On todella vaikea uskoa että mulla on yhä sua ikävä. Sen jälkeen miten olet minua kohdellut ja miten inhottava ja kylmä ja välinpitämätön olet ollut, ja kun tiedän ettei meistä tule koskaan mitään... kaikkien näiden viikkojen jälkeen. Ja kun kovat sanasi yhä kaikuvat korvissani. Eivätkä kai ikinä unohdu.
Kai se on tosirakkautta, joskin yksipuolista. En kuitenkaan tule koskaan ottamaan sinuun mitään yhteyttä. Teit tunteesi, tai pikemminkin niiden totaalisen puutteen, harvinaisen selväksi. Mukavaa elämää. :) Tämä on viimeinen postaukseni tälle ja parille muullekin palstalle. Aika aikaa kutakin. See you in another life, brother.
The heart is a lonely hunter.
Kai se on tosirakkautta, joskin yksipuolista. En kuitenkaan tule koskaan ottamaan sinuun mitään yhteyttä. Teit tunteesi, tai pikemminkin niiden totaalisen puutteen, harvinaisen selväksi. Mukavaa elämää. :) Tämä on viimeinen postaukseni tälle ja parille muullekin palstalle. Aika aikaa kutakin. See you in another life, brother.
The heart is a lonely hunter.
Vastaukset 6
Vanhimmat
no, alkoihan se tänäänkin, tuon katkeran vuodatus
Siitä on monta viikkoa kun olen tänne viimeksi kirjoittanut, ja silloinkin vain vähän.
Katkera en ole, surullinen kyllä. Eikä tätä sinulle ole kirjoitettu.
Mind your own.
Ei ikävä ole loogista, tai tahdonvaraista. Ei rakkauttakaan voi tappaa tai hallita.
Ihan oikein sulle -hänelle.
Oletko koskaan kuullut sanontaa: Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa!"
Mitä sä tästä tiedät? Mikä on oikein hänelle?
Mistä nämä tulee nämä ilkeät kommentoijat? Kaunis kirjoitus ja jonkun ulkopuolisen on pakko dissata. Tässäkin ketjussa kaksi tosi inhottavaa kommenttia. Mitä ihmeen koulukiusaajia te olette.