Hei vain.
Aloitin tässä syksyllä ammattikoulun. Luokallani on eräs tyttö, tai lasken hänet jo kaverikseni.. Mutta ongelmani on tämän näköinen : Hän ei ikinä syö koulussa, Mitään! päivät ovat melko usein 8-16 mikä on pitkä aika olla syömättä. Tietenkin hän väittää kotona syövänsä "erittäin paljon" minkä epäilen olevan valetta. Ruokatuntisin hän ostaa vain kahvia ja lipittää sitä. Vuoden alussa hän saattoi joskus syödä koulussa, mutta silloinkin vain pääosin salaattia. Joululoman jälkeen kun näin hänet uudestaan olin järkyttynyt. Hän oli laihtunut useita kiloja. Hän oli mielestäni aikaisemminkin erittäin hyvässä kunnossa, mutta nyt voisin kutsua häntä ruman laihaksi. Muutama luokkalainen on minun kanssani samoilla linjoilla ja olemme huolissamme tästä tytöstä..
Miten tässä kannattaisi edetä? Kannattaisiko puhua jollekkin terveydenhoitajalle yms? vai suoraan tytölle itselleen?
Aloitin tässä syksyllä ammattikoulun. Luokallani on eräs tyttö, tai lasken hänet jo kaverikseni.. Mutta ongelmani on tämän näköinen : Hän ei ikinä syö koulussa, Mitään! päivät ovat melko usein 8-16 mikä on pitkä aika olla syömättä. Tietenkin hän väittää kotona syövänsä "erittäin paljon" minkä epäilen olevan valetta. Ruokatuntisin hän ostaa vain kahvia ja lipittää sitä. Vuoden alussa hän saattoi joskus syödä koulussa, mutta silloinkin vain pääosin salaattia. Joululoman jälkeen kun näin hänet uudestaan olin järkyttynyt. Hän oli laihtunut useita kiloja. Hän oli mielestäni aikaisemminkin erittäin hyvässä kunnossa, mutta nyt voisin kutsua häntä ruman laihaksi. Muutama luokkalainen on minun kanssani samoilla linjoilla ja olemme huolissamme tästä tytöstä..
Miten tässä kannattaisi edetä? Kannattaisiko puhua jollekkin terveydenhoitajalle yms? vai suoraan tytölle itselleen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielestäni hyvä idea olis puhua terkalle.
Sanoisitte, että olette huolissanne ystävästänne, ja terkka vois sitten puuttua asiaan ja ohjata hänet eteenpäin.
Tietysti voitte puhua tytölle suoraan, mutta varautukaa siihen että hän kieltää kaiken.
Voi olla jopa vihainen ja suuttua. Muistan itse tuon vaiheen kun vielä ei näe eikä myönnä ongelmaa olevan. Miten raivostuin kun läheiset puuttui asiaan.
Harkitkaa itse, mutta ehdottomasti olis mielestäni hyvä ide tuo terkalle puhuminen, tyttö tarvitsee asiantuntevaa apua, ja pian!
Hienoa että huolehditte ystävistänne! :-)