Suomessa on ollut jo liikaakin perhetragedioita. Mies surmaa vaimonsa, lapsensa ja tappaa itsensä tai yrittää sitä. Mikä ihmisiin on mennyt?
Ampumatapaukset
qq
20108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tämä maa voi olla tosi kova maa.
Jos ihminen ei kykene olemaan oma itsensä ja myöntämään ettei elämä mene niinkuin oletetaan, tulee vaikeuksia joita ei voi naapurille näyttää.
Liikaa vieläkin pidetään kulisseja yllä.
Ja kun ne kulissit kaatuu omassa päässä, voi siitä "rauhallisesta ja mukavasta naapurista" tulla ihan mitä vaan.
Kun viha kätketään sisään eikä sitä voi missään purkaa se joko muuttuu masennukseksi tai voi ryöpytä yli.
Näin tälläinen keittiöpsykologi on tämän asia itselleen selittänyt.
Voisiko olla, että miehellä voimat ja itseluottamus vuotavat, kuin rikkinäisestä renkaasta, jonnekin huomaamatta. Onko menneisyydessä tapahtunut jotakin tai ympäristö vie liikaa energiaa?
Ampuma-aseita ei pitäisi lainkaan säilyttää kotona, kukaan suomalainen ei niitä tarvitse kotinsa puolustamiseen tai metsästykseen!
täällä pitäis kaikilla olla kaikkee mikään ei riitä pahaa oloa turrutetaan liikaa alkoholilla eikä ymmärretä hakea apua uupumukseen ja masennukseen jotenkin tuntuu että parisuhteissakin eristäydytään liikaa omiin oloihin ei haluta kertoo toiselle miltä tuntuu varsinkaan jos tuntuu että joku on pielessä meitä on meitä keittiöpsykologeja enemmänkin monet tavoittelee työssään aina vaan enemmän ja enemmän siinäkin tulee vastaan se että mikään ei riitä ja sen jälkeen kun vedetään pohja pois se on siinä.
Mietin samoin, miehille on henkisesti lastattu aika paljon menestymisestä vaikka olemme ns. tasa-arvoisia naisten kanssa.
Henkiseen hyvinvointiin ei medioissa, työpaikoilla kiinnitetä riittävästi huomiota.
Taloudellisten ongelmien yllättäessä mies voi olla tosi yksin.
Kuinka niin, menny?
Ainahan täällä on tapettu.
Puukkojunkakri toli kuuluisiakin, mustalaiset samoista puuhista.
Aina on mustasukkaisuuksissaan ja kännipäiten ihmisiä tapettu.
Ennen, niitä vaan ei uutisoitu näin paljon.
Onhan niitä tietysti ollut mutta erinlaisissa piireissä, ei normaaleilla kansalaisilla ole ollut niin paljon tuollaisia tapahtumia. Tilastojen mukaan väkivaltarikokset ovat nouseet 20% vuoden aikana.
Ennen oli normaalia kun mies hirtti itsensä, nykyisin näköjään otetaan matkaseuraksi pikkuiset lapsetkin. "ittu miten itsekästä porukkaa. Mikä saa topimimaan noin? Tapaukset ovat selvästi yleistyneet.
Jos katsois rikostilastoja, niin ei ne paljon heittele.Tuos on yks tilasto joka ei ulotu kauheen kauas, mut kertoo ettei summat paljon vaihtele
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_oikeusolot.html
Vuosi 2010 oli jopa poienempi kuin edeltäjänsä.
Netti on täynnä taulukoita joita voi googlettaa ja seurata pitääkö oma ajatus paikkansa...se mutu
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tiedoista käy ilmi, että vuoden 2011 tammi-syyskuussa raportoitiin yhteensä noin 345 000 rikosta, mikä on 15 000 tapausta kuin viime vuonna.
Erityisesti pahoinpitelyrikokset ovat kasvaneet. Pahoinpitelyrikosten määrä tammi-syyskuussa oli koko 2000-luvun suurin.
Niinpä, älä opeta, tilastotiede kun on leipälaji.
Ole ketään opettanut?
Voit ottaa kaiken keskustelun joko itsees kohdituvana tai sit vain keskusteluna...
On oma valinta. En ole koittanut sinua mitenkään aliarvioida.
Tilastotiede ei todellakaan ole minun leipalajini. Mut kuten sanoin, omalle mutulle löytyy kyl tilastoista joko poissulkeva tai vahvistava luettelo. Eka haulla sain esiin tuon, var,aan löytyis 15 000 muutakin tilastoa?
Kumma juttu, tääl ei enää keslkustella asiasta, kirjoittaja tuntuu olevan tärkeempi.
Niin ja jos viel lisään, tapot, murhat ja niiden yritykset on olleet selvästi laskussa
vuonna 2010.
Pahoinpitely sisältää varmaan aikas lailla kaikki lievät, törkeet ja poskelle läpsimiset...
Mitä omasta kokemukesta voin sanoa, ni entisvanhaan kapakkatappeluita ei viety poliisille, (jokainen kärsi mustat silmät tykönään)
nykyisin miltei jokainen menee poliisille ja osapuolet vaatii korvauksia...olisiko siinä vastaus...
anjaniina, kyse on nykyhetkestä, ei vuodesta 2010.
Viimeisimmät tilastot joita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen ovat 2011 tilastot suhteessa menneisyyteen=nykyhetki.
Iltalehden lööppejä lukiessa tuntuu nuo parisuhteet päättyvän tänävuonna entistä enemmän noihin ampumatapauksiin. Asioista olisi syytä keskustella ennen uusia tapauksia.
Suomessa oli teollisuuden suhteen viimeisin murros vuosina 2008-2009 jolloin teollisia työpaikkoja leikattiin rajusti. Liiton päivärahoilla voi elää mutta laskennallisesti viimeisestä taloudellisesta notkahduksesta on kulunut juuri se aika jolloin liiton päivärahat loppuvat useilta henkilöiltä.
Itse olisin kiinnostunut syventämään keskustelua asenteiden kovenemiseen, noiden tapausten taustatekijöihin.
Suomessa kannattaisi ehkäistä asioita miettien mistä ongelmat ihmisille tulee, ajautuuko perhe tahattomasti sellaisiin vaikeuksiin ettei ole ulospääsyä.
Toki olet oikeassa kun kirjoitit tilastoista, kun ne vain ovat niitä vertailukelpoisia nykyhetkeen. En loukkaantunut.
No, toivitaan että olen väärässä eikä tarvitse lukea samaa sarjaa olevia surmaamisilmiöitä. Valtion päättäjänä olisin kuitenkin jo huolestunut kaikenlaisen väkivallan lisääntymisestä.
Ehkä se juttu on juuri niinkuin sanot.
Perheet ajautuvat.
Mut on siinä varmaan taustalla sekin et nuoret ajattelee, että rahaa pitää jäädä 1000-2000 kuukaudessa kaikkeen osteluun?
Eikä se kellään niin mene?
Olen muutamaa nuortaparia seurannut ja heidän elämäntyyliään.
Osalla on kaks ihmistä töissä, osalla toinen työtön tai tienaa hyvin vähän.
Silti pitäis olla ja on, oma talo, matkoilla käydään tämän täst ja lapset saa kaiken mahdollisen, eikä sieltä halvimmasta päästä.
Ei ollut mahdollista tuollainen itsellä' aikoinaan.
En ole kade,mut panee pohtimaan, kuinka paljon paineita se aiheuttaa...yrittää elää, niinkuin muutkin elävät.
Antaa lapsille kaikkimerkkituotteet joita toisetkin tuntuvat saavat.
Kestittää naapureita ja koittaa keksiä joitain mitä toiset ihailis...
Tyrnävän tapaus oli varmaan yks tyyppiesimerkki.
Siellä kunnostettiin vanhaa taloa entisajan malliin, muutama muksu, kumpikin hyvässä ammatissa.
Mut paineet aiheutti ilmeisesti suhteen kariutumiseen ja isä ei jaksanut enää.
Mulla käy hirveesti sääliks nuorisoa ja olen kiitollinen, et en ole samassa oravanpyörässä mukana...
Niin, nuoruudessani pystyi vaihtamaan työpaikkaa jos sitä halusi. Nykyisin jos tipahtaa työttömäksi joutuu tinkimään tuloistaan yleensä sen 30-40% päästäkseen töihin. Tuo voi olla yksi tekijä, ollaan laskettu tilanteet senhetken ansioiden mukaan, kun tipahtaa niin ei ole varaa tipahtaa.
Kiitos "kiistelystä ja tunteista", arvostan ihmisiä joilla oma voimakas mielipide.
Et sinäkään hassumpi ole, osaat käynnistää keskustelun hankalankin jälkeen, arvostan sitä ;)
Mut joo, nykymaailma on kova ja kun oikein mietin, en tiedä jaksaisinko samassa tahdissa.
Vaatimuksia on paljonja ihmisen jaksaminen on rajallista...
Lisäski sekin vielä, että voiko ottaa "omaa iakaa" ja kykeneenkö luomaan paineissa oman arvomaailmansa ja olemaan välittämättä oravanpyörästä.
Rauhoittuminen tuntuu olevan vaikea nykysukupolville.
Varovaisuuteni johtuu varmasti siitä etten halua kiistellä naisten kanssa, siinä tulee tappio lähes jokainen kerta:)
Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan, naapuri-juorijen kantelijoita ei käy jalkaisin tuvasta torppaan ja saleihin, joten balanssit puuttuvat sylttytehtailla. Toisekseen ei ole näitä sotatantereita, itsenäisiä kun olimme ja nyt sitten kun, itsenäisyys ei globalisaation kautta enää ole tiukassa muotissa, niin pelkkä suomalaisuuden historia ei riitä pitämään kansalais-yhteyttä koossa. Helppoheikit ja media pyörittävät maailmaa, psykologisointi on pinnalla, joten ammattiauttajien luo ei tohdita mennä, koska niskaan naputtajat ja haaskat ovat liian pelottavia. Aseitten kanssakin pitäisi oppia elämään nyky-yhteiskunnassa ja sen pitäisi korostua, että niitä käytetään itsepuolustuksellisesti vain petojen ja raakalaiskoplien säikyttelyyn.
Yllättävän vähän noita veritekoja on ollut suhteessa siihen, miten maatamme on rappioitettu että mahdumme tiettyihin kehyksiin ja kun paljon väestöä jää heitteille suorastaan maailmassa, jossa vain vaurauden kasvu on hyvän ja kelvollisin ihmisen, yhteisön ja yhteiskunnan mittatikku niin ihmiset taistelevat,
suojakilpineen herkästi tuulimyllyjä vastaan muutenkin kuin syränsuruissa, ja usein vain perhe lopulta on se jossa viimeinen pamaus laukaistaan. Jos maailma on perheempi kuin oma perhe voi viimeinen niitti aiheuttaa laumatuhoja.
Pitkään jatkuneet, hoitamattomat masennukset, vievät psykoosiin.
Masennukset taas luulen tulevan siitä, että ihmisillä on aikamoiset paineet nykyisin, eikä mitään tapaa purkaa niitä. Ennen vanhaan elettiin aika fyysistä elämää, se oli jatkuva vana työtä aamusta iltaan. Mutta se elämä oli hallinnassa, se oli se oma pieni perhe ja yhteisö missä elettiin.
Nykyihmisen yhteisö on enemmän psyykkinen. Tietotulvaa, kiusaamista, suorituspaineita, rahakin on pankin. Muuta tekemistä ei ole kerrostalossa kuin antaa tulla lisää tietotulvaa telkkarista ja netistä.
Mä luulen että ihminen tarvitsee sitä, että näkee pystyvänsä johonkin. Työpaikkojen suorituspaineetkin on asetettu niin korkealle, ettei sitä kattoa pysty millään hipoomaan. Tai sitten se on sitä samaa loputonta raatamista päivästä toiseen, koska työn osat on pilkottu niin pieniksi.
Harrastuksia pitäisi saada. Sellaisia joissa alku ja loppu, ja lopputulokseen on tyytyväinen. Itsekin näen, että kun oon allapäin, ja aloitan jotain fyysistä tekemistä, puutarhaa, muksuille jääkenttää, lenkkiä.. niin paljon parempi fiilis tulee. Se tasapainottaa.
valtaosassa tapauksia suomalainen psykologia ja psykiatria eivät ehdi ulottua niihin koska tapaukset tulevat toisensa perään ennalta arvaamatta ja yllättäen.
Se mikä siellä on voinut muhia jo kauan, ei ole näkynyt ulospäin muualla kuin perheen sisällä. Tai jos oireita on näkynyt, niin lievästi ja niihin on vaikea puuttua.
Kynnykset ovat liian korkeita. Aiheita voi spekuloida. Mutta onko se palsta psykologioinnin väärti?
Katselin tuossa Suomen henkirikosten historiaa.
Yllättävä havainto oli, kuinka suuri on ero länsi-
rannikon ja muun Suomen. Aina puhutaan Här-
män häjyistä, mutta henkirikoksia tehdään sen
tilaston mukaan huomattavasti vähemmän.
Henkirikokset keskittyvät itä- ja pohjois-Suo-
meen. Lapissa on korkeimmat rikostilastot!
keski suomessa on ainakin tehty henkirikoksia viime aikoina paljon nyt taas viikonloppuna saviolla laukaassa oli nelkytluvulla syntyny mies ampunu vaimonsa sen jälkeen itseään ja sit oli kuollut myöhemmin sairaalassa.