Voilla voittaa
Eläinrasva ei todellakaan ole vaarallista. THL:lla on aihetta pyytää anteeksi Suomen kansalta. Teidän kannattaa kysyä mihin tutkimuksiin eläinrasvan vaarallisuus perustuu. Aina kun lehdessä tulee vastaan jokin älytön väite, kuten esimerkiksi, että voi tukkii verisuonet rasvalla tai, että eläinrasvaa syömällä kuolee sydänkohtaukseen, pyytäkää silloin jutun julkaisseelta lehdeltä perustelut miksi kirjoittavat juuri sillä tavalla. Jos jutussa haastatellaan jotain asiantuntijaa, pyytäkää häneltä viipymättä tietoa siitä, mihin tutkimuksiin hän perustaa näkemyksensä eläinrasvojen vaarallisuudesta. Sekä tutkimukset margariinin terveellisyydestä, jos sitä väitetään terveelliseksi rasvaksi ihmiselle.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm
Totuus kevytlevitteistä, margariinista ja teollisesti käsitellyistä rasvoista
Teollisesti käsiteltyjä kevytlevitteitä pyritään voimallisesti markkinoimaan terveystuotteina. Mutta mikä on lopulta totuus tämän takana? Miten margariinia valmistetaan? Onko media missään vaiheessa pyrkinyt oikeasti kyseenalaistamaan näitä eräiden "terveysgurujen" väitteitä? Heillähän on asiassa oma lehmä ojassa, siis merkittävät omistusosuudet kasvirasvateollisuuden osakkeita.
http://medianvahtikoira.blogspot.com/2012/01/totuus-kevytlevitteista-margariinista.html
Eläinrasva ei todellakaan ole vaarallista. THL:lla on aihetta pyytää anteeksi Suomen kansalta. Teidän kannattaa kysyä mihin tutkimuksiin eläinrasvan vaarallisuus perustuu. Aina kun lehdessä tulee vastaan jokin älytön väite, kuten esimerkiksi, että voi tukkii verisuonet rasvalla tai, että eläinrasvaa syömällä kuolee sydänkohtaukseen, pyytäkää silloin jutun julkaisseelta lehdeltä perustelut miksi kirjoittavat juuri sillä tavalla. Jos jutussa haastatellaan jotain asiantuntijaa, pyytäkää häneltä viipymättä tietoa siitä, mihin tutkimuksiin hän perustaa näkemyksensä eläinrasvojen vaarallisuudesta. Sekä tutkimukset margariinin terveellisyydestä, jos sitä väitetään terveelliseksi rasvaksi ihmiselle.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm
Totuus kevytlevitteistä, margariinista ja teollisesti käsitellyistä rasvoista
Teollisesti käsiteltyjä kevytlevitteitä pyritään voimallisesti markkinoimaan terveystuotteina. Mutta mikä on lopulta totuus tämän takana? Miten margariinia valmistetaan? Onko media missään vaiheessa pyrkinyt oikeasti kyseenalaistamaan näitä eräiden "terveysgurujen" väitteitä? Heillähän on asiassa oma lehmä ojassa, siis merkittävät omistusosuudet kasvirasvateollisuuden osakkeita.
http://medianvahtikoira.blogspot.com/2012/01/totuus-kevytlevitteista-margariinista.html
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomalainen sairas kansa?
1. Lähes miljoonalla on luut hauraat D-vitamiinin puutoksen takia, vaikka kyseinen vitamiini keksittiin jo 1800-luvulla ja sen lähde on kesän keskipäivän aurinko Suomessa paljaalle iholle. Ja lisäksi sitä on tutkittu tieteellisesti jo yli 20 vuotta ja yliannostuksia ei ole missään raportoitu.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm
2. n. 40 000 suomalaista sairastaa I-tyypin diabetesta, joka on vahvasti yhdistetty D-vitamiinin puutoksen aiheuttamaksi ja tämä on tiedetty jo 10 vuotta, mutta edelleen Suomessa tämä sairaus lisääntyy 4% vuosivauhtia, koska virallinen taho ei tee mitään asian hyväksi. Miksi?
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
3. n. 500 000 sairastaa II-tyypin diabetesta, koska meitä on valistettu mm. rasvan vaaroista 40 vuotta, jotta niitä pitää välttää. Margariini on jotain terveysruokaa rasvattoman maidon kanssa vaikka se aiheuttavat sairauksia.
http://www.katsomo.fi/?progId=104389
4. n. 700 000 syö masennuslääkkeitä, koska suurimman osan aivojen välittäjäaineiden toiminta ei ole kohdallaan, johtuen rasvojen ja ravintoaineiden puutoksesta. Näitä aineita ei saa leivästä, rasvattomasta maidosta ja margariinista.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
5. n. 700 000 syö statiineita, vaikka ne ovat suurimmalle osalle täysin turhia ja jopa haitallisia. Oikeanlainen ruokavalio ja muutama lähes ilmainen lisäravinne pitävät suonet puhtaina liiallisesta kalkista, tulehduksesta ja LDL-kolesterolista.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm
6. Myös monet syövät on yhdistetty D-vitamiinin puutteeseen, muista sairauksista puhumattakaan, kuten MS ja parkinson.
Virallinen taho ei muuta kantaansa vaan valehtelee ja pelottelee kansaa milloin milläkin, jotta margariini maistuisi ja kansa söisi lääkkeensä kiltisti ja olisi hiljaa.
Meillä on Suomessa muutama lääkäri, monta terveysbloggaria ja muutama laillistettu ravitsemusterapeutti, jotka kertovat totuuden ja valistavat meitä tieteellisten tutkimusten ja satojen tuhansien parantuneiden potilaiden kertomusten valossa. Mutta jostain kumman syystä he saavat lokaa niskaansa, milloin milläkin verukkeella.
Kauanko haluatte tämän jatkuva?
Seuraavaankin sukupolveen?
Suomalaiset tarvitsevat 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä, etenkin nyt talviaikaan ja kun influenssa- ja flunssa-aalto uhkaa. Seerumin D-vitamiinin (S-D-25) tulee nousta 75–150 nmoliin/l, jolloin immuunijärjestelmä toimii parhaiten. Turvallisena päiväannoksena jatkuvassa käytössä yli 9-vuotiaille lapsille pidetään nyt 100 µg ja aikuisille jopa 250 µg. D-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa monia sairauksia vaikuttamalla suotuisasti satoihin geeneihin. D-vitamiini ehkäisee masennusta ja tehostaa mm. syöpälääkkeiden vaikutusta. Syöpäpotilaan tarve on 175 mikrogrammaa päivässä ja S-D-25:n tavoitearvo vähintään 125 nmol/l. D-vitamiini vahvistaa myös ikääntyvien lihaskuntoa. Raskausajan D-vitamiini ehkäisee vauvojen virusinfektioita. Odottavan äidin D-vitamiinin tarve on yli kymmenen kertaa suurempi kuin nykyinen viranomaissuositus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Ja on edullista:
http://www.iherb.com/Vitamin-D
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/
"""" KELA:n “johtava tutkija” Paula Hakala osoittaa jälleen kerran suojatyöpaikkojen tarpeellisuuden. Eihän kukaan Hakalan logiikalla (tai sen puutoksella) varustettu voisi pärjätä yksityisellä sektorilla. Hakala mainitsee tuoreessa artikkelissaan, että työikäisten on helppo saada ruoasta riittävästi D-vitamiinia. Riittävä määrä ko. kohderyhmälle on Hakalan mukaan edelleen se “maaginen” 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jos ruokavalio sisältää runsaasti D-vitaminoituja elintarvikkeita ja kalaa, voi saanti yltää n. 10 mikrogrammaan vuorokaudessa. Samaisessa raapustuksessaan Hakala siteeraa tuoretta katsausartikkelia, jonka mukaan ihanteellinen veren D-vitamiinipitoisuus (S-D25 tai 25-OHD) on yli 75 nmol/l ja riittävä taso 50-75 nmol/l.
Alla on nähtävissä Tanskan lääkärilehdessä julkaistu kuvio D-vitamiinin saannin vaikutuksista veren D-vitamiinipitoisuuteen. Hakalalla ei selvästikään ole mitään hajua annos-vastesuhteesta. Kuviossa tavoitearvoksi on laitettu 70 nmol/l, johon päästään n. 66 mikrogramman vuorokausiannoksella. Mihin päästään Hakalan ehdottamalla 7,5 milligramman annoksella? Suojatyöpaikkaan. """"
http://www.manninen.info/blog/?p=179
Palstoilla on massapostaus kielletty!!!
Kaikki eivät lue odotuspalstaa vaikka sinä luetkin ja kaien muunkin.
THL:n tuhannet tutkimukset kutistuivat nollaan!
http://www.koltta.com/2011/10/asiantuntijalaitosko.html
Margariini = moottorin polttoaine
http://www.koltta.com/2011/09/vitun-margariinit.html
http://www.faceplantstatus.com/faceplant-77 heheh :D
"" Margariinin valmistuksessa kasvisöljyjä käsitellään lipeällä, niitä valkaistaan ja hydrogenoidaan, niihin lisätään nikkeliä ja emulgointiaineita ja taas valkaistaan. Harmaa massa höystetään sitten väri- ja makuaineilla. Hydrogenoinnin yhteydessä syntyvät transrasvahapot ovat juuri niitä rasvapaholaisia, joina viralliset ravintosuositukset nyt ja yhä pitävät tyydyttyneitä rasvoja (Hbl 6.1.2010). Margariini lisää astmaa, ekseemaa, allergioita ja paksusuolen haavaumia. Useat tutkimukset osoittavat, että margariinia ja muita omega 6-ruokia syövillä lapsilla on kohonnut tulehdustautien riski. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lapsilla jotka syövät voita on muita vähemmän astmaa (Hbl 4.12.2009). Minusta on käsittämätöntä, että terveysviranomaiset voivat suositella margariineja, kevytlevitteitä, kevytmaitoja ja vastaavia lapsille ja nuorille, ylipäätään kenellekään. Ja käsittämätöntä on, että lasten on pakko syödä niitä päiväkodeissa ja kouluissa.
http://www.elinahytonen.fi/2011/03/lyhyt-rasva-aapinen/
D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni, alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa (µg), 2–60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Aikuisen todellinen tarve on noin 100 µg päivässä. Ihanteellinen S-D-25:n pitoisuus infektioiden torjunnassa on yli 95 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2129
Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos. Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.
Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090
D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa lisäämällä
sitä ravintovalmisteisiin ja käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin lisätarve vitamiinivalmisteesta on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina. Duodecim 2011;127:1242–3
http://www.iherb.com/Vitamin-D
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/