Pennun ensimmäiset opittavat asiat

Itse opetin aikoinaan pennulle 'perus' asioita sisäsiisteyskasvatuksen lisäksi. Eli istu, maahan ja seiso.. Ja tietenkin tämä 'ei' sana ;) myöskin 'pissille' (on tullut huomattua että hyvä asia että sen opetin, näin 'aikuisiässä' kun päästää takapihalle irti ja sanoo 'pissille' niin käy tekemässä tarpeensa eikä tarvitse odottaa että tajuaisikohan se itse tehdä ne odottamatta turhia). Ja tietenkin myöskin 'jätä' käsky tuli opeteltua, kun ikinä ei tiedä mitä 'herkkuja' sinne pihalle on nakeltu. Ja vielä viimeisenä mutta ei vähäisenä, 'tule/tänne' käsky :) Nämä ainakin tuli nyt näin äkkiseltään mieleen mitä opetin silloin aikoinaan :)

Hihnassa kulkeminen riekkumatta ja toisten ohitukset kärkipäässä myös.

"Pöytätavat" -eli että odottaa sievästi ruokaansa, ja ihminen saa hiippailla siinä ympärillä ja koskea kuppiin, ottaa vaikka poiskin kesken syönnin -ilman että koira saa raivarin ja käy päälle.

Eli kun pentu syö, niin pidä käsiäsi sen kupissa ja syötä sitä kädestä, ota välillä kuppi pois, ja lisää ruokaa siihen ja annat kupin takaisin. Sitten kun pentu osaa istua, niin käsket pennun istua ja odotat, että se rauhoittuu ja katsoo sinua silmiin ja annat ruuan vasta sitten.

Minusta yksi tärkeimmistä asioista on se, että koira ei puolusta ruokaansa, sillä siinä voi olla hengenlähtö lähellä, ainakin ison koiran kanssa, jos se käyttäytyy kuin mikäkin petoeläin (vaikka sehän se itseasiassa on) ruoka-aikana. Koiran pitää hyväksyä, että ihminen saa olla ja liikkua sen läheisyydessä, kun se syö ja sen pitää myös hyväksyä, että ihminen koskee sen ruokaan ja kuppiin, tai koiraan itseensä sen syödessä.

Mun mielestä tärkein asia mitä koiralle ylipäänsä voi opettaa on luoksetulo. Ja jotta siitä saa hyvän ja toimivan, niin kannattaa aloittaa sen opettaminen heti kun pentu tulee. Pentu kun alkuunsa haluaakin pysytellä lähelläsi, jolloin opettaminen on helppoa.
Meillä alettiin opettaa perus käytössääntöjä ihan alusta saakka, mitä saa kotona/pihalla/lenkillä/jne. tehdä, korjattiin koiran käytöstä jos teki väärin ja varsinkin kehuttiin kun teki oikein. Istuminen opittiin ruokailun ohessa (koira istuu ennen kuin saa ruokansa). Hihnakäytöstä opeteltiin alusta asti, joka ulkoilulla, ja se on myös kannattanut, ei ole ongelmia ollut.
Pennulle voi/kannataa opettaa paljon alusta asti, sillä suurin osa tuosta peruselämän säännöistä tulee ns. arjessa opittuna, ei erillisissä koulutustuokioissa.
Koira kannattaa opettaa myös ihan erikseen rauhoittumaan, varsinkin jos kyseessä on vilkas pentu. Siihen on pennun hyvä myös tottua, että jatkuvasti ei tarvitse tehdä jotain, voi vain olla. Omistajankaan ei kannata jatkuvasti touhuta/hellitellä/leikittää koiraa, vaan antaa sen välillä myös olla ihan itsekseen. Yksinoloa kannattaa myös alusta asti alkaa treenaamaan, sulkea välillä ovi perässään kun menee toiseen huoneeseen, myös huomiotta jättäminen vaikka on kotona, opettaa koiraa yksinoloon. Käydä kaupassa yksin, postilaatikolla, lenkillä, jne. Aloittaa pienistä hetkistä ja pidentää pikkuhiljaa.
Normaalia arkea kannattaa pyrkiä elämään alusta asti, jolloin koira tottuu perheen rytmiin, eikä se tule shokkina, kun pennun tulon jälkeen jossain vaiheessa palataan normirytmiin (työt, koulu, harrastukset jne).
Koiraa kannattaa alusta asti totuttaa myös käsittelyyn ja hoitotoimenpiteisiin (harjaus, kynsien leikkuu, suun/hampaiden tarkistus, korvien tarkistus, tassujen (koko koiran) pesu/kuivaus lenkin jälkeen jne.
Koiralle kannatta ihan ehdottomasti opettaa myös käskyt "jätä" (antaa siis tavaran/namin jne. olla eikä ota sitä) ja "irti". Niistä on taatusti hyötyä, jos koiralta pitää saada luu, lelu, kielletty tavara, jotain epäilyttävää maasta löydettyä. On parempi jos koira sen käskystä antaa olla tai luovuttaa, kuin ruveta sitä koiralta väkisin ottamaan.
Erillisiä koulutustuokioita (minuutti-pari kerrallaan, muutama kerta päivässä sen mukaan miten koira jaksaa) voi pitää. Silloin voi opettaa/vahvistaa koiralle hyödyllisiä käskyjä, joita tarvitaan, esim. tänne, istu, maahan, paikka, "oma paikka/peti", seiso jne. Mitä nyt keksii ja tarpeelliseksi kokee. Jos pentu vaikuttaa innokkaalta oppimaan ja virtaa riittää niin voi sille opettaa myös erilaisia höpöhöpöjuttuja. Meillä koira osasi jo kolmi-nelikuisena kieriä, maata kyljellään, antaa tassua. Opeteltiin, koska se siitä selvästi tykkäsi ja oli innoissaan oppimassa. Mitään tarvetta tuollaiselle ei toki ole, jos ei itseä tai koiraa innosta.

Huhhuh, tulipas siinä pitkä litania opittavaa.. Toivottavasti en saanut sitä tuntumaan valtavalta taakalta tai mahdottomalta vuorelta johon ei millään pysty. Tuolla tavalla kirjoitettuna se meinaan alkoi itsestä siltä tuntua :) Oman koiran kanssa tuo on kuitenkin tullut läpi käytyä, eikä se mitenkään mahdotonta ollut. Suurin osa asioista tulee arjessa ikään kuin siinä sivussa, eikä tarvitse erikseen olla ns. kouluttamassa. Kannattaa vain etukäteen miettiä mitä haluaa koiran osaavan, mikä sille on kotona/muualla sallittua ja miten sen kaikenkaikkiaan tulisi käyttäytyä. Sitten vain suunta sitä kohti, kannustaen ja kehuen kun koira toimii oikein, ja korjaten/ohjaten oikeaan jos koira toimii väärin. Koira oppii pentuna kuitenkin nopeasti, joten kovin montaa kertaa ei yleensä tarvi samaa asiaan puuttua tai sitä olla opettamassa.
Opettamisen lisäksi koiraa kannattaa tuossa iässä myös totuttaa (sosiaalistaa) mahdollisimman paljon. Tutustua asuinympäristöön, erilaisiin kulkuvälineisiin, joita koira voi joutua joskus käyttämään. Ylipäänsä tutustua kaikenlaisiin paikkoihin, asioihin ja ihmisiin, joita koira elämässään tulee kohtamaan. Kaikkea ei toki voi ennakkoon opettaa/totuttaa, mutta sellaiset jutut mitkä säännöllisesti/usein koiran elämässä eteen tulee, niin ilman muuta.

Kiitos kaikille vastaajille :) Kiva, että jaksoitte kirjoitella. Onneksi tässä on vielä odotusaikaa ennen pennun kotiin tuloa, niin ehtii suunnitella hoitoa ja kasvatusta. Sinulle nimimerkki Hmm: et saanut tuntumaan asioita taakalta, uskon siihen mitä sanoit, että suurin osa asioista tulee arjessa ja, että pentu on oppivainen tapaus. Ihmisen täytyy vaan osata oma osansa.