan räystäät ovat olleet katossa kunnossa. Eristeenkin päälle on rapattu jo kolmisenkymmentä vuotta Suomessakin jos puhutaan kivivillasta ja solupolystyreenistä, Tojalevyn päälle jo aikaisemmin.
Eriste on erittäin hyvä rappausalusta kuivana ja lämpimänä, eikä siihen kutistumien kautta tule koskaan halkeamia.
Eristepinta ei myöskään sido kylmää eikä jäädy, eikä myöskään kuljeta lämpöä.
Suomen tunnetuimmatkin yritykset Tikkurila mukaan lukien ovat joutuneet ottamaan valikoimiinsa rappauslaastit, jotka on kehitetty eristerappaamiseen, niiden suuren menekin vuoksi.
Eristerappaaminen on nykyaikaa ja tutkitusti toimivaa, eikä muovissakaan ole kuin hyviä ominaisuuksia, sekä se on erittäin pitkäikäistä ja kevyttä.
Tuuletus ei ole yleensä ollut rakenteille haitallista, jos rossipermannot paksuilla lattiaeristeillä jätetään pois laskuista. Mutta tuulettamaton massiivirakennekkin on toiminut hyvin: Hirsi, tiili ja eristeharkkoseinissä.

Lue lisää

Tuossa naapurissa on vanha puurunkoinen talo, joka on rapattu kai 60-luvulla. Näkyy rappaus pysyneen hyvin paikoillaan laudoituksen päällä. Eikä siinäkään ole tuuletusrakoa. Ilmeisesti tapauksen sisällä on käytetty kanaverkkoa.

Rak.inssi kirjoitti:

Tuossa naapurissa on vanha puurunkoinen talo, joka on rapattu kai 60-luvulla. Näkyy rappaus pysyneen hyvin paikoillaan laudoituksen päällä. Eikä siinäkään ole tuuletusrakoa. Ilmeisesti tapauksen sisällä on käytetty kanaverkkoa.

Lue lisää

Onko tällainen Styrox talo huonompi, kuin kivitalo ? Tähän on helppo vasta, paljon parempi. Kevyempi rakentaa, lujempi runko, painoltaan puolet kivitalosta, ei koskaan halkeamia, täysin kylmäsillaton, helpompi valaa ei holvaa, lämpiää ja jäähtyy tarvittaessa nopeammin, kun ainoastaan sisäilmaa lämmitetään, talvirakentaminen helppoa ei jäätymisvaaraa, telinetarve olematon, teräsmenekki puolet pienempi, mittatarkka rakenne, suorat seinät pienempi rappauslaastin menekki, voi rapata ilman odotusaikoja, täysin kaikumaton pehmeämmän sisäseinän ansiosta, kapeampi seinärakenne mahdollisuus nähdä ikkunasta myös ulos, ei ime kosteutta laisinkaan turvalliset kosteat tilat, runko ei sido pakkasta, runko ei kuljeta lämpöä, inhimillinen työstää ei pölyä, helpot rungon läpiviennit, korkeat kertavalukorkeudet harvemmin käynti betoniautolla, työvirheen mahdollisuus pienempi, olisikohan siinä nyt ensialkuun.

Ja kauppa käy kirjoitti:

Onko tällainen Styrox talo huonompi, kuin kivitalo ? Tähän on helppo vasta, paljon parempi. Kevyempi rakentaa, lujempi runko, painoltaan puolet kivitalosta, ei koskaan halkeamia, täysin kylmäsillaton, helpompi valaa ei holvaa, lämpiää ja jäähtyy tarvittaessa nopeammin, kun ainoastaan sisäilmaa lämmitetään, talvirakentaminen helppoa ei jäätymisvaaraa, telinetarve olematon, teräsmenekki puolet pienempi, mittatarkka rakenne, suorat seinät pienempi rappauslaastin menekki, voi rapata ilman odotusaikoja, täysin kaikumaton pehmeämmän sisäseinän ansiosta, kapeampi seinärakenne mahdollisuus nähdä ikkunasta myös ulos, ei ime kosteutta laisinkaan turvalliset kosteat tilat, runko ei sido pakkasta, runko ei kuljeta lämpöä, inhimillinen työstää ei pölyä, helpot rungon läpiviennit, korkeat kertavalukorkeudet harvemmin käynti betoniautolla, työvirheen mahdollisuus pienempi, olisikohan siinä nyt ensialkuun.

Lue lisää

Eli mikä on korkein seinä minkä voi valaa tuohon harkkoon? Eikö se leviä alapäästä kun 5 metriä kuraa sisällä? Mitään lukkoja en kuvissa näe

Ja kauppa käy kirjoitti:

Onko tällainen Styrox talo huonompi, kuin kivitalo ? Tähän on helppo vasta, paljon parempi. Kevyempi rakentaa, lujempi runko, painoltaan puolet kivitalosta, ei koskaan halkeamia, täysin kylmäsillaton, helpompi valaa ei holvaa, lämpiää ja jäähtyy tarvittaessa nopeammin, kun ainoastaan sisäilmaa lämmitetään, talvirakentaminen helppoa ei jäätymisvaaraa, telinetarve olematon, teräsmenekki puolet pienempi, mittatarkka rakenne, suorat seinät pienempi rappauslaastin menekki, voi rapata ilman odotusaikoja, täysin kaikumaton pehmeämmän sisäseinän ansiosta, kapeampi seinärakenne mahdollisuus nähdä ikkunasta myös ulos, ei ime kosteutta laisinkaan turvalliset kosteat tilat, runko ei sido pakkasta, runko ei kuljeta lämpöä, inhimillinen työstää ei pölyä, helpot rungon läpiviennit, korkeat kertavalukorkeudet harvemmin käynti betoniautolla, työvirheen mahdollisuus pienempi, olisikohan siinä nyt ensialkuun.

Lue lisää

No helevethi tuostahan suapi nykästyä VILLAPAINAJAISEN sukkelaan.

Villa kakkonen on yk kirjoitti:

No helevethi tuostahan suapi nykästyä VILLAPAINAJAISEN sukkelaan.

Painajaisessakaan ei vika ollut harkkotyypissä vaan väärissä työmenetelmissä.

Saa kevytbetonistakin huonon rakenteen kun jättää kaikki kutistumateräkset pois. Ja kaatuu se lamniseinäkin tuulessa jos pinotaan tarpeeksi korkealle ilman asianmukaisia tukia. Painajaisen tarinasta ei voi vetää yhtäsuuruusmerkkejä kaikkeen EPS rakentamiseen.

Itselläni oli kanssa passiivikivitalo harkinnassa, mutta ei rohkeus riittänyt ruveta pioneeriksi elämän suurimmassa hankinnassa. Ja kyllä se kiinnittäminenkin alkoi tuntumaan vähän hankalan oloiselta.

Hhgggg kirjoitti:

Painajaisessakaan ei vika ollut harkkotyypissä vaan väärissä työmenetelmissä.

Saa kevytbetonistakin huonon rakenteen kun jättää kaikki kutistumateräkset pois. Ja kaatuu se lamniseinäkin tuulessa jos pinotaan tarpeeksi korkealle ilman asianmukaisia tukia. Painajaisen tarinasta ei voi vetää yhtäsuuruusmerkkejä kaikkeen EPS rakentamiseen.

Itselläni oli kanssa passiivikivitalo harkinnassa, mutta ei rohkeus riittänyt ruveta pioneeriksi elämän suurimmassa hankinnassa. Ja kyllä se kiinnittäminenkin alkoi tuntumaan vähän hankalan oloiselta.

Lue lisää

Jotta keskustelu ei turhaan vääristyisi kannattaisi puhua teräsbetoni rakenteesta, jossa eristeenä solupolystyreeni.
Eriste ulommaisena on jo vanha rakennusfysikaalinen totuus, joka toimii lattioissa, katoissa ja seinissä parhaiten.
Kivipinta on rappausalustana myös huonompi, koska se jäätyy ja kutistuma halkeilee helposti.
Jäätymisongelma on vielä pahempi, kun sisäpuolista eristystä on paljon, jolloin lämmönläpäisy seinässä on vähäistä.
15 cm yhtenäisenä betonirakenteena on moninkertaisesti lujempi nyrjähdystä vastaan kuin kaksi hoikkaa 7 cm erillistä rakennetta.
Betonin sijainti suojassa eristeiden välissä aina plus asteisena on varmasti eduksi rakenteen pitkäikäisyydelle ja betonin hidas kuivuminen takaa erinomaisen lujuuden ja myös pidemmän käyttöiän.
Jo 70 luvulla käydessäni keski-Euroopan messuilla huomasin rakenteen erinomaisuuden ja suorastaan ihmettelin miksi sitä ei näkynyt Suomessa.

Rak.ins 61 v. kirjoitti:

Jotta keskustelu ei turhaan vääristyisi kannattaisi puhua teräsbetoni rakenteesta, jossa eristeenä solupolystyreeni.
Eriste ulommaisena on jo vanha rakennusfysikaalinen totuus, joka toimii lattioissa, katoissa ja seinissä parhaiten.
Kivipinta on rappausalustana myös huonompi, koska se jäätyy ja kutistuma halkeilee helposti.
Jäätymisongelma on vielä pahempi, kun sisäpuolista eristystä on paljon, jolloin lämmönläpäisy seinässä on vähäistä.
15 cm yhtenäisenä betonirakenteena on moninkertaisesti lujempi nyrjähdystä vastaan kuin kaksi hoikkaa 7 cm erillistä rakennetta.
Betonin sijainti suojassa eristeiden välissä aina plus asteisena on varmasti eduksi rakenteen pitkäikäisyydelle ja betonin hidas kuivuminen takaa erinomaisen lujuuden ja myös pidemmän käyttöiän.
Jo 70 luvulla käydessäni keski-Euroopan messuilla huomasin rakenteen erinomaisuuden ja suorastaan ihmettelin miksi sitä ei näkynyt Suomessa.

Lue lisää

Eiks oo parempi puhua vaan reilusti styroxista kun siitä on kuitenkin kyse?

Solupolustpyyttin kanssa menee turhaan kieli solmuun

Styroxia se on kirjoitti:

Eiks oo parempi puhua vaan reilusti styroxista kun siitä on kuitenkin kyse?

Solupolustpyyttin kanssa menee turhaan kieli solmuun

Runko on teräsbetonia ja eristys slupolystyreeniä. Polystyreenistä valmistetaan monenmoisia eristeitä, joista yksi tuotemerkki on Styrox ja toinen Finnfoam. Solupolystyreeni on kuuluisa hyvästä eristyskyvystään ja keveydestään. Sitä on käytetty kymmeniä vuosia menestyksekkäästi ja löytyy lähes kaikista taloistamme.

Töissa tehtaalla kirjoitti:

Runko on teräsbetonia ja eristys slupolystyreeniä. Polystyreenistä valmistetaan monenmoisia eristeitä, joista yksi tuotemerkki on Styrox ja toinen Finnfoam. Solupolystyreeni on kuuluisa hyvästä eristyskyvystään ja keveydestään. Sitä on käytetty kymmeniä vuosia menestyksekkäästi ja löytyy lähes kaikista taloistamme.

Lue lisää

Olen asunut tuolla tavalla toteutetussa rivitalossa. Tunnettu grynderifirma oli kyseisen pytingin rakentanut ja muutimme ensimmäisinä asukkaina sisään.

Ekana talvena rapsahti KAIKKI elementtisaumat sisäpuolelta halki. Ei se mitään, kittaus ja maalaus auttoivat. Puolen vuoden ajan. Nyt kuulemma tulee vedet sisään saumakohdista, oman osakkeemme saimme onneksi myytyä jo kahden vuoden asumisen jälkeen.

En suosittele. Pientalossa ei yksinkertaisesti ole mitään hyötyjä tuollaisesta rakenteesta. Rakentamisen nopeuteenkaan ei elementeillä ole pientalossa suurta merkitystä. Kaikki haittapuolet on kyllä tarjolla: kehno energiatehokkuus, vuotavat rakenteet, halkeilevat saumakohdat, kallis suunnittelu, huonosti pientalorakentamiseen soveltuva tuotantomalli (muutosten työläys/kallius), huono jälleenmyyntiarvo ja kivikova pinta sisäseinissä.

Kokeiltu on kirjoitti:

Olen asunut tuolla tavalla toteutetussa rivitalossa. Tunnettu grynderifirma oli kyseisen pytingin rakentanut ja muutimme ensimmäisinä asukkaina sisään.

Ekana talvena rapsahti KAIKKI elementtisaumat sisäpuolelta halki. Ei se mitään, kittaus ja maalaus auttoivat. Puolen vuoden ajan. Nyt kuulemma tulee vedet sisään saumakohdista, oman osakkeemme saimme onneksi myytyä jo kahden vuoden asumisen jälkeen.

En suosittele. Pientalossa ei yksinkertaisesti ole mitään hyötyjä tuollaisesta rakenteesta. Rakentamisen nopeuteenkaan ei elementeillä ole pientalossa suurta merkitystä. Kaikki haittapuolet on kyllä tarjolla: kehno energiatehokkuus, vuotavat rakenteet, halkeilevat saumakohdat, kallis suunnittelu, huonosti pientalorakentamiseen soveltuva tuotantomalli (muutosten työläys/kallius), huono jälleenmyyntiarvo ja kivikova pinta sisäseinissä.

Lue lisää

Olen tuon edellisen viestin kirjoittaja. Alkoi kaduttaa kun huomasin taantuneeni samalle tasolle joidenkin tämän palstan aktiivien kanssa. Varmaan elementeistä saa ihan kelpo talon kunhan tekee huolella ja ajattelee asiat kunnolla etukäteen. Sama pätee kaikkiin seinätyyppeihin.

Joka tapauksessa tämä on minun viimeinen viestini tälle palstalle, jatkossa keskityn kehittävämpiin harrastuksiin kuten rakentamiseen.

Peace

Kokeiltu on kirjoitti:

Olen asunut tuolla tavalla toteutetussa rivitalossa. Tunnettu grynderifirma oli kyseisen pytingin rakentanut ja muutimme ensimmäisinä asukkaina sisään.

Ekana talvena rapsahti KAIKKI elementtisaumat sisäpuolelta halki. Ei se mitään, kittaus ja maalaus auttoivat. Puolen vuoden ajan. Nyt kuulemma tulee vedet sisään saumakohdista, oman osakkeemme saimme onneksi myytyä jo kahden vuoden asumisen jälkeen.

En suosittele. Pientalossa ei yksinkertaisesti ole mitään hyötyjä tuollaisesta rakenteesta. Rakentamisen nopeuteenkaan ei elementeillä ole pientalossa suurta merkitystä. Kaikki haittapuolet on kyllä tarjolla: kehno energiatehokkuus, vuotavat rakenteet, halkeilevat saumakohdat, kallis suunnittelu, huonosti pientalorakentamiseen soveltuva tuotantomalli (muutosten työläys/kallius), huono jälleenmyyntiarvo ja kivikova pinta sisäseinissä.

Lue lisää

Mitkä ihmeen elementtisuamat? Ei noita tehdä elementeistä vaan harkoista, eikä niissä ole mitään saumoja.

sitten. kirjoitti:

Kuka noita harkkoja valmistaa Suomessa?

"Kuka noita harkkoja valmistaa Suomessa?"

http://www.finneps.fi/

I luv elementti kirjoitti:

Olen tuon edellisen viestin kirjoittaja. Alkoi kaduttaa kun huomasin taantuneeni samalle tasolle joidenkin tämän palstan aktiivien kanssa. Varmaan elementeistä saa ihan kelpo talon kunhan tekee huolella ja ajattelee asiat kunnolla etukäteen. Sama pätee kaikkiin seinätyyppeihin.

Joka tapauksessa tämä on minun viimeinen viestini tälle palstalle, jatkossa keskityn kehittävämpiin harrastuksiin kuten rakentamiseen.

Peace

Lue lisää

Olet tosiaan taantunut ja varsinkin rakennustekniikasta antamasi tiedonnäytteen perusteella olet luokkaa huono.
Sinun mielestä siis: Betonielementtirakentaminen = EPS-harkkorakentaminen
LOL =D

Siinä kohtaa kun paikalleen valetusta teräsbetoniseinästä "saumat" alkavat halkeilla, niin paikalliset seismologit saavat rekisteröidä suht korkeita lukuja.