Serissa Seroides

1. Mikä on bonsai?



Bonsai on vanha japanilainen taidemuoto, joka on viime vuosisadan aikana yleistynyt huomattavasti myös muualla maailmassa. Tarkemmin bonsai on ruukussa kasvatettava ja tiettyyn muotoon muokattava kasvi – yleensä puu, mutta voi olla yhtä hyvin mikä tahansa muukin kasvi, joka vain saadaan kasvattamaan puumaista vartta. Nimi ”bonsai” tarkoittaakin kirjaimellisesti ruukkupuuta (jap. Bon = ruukku, sai = puu).



2. Historia



Ensimmäisiä ruukussa puita kasvattavia kansoja olivat muinaiset egyptiläiset jo 2000 luvulla ennen ajanlaskun alkua. He tosin kasvattivat lähinnä mausteita, ja vain hyötytarkoituksessa. Heiltä tekniikka kuitenkin levisi hiljaksiin itäänpäin mm. Babylonialaisten kautta Kiinaan asti, jossa ensimmäistä kertaa näitä puita alettiin kasvattamaan estettisessä tarkoituksessa noin vuoden 200 eKr paikkeilla. Kiinassa näitä puita – tai puurykelmiä, jollaisia ne Kiinassa useinmiten olivat – kutsuttiin nimellä Pun-sai. Ajan mittaan kiinalaisten ja japanilaisten suhteet tiivistyivät, ja kiihtyneen kulttuuri-interaktion välityksellä japanilaisetkin tutustuivat tähän taidemuotoon. Zen-buddhalaisia munkkeja voidaan tästä pitkälti kiittää, sillä juuri he veivät tiedon ja taidon mukanaan Japaniin noin 500-600 –lukujen taitteessa. Vasta 1200-luvulla kuitenkin bonsai-taide todella juurtui Japaniin, jossa se on lopulta saanut nykyisen muotonsa. Zen-buddhalaisuuden vaikutus näkyy vieläkin bonsain muokkaustavoissa.



Bonsai-taide, kuten kaikki muutkin taidemuodot, on toki käynyt läpi omat tyylisuuntauksensa vuosien saatossa. 1600-luvulla bonsai-harrastajat keskittyivät lähinnä kuljeskelemaan metsissä ja vuorilla etsien vain oikeanlaisia puu- tai pensaslajeja itse kasvatuksen ja muotoilun jäädessä pahasti taka-alalle. Uhka taiteellisen lähestymistavan menetyksestä sai aikaan vastareaktion, ja 1700-luvun vaihteessa kehitettiinkin hyvin tarkka ja tiukka ohjesääntö bonsain kasvatukseen. Tältä ajalta ovat peräisin vieläkin käytössä olevat säännöt, joita käsittelemme edempänä.



1800-luvun ollessa teollistumisen aikakautta, myös tämä taidemuoto alkoi kaupallistua ja teollistua; löytyi erikseen bonsai-ammattilaisia, puun kasvattajia ja kauppiaita jne. Muulle maailmalle bonsai kuitenkin oli vielä tuntematon suuruus. Vasta Pariisin ja Lontoon maailmannäyttelyt 1900-luvun taitteessa tutustuttivat suuren yleisön näihin ruukkupuihin. Suurempi suosio kuitenkin antoi vielä odottaa itseään toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti, jolloin uudelleen maailmalle lähetetyt diplomaatit alkoivat tuoda näitä minipuita tuliaisina matkoiltaan.



3. Filosofia



Kuten edellä on jo mainittu, bonsai oli todellakin alunperin munkkien levittämä taidemuoto, ja siksipä siihen on liitetty paljon myös uskonnollisia piirteitä. Ennen kaupallistumistahan bonsai-puita etsittiin luonnosta vuorien rinteiltä, mikä ei ollut mikään helppo tehtävä. Näin ollen bonsai-harrastus vaati paljon aikaa, vaivaa, yksinäisyyttä ja sisua; se oli kuin meditaatioita luonnon helmassa. Ajatuksena oli etsiä ”täydellisyyttä” – täydellistä pientä puuta suurien tavallisten joukosta – samalla se oli myös itsensä etsintää.



Myös bonsain kasvattaminen vaati harmoniaa luonnon kanssa, sekä suuria annoksia kärsivällisyyttä, mikä munkkien mielestä oli ehdoton hyve. Harmonian etsimisen lisäksi bonsain muokkaus oli samalla pyrkimys dominoida luontoa, muokata sitä oman mielensä mukaan. Munkit näkivät siinä jonkinlaisen linkityksen jumalaan tai jumaluuteen.



4. Muoto



Japanilaisen perinteen mukaan bonsain muotoilu on tiukasti ohjattua. Länsimaissa näitä ohjeita ei kuitenkaan noudateta tarkasti, vaan puu on hyvä, jos itse pitää siitä. Perinteisessä muotoilussa jaotellaan muun muassa runkojen määrää ja suuntaa, oksien määrää ja suuntaa sekä kasvusuunta ja ilmajuurien olemassa oloa.













Esimerkkejä mahdollisista perinteisistä muodoista ja niiden lyhyt kuvailu:



Yksirunkoisissa puissa

CHOKKAN

Suora runko, ylöspäin kasvava puu, jolla on oksa vuorotellen, rungon molemmin puolin. Oksat pienenevät tasaisesti latvaa kohti. Muodostaa pyramidin. Kuva alla.


MOYÔGI

Puolelta toiselle kiemurteleva, ylöspäin kasvava puu. Oksat pienenevät tasaisesti latvaa kohti. Kuva alla.


SHAKAN

Vinossa kasvava puu. Oksat tasapainottavat puuta siten, että suurimmat oksat kasvavat kallistumasta poispäin.

HAN-KENGAI eli puolittainen vesiputous

Runko kasvaa horisontaalisti ja oksat kasvavat ylöspäin.

KENGAI eli vesiputous

Runko kasvaa alaspäin. Oksia kasvaa vertikaalisti, mutta suuri osa on horisontaalista. Kuva alla.


FUKINAGASHI

Tuulen taivuttama puu. Kaikki oksat taipuvat puun samalle puolelle, jonne latvakin taipuu.

HÔKIDACHI

Suora runko, ylöspäin kasvava puu, jonka latvus on muotoiltu lähes palloksi. Kuva alla.


BUNJINGI

Pitkä hieman vino runko. Oksia vasta aivan latvan yläosassa.

NEAGARI

Komeat ilmajuuret omistava puu. Kuva alla.


Yksittäisissä monirunkoisissa puissa

SOKAN

Yksinkertaisin muoto. Kaksi runkoa. Paksumpi runko on 'isä' ja ohuempi 'poika'. Kuva alla.


SANKAN
Kolme runkoa. Kaksi paksumpaa 'äiti' ja 'isä' sekä 'poika'.

KADUSHI
Useita runkoja, joissa on useita haaroja. Rungot kasvavat selvästi samasta juuresta. Runkoja on mielellään pariton määrä.

NETSUNARI

Useita mutkikkaita runkoja. Rungot kasvavat yhdestä ja samasta juuresta, mutta näyttävät olevan vain lähekkäin istutettuja puita.



Useamman puun ryhmissä eli metsissä
YOSE YO

Kaksi tai useampia puita. Mielellään pariton määrä. Puiden on hyvä olla eri ikäisiä ja kokoisia, mutta samaa lajia. Sopivia tyylejä puille ovat Hokidachi, Fukinagashi, Bunjinki ja Ishitsuki. Kuva seuraavalla sivulla.




5. Hankinta



Bonsaiden kasvatus ei ole kärsimättömien ihmisten puuhaa, koska se on hyvin hidasta. Bonsain voi kasvattaa siemenestä, pistokkaasta, siirtää luonnosta tai ostaa valmiina.



Siemenestä kasvattaminen on melko pitkä prosessi ja taimea voi alkaa muotoilla aikaisintaan noin vuoden kuluttua sen istuttamisesta. Siemenestä asti kasvattaminen saattaa kestää niin kauan, että innostus ehtii jo sammua, joten aluksi kannattaa hankkia joko valmis bonsai tai sitten muotoilla vanhasta huonekasvista bonsai. Huonekasvin bonsaiksi muotoilemisen voi aloittaa melko rajulla leikkaamisella, jolloin kasvi saa uuden muotonsa. Ennen leikkaamista kannattaa suunnitella perusteellisesti, mihin tyyliin bonsain haluaa kasvattaa.



Pistokkaasta kasvattaminen on hankalaa puuvartisilla kasveilla, mutta se onnistuu yleensä, jos pistokas saa tarpeeksi vettä juurten kasvattamiseen.



Vaativin kasvatus tapa on siirtää bonsain alku luonnosta, mutta se on eniten filosofian mukaista. Hyviä taimia bonsaipuuksi voi löytää kallioilta, kivien päältä sekä rannoilta. Luonnosta etsitty taimi voi jo olla valmiiksi luonnon muotoilema, joten sopivan muodon etsimiseen ja miettimiseen ei tarvitse panostaa niin paljon. Huomioon tulee ottaa, että kotimaiset kasvilajit vaativat kylmän talvehtimisen selvitäkseen, joten ympärivuotisesti sisällä ne eivät elä kovin kauan, vaan vaativat viileän säilytyksen talvisin esimerkiksi kellarissa. Sopiva aika taimen ottamiseen luonnosta on havupuille keväällä ja muille syksyllä juuri ennen routaa tai keväällä roudan sulettua. On hyvä muistaa, että kasvit eivät pidä suurista ympäristön muutoksista, joten kevät on myös siitä hyvää aikaa, että lisääntyvä valo helpottaa kasvin sopeutumista uuteen ympäristöön eli ahtaaseen ruukkuun. Hyviä kotimaisia bonsaiksi soveltuvia lajeja on esim. mänty ja koivu.



Bonsain voi hankkia myös valmiiksi muotoiltuna puuna. Tällöin puu voi olla 2-6 vuotta vanha tai mitä tahansa siitä ylöspäin. Bonsaipuut ovat kuitenkin verrattain kalliita ja hinnat riippuvat lajista sekä etupäässä puun koosta ja iästä. Halvimmat puut maksavat yleensä 20-40 euroa ja ovat 2-4 vuotiaita. Hyvin vanhat puut maksavat jo useita satoja euroja ja Japanissa on mittaamattoman arvokkaita sukupolvelta toiselle periytyneitä puita, joilla ei ole edes hintaa.





6. Kasvatus



Bonsai-harrastus ei sovi kaikille myöskään sen takia, että useat bonsait vaativat päivittäistä huolenpitoa. Puuta tulee muistaa kastella, sumuttaa, lannoittaa ja muokata säännöllisesti. Myös valaistuksen tulee olla hyvä, johon on loisteputket tai kasvatushalogeenilamput sopivia, sillä tavalliset lamput eivät heikkotehoisina riitä kasvatukseen. Varsinkin talviaikaan keinovalaistus on puille­ elintärkeää.

Puun kastelu on tarkkaa puuhaa, sillä juuripaakku ei saa koskaan kuivua. Bonsai ei siis saa olla liian kuiva muttei liian märkäkään. Juuret eivät saa mädäntyä ylimääräisessä vedessä, joten ruukussa tulee olla hyvä salaojitus. Jos vesi ei pääse ruukun läpi on kaikki vesi, joka juuripaakkuun ei imeydy kaadettava pois. Ennen seuraavaa kastelua mullan pinnan tulee kuivua. Koska bonsait ovat yleensä trooppisia lajeja niitä tulee sumuttaa niin usein kuin mahdollista. Hyviä sisäbonsailajeja suomalaiseen kotiin ovat varsinkin eri viikuna lajit ja esimerkiksi kiinanjalava, araliat, sitruuna.



Bonsai on syytä istuttaa uudelleen vuosittain. Tällöin vaihdetaan multa, leikataan juuria ja istutetaan tarvittaessa suurempaan astiaan. Suurempi astia on tarpeen, kun pois nostettu juuripaakku näyttää koostuvan ainoastaan juurista.

Juurien leikkaus on tarpeellista puun kääpiöinttämisen takia. Taimen suoraan alaspäin kasvava pääjuuri täytyy poistaa, jolloin muut juuret pääsevät paremmin kehittymään ja kasvi mahtuu bonsaille tyypilliseen matalaan ruukkuun. Juurien leikkaus tapahtuu siten, että juuripaakusta poistetaan varovasti multaa, katkaistaan juuret noin puoleen alkuperäisestä sekä poista kokonaan vahingoittuneet ja heikon näköiset juuret.





Oksiston leikkaaminen eli trimmaus on tärkein bonsain muotoilun keino. Leikkaamalla voidaan vaikuttaa paljon bonsain ulkonäköön. Oksien ja latvan katkaiseminen aiheuttaa puun oksien haaroittumista, kun aktiivinen kasvupiste poistetaan. Tällöin hormonikierron lakkaaminen herättää lepäävät silmut, josta kasvaa uusia oksia. Leikkaamalla myös tasapainotetaan puun ulkonäköä. Kun esimerkiksi lehtipuun lehdet leikataan pois, kasvattaa puu uudet, mutta pienemmät lehdet tilalle. Taidokkaan leikkaamisen tuloksena on tuuhea puu. Leikkaamiseen hyvä ajankohta on kevät, josta kasvukausi pikkuhiljaa alkaa.

Bonsaita voi muotoilla myös oksia ja runkoa taivuttamalla. Tällöin oksan ja varren ympärille kierretään metallilankaa, joka pitää oksan uudessa asennossa. Tuen pitää olla paikallaan pitkään, jopa vuosia, ennen kuin oksa tai runko pysyy uudessa asennossaan. Lankaa on muistettava välillä löystyttää ja antaa oksalle kasvutilaa, koska lanka kasvaa helposti oksan sisään. Langan toinen pää on laitettava tarpeeksi syvälle multaan samalle puolella, jotta se on tarpeeksi vahva vastavoima rungon kasvulle. Hyvin hoidetut bonsait voivat elää satoja vuosia.