Täällä jatkuvasti höpötetään kuinka ruma itsekukin on, näyttäkää vaikka netistä kuva rumasta ihmisestä, siis sellaisesa johon itse voisitte samaistua.
Niin katsotaan onko rumuus vain katsojan silmissä.
Niin katsotaan onko rumuus vain katsojan silmissä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Olen tyttö. Tosi harvoin oon nähny semmosia joiden ulkonäkö mun mielestä seksuaalisella tasolla vastenmielinen. Ja nyt siis puhun ihan alle 25 vuotiaista miehistä/pojista, koska heitä minä eniten katselen. :)
Tää rumuus-juttu on jotenki vaan tyhmä. Anteeks pinnallisuuteni mut tosi harva nuorista mun mielestä on ns. ällöttävän näköinen seksuaalisella tasolla.
En muutenkaan kyllä välitä puhuu kaikista ulkonäkö-hommeleista paitsi pinnallisella tasolla.
Mulla on ollut lihavia ja liikalihaviakin (100-180 kg) poikia kavereina koska en välitä ulkonäöstä millään muulla tasolla kuin seksuaalisella ja tällasessa poikatyttöystävä-tasolla. Joten kaikki tommonen rumaks ja läskiks yms haukkuminen tuntuu pahalta, ihmiset puhuu niinku heidän silmiä epämiellyttävät ihmiset olis vähempiarvoisia, kuin heidän mielipiteensä ei merkitsisi mitään. Tää ilmiö on oksettava ja antaa ihmisistä aivan paskan kuvan.
Mulla sama, ettei "joku yleisesti ulkonäössä rumana pidetty" piirre näyttäydy rumana mun silmiin. Ehkä siinä on se, että tiedostaa kuinka kauneusihanteet on meihin ulkoapäin syötetty ja kuinka ne muuttuu ajasta ja kulttuurista toiseen. kristisoin kaikkea ihmisten manipulointia, joten en ole antanut noiden kauneuskäsitysten vääristää ajatteluani - tai ainakin olen siihen pyrkinyt.
Olen myös ollut rakastunut ja kokenut seksuaalista vetovoimaa mainitsemaasi "liikalihavaa" (180 kg) kohtaan. Tiedän yli 200 kg-painoisia, joilla on onnellinen parisuhde ja paljon ystäviä jne. Paino ei ainakaan tee ihmisestä muiden silmissä ystäväksi kelpaamatonta. Se voi tehdä "painavan" omassa ajattelussa niin, ja silloin on kyse juuri siitä, että häneen on vaikuttanut yleiset ihanteet ja käsitykset. Tie siitä vapautumiseen voi löytyä vaikka sitä kautta, että alkaa kritisoimaan noita ihanteita ja arvoja - ja ennen kaikkea sitä manipulointia, jolla ne on istutettu yleisesti ihmisiin.
Suoraan sanottuna haluaisin laittaa pari kuvaa, mutta en voi sillä tuntuis kamalalta leimata joku rumaksi, koska jos ei omaa silmää miellytä toinen sillä tavalla niin miten se voi tarkottaa että tämä ihminen on ruma?
Tuota juuri tarkoitin, kauneus ja rumuus on hyvin monesti katsojan silmissä.
No en kyllä voi samastua, mutta tuossa pari rumaa:
http://www.google.fi/imgres?q=ugly&um=1&hl=fi&biw=1920&bih=979&tbm=isch&tbnid=KL72sGz4z3J8hM:&imgrefurl=http://amazingdata.com/collection-of-weird-ugly-people-pictures/3/&docid=CzkE_mTei7_hpM&imgurl=http://amazingdata.com/mediadata31/Image/hot_weird_funny_amazing_cool4_these-ugly-people-exist-18_200907302132068560.jpg&w=500&h=577&ei=pacmT-HEOKH64QS7sYT6DA&zoom=1&iact=hc&vpx=933&vpy=608&dur=4006&hovh=241&hovw=209&tx=105&ty=159&sig=118169516696131718684&page=2&tbnh=145&tbnw=126&start=58&ndsp=67&ved=1t:429,r:16,s:58
http://www.google.fi/imgres?q=ugly&um=1&hl=fi&biw=1920&bih=979&tbm=isch&tbnid=I8tI_TuowDmRpM:&imgrefurl=http://howuglyami.com/&docid=Nz0Y2D7Un1qPaM&imgurl=http://howuglyami.com/wp-content/uploads/2010/01/ugly-goth.jpg&w=450&h=428&ei=pacmT-HEOKH64QS7sYT6DA&zoom=1&iact=rc&dur=294&sig=118169516696131718684&page=1&tbnh=145&tbnw=152&start=0&ndsp=58&ved=1t:429,r:26,s:0&tx=90&ty=51
Höh, nuo nyt on vain jotain tilannekuvia.
Kuka tahansa saadaan näyttämään rumalta, kun ilme, valaistus ja muu on kohdallaan.
Eihän saada, sillä kauneus on katsojan mielessä.
Ei logiikalla voi muutakaan päätöstä vetää, kun 23-vuoden ikään mennessä yksikään tyttö tai nainen ei ole osoittanut kertaakaan minkäänlaista kiinnostusta. Silloin vain on oltava ruma.
Nin just. eipä muakaan ole kukaan kattellut tai halunnut tutustua.. Mielestäni olen mukava, huumorintajuinen en puhu pas..kaa selän takana, ymmärtäväinen ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Eli luonteessa ei ole vikaa vaan se täytyy olla naamassa se vika.
Vitut. Ei ihmiset tule juttelemaan tosta vaan, etenkään tytöt poikien kanssa välttämättä. Itse olen nainen enkä itsekään koskaan koulusta/lukiosta saanut poikaystävää, ei näyttänyt olevan kiinnostuneita. Vasta kun netissä olin viestitellyt _pitkään_ tiettyjen ihmisten kanssa, saatoimme tavata ja sillai alko mun eka parisuhde. Ja ei en puhu Suomi24Treffit-sivustosta yms. vaan tapasimme ihan jossakin nettipelissä, oltiin eka siellä kavereita ja sitten kun tuli juttua niin vaihdettiin mese-osotteita ja siellä mesetettiin vuosia ennenkuin edes nähtiin. Näin me oltiin periaatteessa jo tuttuja ennenku nähtiin, eikä ollu ulkonäkökeskeistä hommaa alunperinkää. :) Nyt olen 19v. ja ollu pari juttua jo poikien kanssa. Sieltä netistä.
Sanotaan näin et hommat ei aina pistäydy käyntiin oikeessa elämässä jos ei oo erittäin aktiivinen toisten lähestyjä, muttaku sekin on vaikeeta useemmalle täällä Suomessa. :P
Kenties, mutta rumuus ei aina ole ulkoista. Se voi olla myös sisäistä. Ajatuksiesi ei tarvitse edes olla kauheita ja synkkiä. Riittää että muut kokevat järjenjuoksusi tylsäksi. Pelkästään se riittää jo tekemään sinut "rumaksi" ja epävetoavaksi ihmiseksi muiden silmissä.
En ole ulkonäöltäni komea, mutta en ole rumakaan, sen tiedän. Keskinkertaisuuteen hukkuva ulkonäköni on ongelmistani vähäisin. Valehtelisin jos sanoisin, että yksikään nainen ei ole koskaan kiinnostunut minusta ulkoisen olemukseni perusteella, mutta voin täysin rehellisesti sanoa, että yksikään nainen ei ole koskaan ollut kiinnostunut minun persoonastani. Netissä useampikin nainen on vuosien varrella tullut kanssani juttusille, mutta keskustelun lopahdettua joka ainoa kerta ennen kuin se edes alkoikaan, olen tullut siihen lopputulokseen, että yksinkertaisesti persoonallisuuteni on liian väritön ja mauton (siis ruma) pitääkseen yllä kenenkään mielenkiintoa paria minuuttia kauempaa..
Niin totta myös omalla kohdallani. Olen keskiverron näköinen nainen ja ulkonäön puolesta en siis täysin tuomittu. Kuitenkin milteipä heti kun olen saanut suuni auki on miesten mielenkiinto lopahtanut. Pitkään luulin sen johtuvan ulkonäöstäni, mutta nyt näen syyn olevan pidemminkin epäkiinnostavassa persoonassani.
Ja keskinkertaisen näköisille mutta sisältä ontoille naisille ei irtoa myöskään pinnallisia suhteita, vaikka joku niin voisi luulla. Enkä kyllä itse sellaisia suhteita kaipaakaan, mieluummin olen yksin.
Millä tavalla sisäinen rumuus eroaa ulkoisesta rumuudesta? Ihmisten mielikuvat jonkin toisen ihmisen sisäisestä puolesta ovat nekin vain mielikuvia, eivät absoluuttisia hyväksyttäviä totuuksia. Jokaiselle on joku, joka täydentää juuri tietynlaista persoonaa oikealla tavalla, siksi on hyväkin, että sitä rakastettuaan etsii maltillisesti ja odottaa. Ei kannata suin päin ekaan junaan hypätä. Maailmassa on olemassa vielä mukaviakin ihmisiä.
Etkä sinä nyt niin täysin väritön ole, kerta minutkin sait tämmöselle palstalle vastaamaan vaikka ujo ihminen olenkin.
Ulkonäön kuvitellaan olevan olennaisin ihmissuhteissa, mutta se on jokseen väärä luulo. Tutustumisvaiheessa sillä on ehkä enemmän merkitystä, mutta siihen se sitten jääkin.
Ihmisen kauneus tai rumuus on sisäistä, huonoa käytöstä, itsestä välittämättömyyttä. Jos rakastat itseäsi (terveellä tavalla), sinua myös rakastetaan. Siksi terve itserakkaus ja itsensä kanssa sinukaupat tehnyt ihminen on mieleistä seuraa myös muille.
Kauneudella voi pärjätä missikisoissa, mutta onnellisuutta ja hyviä ihmissuhteita ei sillä rakenneta. Jokainen ihminen on kaunis, jolla on hyvä tahto, eikä ylennä itseään muiden yläpuolelle. Älkää myöskään aliarvostako itseänne, te kaikki olette omalla tavallanne kauniita, sydämen sivistys ja lämpö kruunaa sen kauneuden.
Tuo itserakkaus on oikopolku narsismiin.
Mielestäni itseään ei tarvi rakastaa, monesti sellainen "egoton" ihminen on kaikkein vahvin, onnellisin ja tasapainoisin ja luo onnellisuutta ympärilleen kuin itsensä rakastaja. Joka aika useasti on hirveän itsekeskeinen ihminen.
Nykymaailma vain toimii itseään rakastavien minäminä ihmisten voimin.
Ei ehkä tarvitse itseään rakastaa mutta se että kunnioittaa itseään ja pitää itsestään on tärkeää. Jos ei kunnioita itseään niin tuskin kukaan muukaan kunnioittaa. Jos ei pidä itsestään niin se näkyy epävarmuutena päälle jolloin kyseiseen ihmiseen on vaikea samastua. Ja oikeastaan uskon että Santra juuri tätä tarkoitti itsensä rakastamisella.
Narsismi ja itsensä rakastaminen ovat aivan eri asiat. Narsisti on itsekäs ja itsekeskeinen, ei välttämättä edes itserakas. Enkä käyttäisi itsensä rakastamisesta sanaa itserakas, sillä itserakas antaa vaan negatiivisen kuvan.
Aurinkopilvi: "Jos ei kunnioita itseään niin tuskin kukaan muukaan kunnioittaa. Jos ei pidä itsestään niin se näkyy epävarmuutena päälle jolloin kyseiseen ihmiseen on vaikea samastua. Ja oikeastaan uskon että Santra juuri tätä tarkoitti itsensä rakastamisella."
Sitähän minä tarkoitan, hyväksyy itsensä sellaisena, kuin on, on sinut itsensä kanssa. Siihen ei kuulu ylpeys, ylimielisyys, mutta ns. sydämen sivistystä ja lähimmäisen huomioimista sitäkin enemmän.
Minusta on hyvä ohje elämälle myös ihmissuhteissa: Ole sitä läheiselle, muille, miten itseäni kohtaan toivot toisen käyttäytyvän, mistä sinun tulee hyvä mieli. Sanotaan, että antaessaan saa, ja siinä ei ole kyse mistään materiaalista. Tuon voi tulkita mm niin, että hyvään vastataan hyvällä, kielteisellä antamisella joutuu myös vastaavan itse vastaanottamaan.
Elämä ei ole myöskään suorittamista, roolin esittämistä, joka ei ole luontevaa. Siksi pitäisi pyrkiä mielen vapauteen. Uskon, että jokaisen sisin on hyvä ja tahtoo hyvää niin antaa kuin saada. Vapautunut, positiivisesti elämää kokeva ihminen on kaunis, sisäinen kauneus on aidoin. Näin minä asian ajattelen.
Ei pitäne tämäkään paikkaansa.
Nämä määritteesi kauneudesta ja rumuudesta ovat nimenomaan vain sinun mielipiteitäsi, eivät totuuksia.
Mielestäni on melko turhaa alkaa kuvailemaan ihmistä joillakin sanoilla, sillä ihminen on paljon enemmänkin mitä sanoilla voi ulos tuoda. Joskus kemiat vain napsahtavat, eikä siltikään pysty kuvailemaan miksi. Sitä vain on.
No siinähän tapauksessa monet muutkaan eivät rakasta itseään, sillä eivät ole valmiita hyväksymään erilaisuutta ja ns. vaatimattomampia persoonia, jotka eivät niin itsensä päälle jaksa panostaa. Tulisihan sitä välittää heikoimmistakin tovereista ympärillä. Vai mitä?
Juuri näin, kemiat.
Jonkun ihmisen kanssa kun keskustelee niin se vain pelaa heti alusta alkaen, eikä sitä tiedä miksi.
Ja jonkun toisen kanssa lasiseinä pysyy välissä, eikä sitäkään tiedä miksi.
Olen elämäni varrella ihastunut ja rakastunut useasti jopa suhteen sisällä, enkä tiedä miksi, näin vain tapahtuu. Olen jopa onnistunut rakastumaan samaan ihmiseen uudemman kerran, enkä tiedä miksi.
Koska en tiedä miksi niin kait sitten olen jonkin sortin tyhmä, tai tapahtunutta ei voi selittää sanoilla eikä järjellä. Päädyn jälkimmäiseen.
Tottakai ihminen voi rakastaa itseään ja samalla olla kuitenkin välinpitämätön ihmisiä kohtaan jotka eivät kiinnosta? Yksinkertaisesti kaikkea ei voi kaikilta vaatia. Se että pitää itsestään ei edellytä sitä että olisi huomioiva tai ymmärtäväinen ketä vain kohtaan, ihmisiä on paljon erilaisia. Voi olla tyytyväinen itseensä mutta ei tyytyväinen muihin yms. vaik tää meneeki jo enemmän sen itserakkauden tai elitismin puolelle. Santran kanssa puhuttiin vähänniinku ´´terveestä itsensä kunnioittamisesta ja rakastamisesta´´, enkä todellakaan määritellyt yhtä ainoaa tietä olla itseensä tyytyväinen enkä usko että siihen on yhtä ainoaa tietä.
Siinäpä se erilaisuuden taikuus piileekin.
Esimerkiksi minun silmiini tuo kertomasi vaikuttaa itserakkaudelta, jollekin muulle taas terveeltä itsetunnolta ja itsekunnioitukselta. Mutta avainsana onkin siinä, miten sen ottaa vastaan.
Oletko tullut ajatelleeksi, että olet ehkä löytänyt yhden oikealta tuntuvan ajattelutavan, joka ei kuitenkaan todista, että se olisi tervettä itsetuntoa?
Monikaan nainen ei halua tutustua jos näkee vaikka treffi ilmoituksessa miehen kuvan ja jos se mies ei ole komea niin sitä tutustumista ei edes tule. Naiset on sen verran suvaitsemattomia ettei viitsitä edes kasvokkain tutustua vaan hylätään heti jos naama ei viehätä kuvassa. ja kyllä se ihmisen rumuus on kuule ulkoista koska sen näkee heti.
Mikä mielten asioita voisi todistaa? Et sinäkään voi todistaa että jokin olisi epätervettä itsetuntoa tieteellisesti etkä oikeastaan edes filosofisestikaan voisi kuin esittää erilaisia näkemyksiä ja perusteluja ilman mitään kunnon todistetta.
Esim. jos joku on kovin itserakas, mutta rakastaa elämäänsä, eikä hän satuta muita ainakaan ylimäärin itserakkaudellaan, miksei tämä voisi olla myös tervettä kun ei kukaan siitä saa ylimäärin hallaa päällensä?
Kuitenkin olen tavannut ihmisiä, jotka merkitsevät toisen itserakkaaksi vain jos toinen sanoo jotain näinkin yksinkertaista kuten ´´olen ihan fiksu´´ tai ´´olen ihan kivannäköinen´´, ja mun mielestä se merkitsee vain tämän arvostelijan olevan epävarma, katkera/vihainen ja huonon itsetunnon omaava ruikuttaja.
Miehet ovat netissä ihan samanlaisia, turha yleistää et naiset pelkästään.
Jos ei netin pinnallisuus siis miellytä, ehkäpä otat kuvasi pois ja tutustut ensin ilman kuvaa, odotat että jotain ei kuvasi kiinnosta vaan ottaa sinuun yhteyttä tai siirryt oikeeseen elämään ottaa yhteyttä vastakkaiseen sukupuoleen?
Sillä valitus ei tule tilannetta muuttamaan.
Tämä on aika ruma: http://tinyurl.com/6q35gos
Miten niin "aika ruma"? Oikeen pahaa tekee katsoa sellaista pärstää.. Yäk!
En tiedä, välillä tuo kuvan nainen tuntuu kauniilta ja toisaalta uudelleen katsottaessa rumalta.
Jotain apinamaista siinä on.
http://www.youtube.com/watch?v=1nBEiCvqlGE
Julia Robertsilla on liian leveä suu. Tämä piirre saa hänet näyttämään omituiselta.
Kukaan "luomu" ihminen ei ole ruma. Jos joltain puuttuisi vaikkapa toinen korva niin eihän se rumaa ole, erilaista vain. Oikeasti rumia ovat vain itsensä moneen kertaan leikkeilyttäneet julkimot.
Mullakin on se tunne, että kun suu avautuu, niin porukan naama venähtää (karrikoidusti sanottuna). Tulin siihen tulokseen, että ihmiset vissiin kokevat juttuni aluksi tylsiksi, kun en yritä "esittää" kuin omaa itseäni. Tässä maailmassa ei arvosteta enää mieleltään ja sydämeltään luomua ihmistä. Törkeetä!!! Minusta ulkonäkö ei vaikuta suuremmin ystävien etsintään. Ja jos vaikuttaa, niin silloin ei etsitä uutta ystävää, vaan coolia lisäkettä ystävätauluun.