Asepalveluksen välttäminen

Armeijassa ryhdytään arvioimaan varusmiesten väkivaltaisia tai itsetuhoisia taipumuksia, kertoo Turun Sanomat.

Kyseessä on samankaltainen testi, joka tehdään aselupaa hakeville. Armeijassa se tulee osaksi kaikkien varusmiesten suorittamia peruskokeita.

http://www.hs.fi/kotimaa/TS Armeija alkaa kartoittaa alokkaiden väkivaltaisuutta/a1305554481792

Psyykkisessä hätätilanteessa voi esiintyä voimakkaita ja vaikeasti tulkittavia oireita, tuskaisuutta, outoa käyttäytymistä, käsittämätöntä ja tilanteeseen liittymätöntä puhetta, eristäytymistä ja väistämiskäyttäytymistä tai ylenmääräistä kontaktihakuisuutta. Monilta saattaa voimakkaan ahdistuneisuuden takia puuttua kokonaan oman tilansa ymmärrys, ja ulkopuolisten puuttuminen tilanteeseen on tarpeen.

Mielenterveydellisen hätätilanteen tunnistaa henkilön voimakkaista tai epätavallisista psyykkisistä tai ruumiillisista oireista. Voimakkaasti poikkeava ja tilanteeseen sopimaton käyttäytyminen, aistiharhat sekä ja todellisuudentajun, sekä aikaan ja paikkaan sitoutumisen katoaminen kertovat jopa psykoositasoisesta kriisistä ja merkitsevät kyvyttömyyttä huolehtia omasta turvallisuudesta. Tällaiset vaikeat oireet edellyttävät autettavan toimittamista asianmukaiseen erikoishoitoon. Soitto hätäkeskukseen käynnistää hoitoketjun tässäkin tapauksessa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00015

Masennus
Masennuksen keskeiset oireet ovat nuorilla samantyyppisiä kuin aikuisilla: masentunut mieliala, mielenkiinnon menettäminen ja väsymys. Nuorten masennuksessa korostuvat ärtyneisyys ja vihaisuus sekä reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu. Myös mielialan vaihtelevuus on nuorilla yleisempää kuin aikuisilla (Birmaher ym. 1996, Karlsson ym. 2005).

Käytöshäiriöt
Käytöshäiriöitä luonnehtii toistuva ja pysyvä epäsosiaalisen käyttäytymisen malli: lapsi tai nuori rikkoo toistuvasti iänmukaisia sosiaalisia normeja (esim. toistuva koulupinnaus tai näpistely, vakavimmillaan väkivaltainen tai rikollinen käyttäytyminen). Nuorten käytöshäiriöt aiheuttavat merkittäviä psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja niin nuorelle itselleen kuin hänen perheelleen sekä laajemmin koko yhteiskunnalle. Käytöshäiriöt ovat pojilla noin viisi kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Häiriöt alkavat usein jo varhaislapsuudessa, ja vakavimmilla häiriöillä on taipumus jatkua vielä aikuisuudessa. Käytöshäiriöihin liittyy useimmiten myös muita mielenterveyden ongelmia.

Myöhemmässä nuoruudessa oireilu muistuttaa usein aikuisten oireilua. Hoitamatta jäänyt identiteettikehityksen pitkittyminen ja vaikeutuminen saattaa olla nuoren kehityksen esteenä (Rantanen 2000, Marttunen ja Rantanen 2001). On tärkeätä ottaa myös huomioon, että yksilölliset erot ovat suuria paitsi nuoruusiän kehityksessä ja sen ajoittumisessa myös oirekuvassa (Aalberg ja Siimes 1999).

Nuoren hyvä mielenterveys ei ole vain mielenterveyden häiriön puuttumista. Mielenterveys ilmenee kykynä ihmissuhteisiin, toisista välittämiseen ja rakkauteen, kykynä ja haluna vuorovaikutukseen, työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan (Lehtonen ja Lönnqvist 2001). Puuttelliset taidot millä hyvänsä osa-alueella voivat hankaloittaa iänmukaisista kehitystehtävistä selviytymistä nuoruudessa ja myös myöhemmin