Meillä on sähkötön kesämökki ollut saaressa jo vuosikausia. Nyt haluaisimme sinne sähköiittymän. Samassa saaressa on myös muita mökkejä, jotka on sähköistetty aikoja sitten.
Sähköyhtiön kanssa ei ole mitään ongelmaa ja sähköt saa, mutta nyt tämä saaren muille mökeille sähköt aikanaan vetänyt (omistaa saaren meidän tonttia lukuunottamatta) vaatii hänelle korvausta siitä kun on saareen sähköt aikanaan vetänyt? Onko tällaisten vaatimusten pyytäminen edes laillista toimintaa? Vaikuttaa enemmänkin kiristykseltä.
Kesämökin sähköistys?
Äimänkäkenä
36
2187
Vastaukset
- Nuori mökkeilijä
Jos aiot maksaa tuon, niin laitatko samalla minunkin tilille vaikka kymppitonnin.
- 1+1
Ei tuon pyytäminen kait laitonta ole, mutta ei sinulla sitä maksaa. Ja hullua olisi maksaakin.
Jos sähköyhtiö on valmis sähköt vetämään, niin sähköyhtiölle maksat sen mitä pyytävät. Ei tuo naapuri sitä mitenkään pysty estämään, joten sillä tavalla hän ei voi kiristää. Kyseessä on pelkästään sinun ja sähköyhtiön välinen asia.- 1+1
Ensinmäinen virke piti kuulua näin:
Ei tuon pyytäminen kait laitonta ole, mutta ei sinulla tarvitse sitä maksaa. - kylä näi o
1+1 kirjoitti:
Ensinmäinen virke piti kuulua näin:
Ei tuon pyytäminen kait laitonta ole, mutta ei sinulla tarvitse sitä maksaa..
Haistata naapurille p-askaa
.
- ....................
Sinä teet sopimuksen sähkölaitoksen kanssa et naapurin. Sähkölaitos omistaa linjan mittaritauluihin asti. Tarkista kiinteistösi kauppakirjasta onko siellä maininttu osallistumisesta saareen vedetyn sähkölinjan kustannuksin.
Linja voi olla niin niin vanha (60-70-luvulta), jolloin kunta maksoi sen rakentamisen silloin kun yhdenvertaisuussäännön mukaan kaikkien piti saada sähköliitymä samaan hintaan. - joo heivaan
linja on kymmenenvuoden jälkeen sähköyhtiön , ennen sitä voi linjan saareen maksanut myydä sinulle sähköön mahdollisuuden, eli ei siitä noin vain oteta
- 1+1
Mistäs (miltä vuosikymmeneltä) tällainen tieto on peräisin? Itse kyllä väitän, että sähkömarkkinalain voimaantulon jälkeen (1995) tuo ei ole ollut mahdollista.
Eli kyllä se sopimus tehdään jakeluverkon haltijan kanssa, eikä siinä ole välikäsiä. - volttimikko21
1+1 kirjoitti:
Mistäs (miltä vuosikymmeneltä) tällainen tieto on peräisin? Itse kyllä väitän, että sähkömarkkinalain voimaantulon jälkeen (1995) tuo ei ole ollut mahdollista.
Eli kyllä se sopimus tehdään jakeluverkon haltijan kanssa, eikä siinä ole välikäsiä.koska itse olen asiaa kysynyt sähköyhtiöltä
- juuu
1+1 kirjoitti:
Mistäs (miltä vuosikymmeneltä) tällainen tieto on peräisin? Itse kyllä väitän, että sähkömarkkinalain voimaantulon jälkeen (1995) tuo ei ole ollut mahdollista.
Eli kyllä se sopimus tehdään jakeluverkon haltijan kanssa, eikä siinä ole välikäsiä.Karenssi on yleensä 10 vuotta.
Sen jälkeen lisähintaa ei tarvitse maksaa.
Näin ainakin Keski-Suomessa Vattenfallin alueella viime vuonna kun asiaa kysyin.
- näin se vaan menee
kyllä hän on oikeasti oikeus saada teiltä korvausta. Ajattele asia toisinpäin jos olisit itse maksanut saareen vedetystä sähköstä vaikka 20 000 euroa. Sitten naapuri tulee ja saa sähköt 2000 eurolla. Meneekö oikein...? ei mene ja hän oikeasti voi saada jyvityksen verran euroja. Jos saareen ei tule muita liittymiä kuin nämä 2 niin puoliksi menee perustamiskulut ja sen minkä sähköliittyjmä maksaa menee sitten siunun piikkiin. Varaude siihen tai et koskaan saa sähköä.
Me saatiin vielä kesänä palautusta kun 12. liittyjä liittyi sähköverkkoon jonka me 11.olimme aikonaan maksaneet...alunperin meitä oli 4 ja sitä mukaa rahaa on tullut kuin uusia on ilmaantunut.- tasavertaisuus
Juurikin näin samat meillä 2km vesikaapelia ja jos tulee uusia liittyjiä niin maksavat meille jyvitystä , aikarajaa en tiedä kauanko moinen järjestely voimassa puhuivat 10v mutta en enenmpiä kysellyt asiasta.
- - energiaa -
Sama pelisääntö on, jos tekee mökille tien ja jos tietyn ajan kuluessa tuleetiekuntaan osakkaita. He maksavat jyvitystä.
Muuten, tuo saaren omistaja voi kieltää halutessaan uusien sähkölinjojen rakentamisen tonttinsa läpi. - jämpti on näin
- energiaa - kirjoitti:
Sama pelisääntö on, jos tekee mökille tien ja jos tietyn ajan kuluessa tuleetiekuntaan osakkaita. He maksavat jyvitystä.
Muuten, tuo saaren omistaja voi kieltää halutessaan uusien sähkölinjojen rakentamisen tonttinsa läpi.voi mutta lopuksi sähköyhtiö tekee mitä huvittaa, näin se menee
- - energiaa -
jämpti on näin kirjoitti:
voi mutta lopuksi sähköyhtiö tekee mitä huvittaa, näin se menee
Höpöhöpö
- sähkölaitoshemmo
- energiaa - kirjoitti:
Höpöhöpö
Naapuri ei voi veloittaa sähköliittymästä. Aikoinaan kun linja on rakennettu ovat sähkölaitos ja naapurisi saattaneet tehdä sopimukseen ns. jälkiliittyjälausekkeen, jossa määritellään kuinka paljon jokainen jälkiliittyjä joutuu liittymästään maksamaan? Lisäksi sopimukseen on kirjattu paljonko sähkölaitos palauttaa sinun maksamasta liittymämaksusta linjan alunperin maksaneelle naapurillesi.
Yleensä jälkiliittyjälauseke on voimassa 10-15 vuotta, jonka jälkeen liittyjät saavat liittyä verkkoon normaalilla liittymismaksulla (hinnasto).
Sinä teet sopimuksen sähkölaitoksen kanssa ja maksat pyydetyn hinnan ja asia on sillä selvä. Naapurin kanssa ei tarvitse yehdä mittään sopimuksia, saati maksaa hänelle. - Äimänkäkenä
Tilanteemme ei ole esimerkkisi mukainen. Saari on manteretta lähinnä n. 50 metrin päässä ja linja on vedetty ilmateitse. Meidän tontin kohdalla sähköpylväs on n. 30 metrin päässä.
Ei se voi niin olla, että aina linjan päässä oleva rokottaa seuraavaa sähköntarvitsijaa sähköyhtiön lisäksi. Mitä eroa tässä tapauksessa on siihen, että kohde ei olisikaan saaressa vaan maalla linjan päässä? Voiko linjan päässä oleva rahastaa itse aina seuraavaa käyttäjää?
Alla esimerkki Fortumin halvimmasta liittymästä. Jo tähän liittymään kuuluu 350metrin johdon veto, joka yltää meidän tapauksessa mantereelle saakka.
"Vyöhyke 1
Etäisyys rakennetusta 20 kV:n johdosta liittämiskohtaan on suoraan mitattuna enintään 300 m. Verkoston ja liittymisjohdon suoraan mitattu yhteispituus 20 kV:n johdosta mittauspisteeseen saa olla enintään 350m. Vesistökaapelit hinnoitellaan erikseen. " - hemmo OK
Äimänkäkenä kirjoitti:
Tilanteemme ei ole esimerkkisi mukainen. Saari on manteretta lähinnä n. 50 metrin päässä ja linja on vedetty ilmateitse. Meidän tontin kohdalla sähköpylväs on n. 30 metrin päässä.
Ei se voi niin olla, että aina linjan päässä oleva rokottaa seuraavaa sähköntarvitsijaa sähköyhtiön lisäksi. Mitä eroa tässä tapauksessa on siihen, että kohde ei olisikaan saaressa vaan maalla linjan päässä? Voiko linjan päässä oleva rahastaa itse aina seuraavaa käyttäjää?
Alla esimerkki Fortumin halvimmasta liittymästä. Jo tähän liittymään kuuluu 350metrin johdon veto, joka yltää meidän tapauksessa mantereelle saakka.
"Vyöhyke 1
Etäisyys rakennetusta 20 kV:n johdosta liittämiskohtaan on suoraan mitattuna enintään 300 m. Verkoston ja liittymisjohdon suoraan mitattu yhteispituus 20 kV:n johdosta mittauspisteeseen saa olla enintään 350m. Vesistökaapelit hinnoitellaan erikseen. "Hemmon kanssa sama käsitys. Pohojanmaalla liityttiin verkkoon, jossa oli tuollainen vanha jälkiliittymäsopimus. Se oli aiemmilla liittyjillä heidän sopimuksensa lisäpykälissä. Yhtiö ei kuitenkaan enää vaatinut sen voimassapitoa uusilta liittyjiltä kun se oli heidän mielestään vanhentunut ja oli lisäksi heikosti muotoiltu, ja oli kirjattu vain tuonaikaisiin liittymäsopimuksiin. Niinpä meidän kaapeli vedettiin muuntajasta sen päivän liittymisehdoilla, jotka olivat siedettävät kun riittäväkapasiteettinen muuntaja oli liki tontin rajaa, eikä tienposkeen vedetystä maakaapelistakaan tarvinnut kinata maanomistajan kanssa.
Liittymäsopimus tehdään sähköfirman kanssa, joka omistaa muuntajat ja linjat. Jos aloittajan tapauksessa muuntajassa on kapasiteettia ja ilmajohtokin tulee lähelle, niin edullinen liittymä näyttäsi selvältä. Sensijaan jos muuntajan kapasiteetti ei riitä, niin uusi liittyjä voi joutua maksamaan muuntajaa: Kun muutimme Savoon, niin uudessa rantapaikassa ei sähkö ei riittänyt ihan viereen tulevassa muuntajapiirissä, vaan piti lähteä etäämmältä runkojohdolta uudella linjalla, perustaa uusi muuntaja ja riidellä (kaksi vuotta, mm. kaksi hallinto-oikeuskäsittelyä) tila uusille ilmajohdoille väylä paikallisasukkaiden metsien läpi.
Jos sähköfirma on jo tehnyt tarjouksen liittymästä, niin se varmaan muuntajakapasiteettinsa tietää. Ainoan kiistankohteen voisin nähdä tontille vedettävän johdon vaatimassa tilassa, jos linjakäytävän pitäisi mennä vaatimuksia esittävän vanhan sähköasiakkaan maiden kautta. Tällöinkin vanhan liittyjän liittymäsopimuksessa yleensä lukee että hän suostuu sähköjohtojen vetämiseen maittensa kautta - näin oli ainakin Pohojanmaalla. Jos ilmajohdon käytävästä tulee kinaa, niin maakaapeli ottaa tilaa vielä vähemmän ja sähköfirma vetäisee sen kohtuullisen kiviseenkin maahan järeällä vannasauralla tai kapealla kaivukauhalla liki näkymättömästi.
En siis näkisi uudella liittyjällä mitään velvoitteita vanhojen liittyjien suuntaan.
Kun teillä valot palaa, niin ota viskipottu ja vie se komplimenttina naapurille. - .swiw
sähkölaitoshemmo kirjoitti:
Naapuri ei voi veloittaa sähköliittymästä. Aikoinaan kun linja on rakennettu ovat sähkölaitos ja naapurisi saattaneet tehdä sopimukseen ns. jälkiliittyjälausekkeen, jossa määritellään kuinka paljon jokainen jälkiliittyjä joutuu liittymästään maksamaan? Lisäksi sopimukseen on kirjattu paljonko sähkölaitos palauttaa sinun maksamasta liittymämaksusta linjan alunperin maksaneelle naapurillesi.
Yleensä jälkiliittyjälauseke on voimassa 10-15 vuotta, jonka jälkeen liittyjät saavat liittyä verkkoon normaalilla liittymismaksulla (hinnasto).
Sinä teet sopimuksen sähkölaitoksen kanssa ja maksat pyydetyn hinnan ja asia on sillä selvä. Naapurin kanssa ei tarvitse yehdä mittään sopimuksia, saati maksaa hänelle.Juu, näin se menee.
Juridinen sopimuskumppani uuden liittyjän kanssa on sähkölaitos.
Naapurin juridinen sopimuskumppani samoin.
Uusi liittyjä ei ole velvollinen maksamaan naapurille mitään.
Liittymähinnassa sen sijaan voi olla lisähintaa, jonka sähkölaitos palauttaa sitten aikaisemmin sopimuksen tehneille.
Tämä tapahtuu karenssiajan puitteissa, ei enää sen jälkeen. - lisähuomio
hemmo OK kirjoitti:
Hemmon kanssa sama käsitys. Pohojanmaalla liityttiin verkkoon, jossa oli tuollainen vanha jälkiliittymäsopimus. Se oli aiemmilla liittyjillä heidän sopimuksensa lisäpykälissä. Yhtiö ei kuitenkaan enää vaatinut sen voimassapitoa uusilta liittyjiltä kun se oli heidän mielestään vanhentunut ja oli lisäksi heikosti muotoiltu, ja oli kirjattu vain tuonaikaisiin liittymäsopimuksiin. Niinpä meidän kaapeli vedettiin muuntajasta sen päivän liittymisehdoilla, jotka olivat siedettävät kun riittäväkapasiteettinen muuntaja oli liki tontin rajaa, eikä tienposkeen vedetystä maakaapelistakaan tarvinnut kinata maanomistajan kanssa.
Liittymäsopimus tehdään sähköfirman kanssa, joka omistaa muuntajat ja linjat. Jos aloittajan tapauksessa muuntajassa on kapasiteettia ja ilmajohtokin tulee lähelle, niin edullinen liittymä näyttäsi selvältä. Sensijaan jos muuntajan kapasiteetti ei riitä, niin uusi liittyjä voi joutua maksamaan muuntajaa: Kun muutimme Savoon, niin uudessa rantapaikassa ei sähkö ei riittänyt ihan viereen tulevassa muuntajapiirissä, vaan piti lähteä etäämmältä runkojohdolta uudella linjalla, perustaa uusi muuntaja ja riidellä (kaksi vuotta, mm. kaksi hallinto-oikeuskäsittelyä) tila uusille ilmajohdoille väylä paikallisasukkaiden metsien läpi.
Jos sähköfirma on jo tehnyt tarjouksen liittymästä, niin se varmaan muuntajakapasiteettinsa tietää. Ainoan kiistankohteen voisin nähdä tontille vedettävän johdon vaatimassa tilassa, jos linjakäytävän pitäisi mennä vaatimuksia esittävän vanhan sähköasiakkaan maiden kautta. Tällöinkin vanhan liittyjän liittymäsopimuksessa yleensä lukee että hän suostuu sähköjohtojen vetämiseen maittensa kautta - näin oli ainakin Pohojanmaalla. Jos ilmajohdon käytävästä tulee kinaa, niin maakaapeli ottaa tilaa vielä vähemmän ja sähköfirma vetäisee sen kohtuullisen kiviseenkin maahan järeällä vannasauralla tai kapealla kaivukauhalla liki näkymättömästi.
En siis näkisi uudella liittyjällä mitään velvoitteita vanhojen liittyjien suuntaan.
Kun teillä valot palaa, niin ota viskipottu ja vie se komplimenttina naapurille.lisäisin tuohon linjanvetoon:
Kun edellä kirjoitin (hemmo OK) että riideltiin maanomistajien kanssa linjasta, niin sitä riitelyä itseasiassa kävi sähköyhtiö ja maanomistajat. Me uudet mökkiläiset ei juridisesti oltu edes asianosaisia, vaikka jouduttiin patistamaan sekä sähköfirmaa, rakennuslautakuntaa että hallinto-oikeutta asian jouduttamiseksi (ja maanomistajista erityisesti seurakuntaa). Uusien sähkönostajien "riitely" oli siis asiaa meille toimitusaikalupauksia antaneen ja sopimukset tehneen ja niitä hoitavan sähköfirman patistusta, rakennuslautakunnan katselmusten patistelua ja käsittelyvaiheen selvittämistä oikeuden esittelijältä.
Aloittajan kannalta katsoisin että hänellä ei ole mitään tarvetta tai oikeudellista roolia edes keskustella, saati sopia mitään aikaisemman liittyjän kanssa, vaan ne hommat hoitaa sähköyhtiö. Sähköyhtiö myös sopii liittymän kaapelien tai linjojen vedot väliin jäävien maanomistajien kanssa, ei sähkön tilaaja. Uusien ja vanhojen sähkönostajien välillä ei siis ole mitään yhteyttä, vaan kaikki menee firman kautta. Keskustelemalla vain sekoitat selvää kuviota ja pidät hengissä perusteetonta vedätysyritystä.
- näinsemenee.,.
Meillä Forttumi vetää maalla piuhoja taloihin, ja kaikki maksaa vain tuon liittymismaksun, sama summa kaikille, on talo lähellä tai vähän kauempana. Mutta kun kohde on saaressa ja sähköyhtiö ei sinne piuhoja vedä tuolla liittymismaksulla, silloin käyttäjä joutuu maksamaan linjan itse, ja myös omistaa tuon linjan yksin. Jos joku haluaa tulla saman linjan käyttäjäksi, joutuu maksamaan hyvitystä ensimmäiselle/ensimmäisille omistajille. Ei voida ajatella että esim. 50000€ maksaneelle linjalle sitten muut tulisivat siivelle vain liittymän hinnalla. Ei ole myöskään mitään aikaa minkä jälkeen voi liittyä ilman korvausta. Homma hoituu usein kuitenkin niin että uusi liittyjä maksaa verkkoyhtiölle, joka palauttaa osuuksia jo liittyneille.
- en ymmärrä
Mitä eroa on saaren tehdyllä sähkölinjalla verrattuna maalle tehtyyn, jos molemmat menee ilmateitse? Mitä eroa on sillä, että pylväiden välissä linjanalla on vettä tai maata?
- eipiuhoja.,.
en ymmärrä kirjoitti:
Mitä eroa on saaren tehdyllä sähkölinjalla verrattuna maalle tehtyyn, jos molemmat menee ilmateitse? Mitä eroa on sillä, että pylväiden välissä linjanalla on vettä tai maata?
Saaren ja muun sähkölinjan ero. Mitäkö eroa? No saaren asukas voi joutua itse maksamaan kaikki linjan vedosta aiheutuneet kulut jos sähkölaitos ei suostu ilmaiseksi työtä tekemään. Joiltakin on pyydetty jopa 100000 euroa jos linja vedetään ja saari kaukana mantereesta.. Sähkölaitosta ei voi pakottaa vetämään ja maksamaan liitymäkuluja. Meillä itsellä on mökki mantereella ja sähkölaitos veti 200m linjaa, eikä se maksanut mitään, vain normaali liittymä. Mutta jos tontti Lapin korvessa, matkaa muuntajaan 80 kilometriä, ei ne tule sielä niitä piuhoja ilmaiseksi vetämään.
- kantsis lukee
eipiuhoja.,. kirjoitti:
Saaren ja muun sähkölinjan ero. Mitäkö eroa? No saaren asukas voi joutua itse maksamaan kaikki linjan vedosta aiheutuneet kulut jos sähkölaitos ei suostu ilmaiseksi työtä tekemään. Joiltakin on pyydetty jopa 100000 euroa jos linja vedetään ja saari kaukana mantereesta.. Sähkölaitosta ei voi pakottaa vetämään ja maksamaan liitymäkuluja. Meillä itsellä on mökki mantereella ja sähkölaitos veti 200m linjaa, eikä se maksanut mitään, vain normaali liittymä. Mutta jos tontti Lapin korvessa, matkaa muuntajaan 80 kilometriä, ei ne tule sielä niitä piuhoja ilmaiseksi vetämään.
Matkaa mantereelta saareen on 50m ja linja kulkee ilmateitse (samoin kuin linjat maalla, pylvään välit 50m) Saaressa jatkuu sähköyhtiön linja kuin maalla konsanaan. Mikä on ongelma? Tilanne on sama kuin missa tahansa maalla oleva liittymä. Saareen tehty liittymä on aivan saman arvoinen ja työläs kuin maalle tehty (kun työ tehdään talvella, saareen päästää käppäilemällä samalla lailla kuin metsäään mantereelle) Nyt ei puhuta kymmenien metrien sähkölinjasta.
- fg3ti7
Jos tuo alkuperäinen liitymä maksoi esim. 20000 euroa, sinun osuudeksi tulee 10000€ hinnannousut alkuperäisestä vedosta nykypäivään, voi olla vaikka 12000€ ja sähkölaitos antaa rahat tuolle alkuperäiselle piuhan vetäjälle. Lisäksi tietysti tulee liittymän hinta päälle.
- xxx.k9
Mutta jos alkuperäinen sähkönottaja maksoi vain normi liittymä maksun, silloin ei tarvita muita maksuja sinultakaan kenellekkään. Toisinsanoen sähkölaitos maksoi tuon piuhan vedon saareen omasta pussistaan.
- sähköhemmo2
Ei se noin mene, kuten fg3ti7 väittää. Kysy vain sähkölaitokselta liittymän hinta ja jos poikkeaa normaali taksasta, pyydä perustelut korotetulle liittymismaksulle. Yleensä jälkiliittyjät pääsevät 10 vuoden jälkeen normaali taksalla, mikäli verkkoa ei tarvitse vahvistaa.
- eenokki
Mieti kaksi kertaa tarvitsetko todella saarimökillesi sähköt?. Mitä siitä hyödyt hinta/laatusuhde,on monia muitakin vaihtoehtoja. Jos käytät mökkiä lähinnä kesäaikaan ei sähkön vetäminen saareen kannata millään mittarilla mitattuna,paitsi jos on ylimääräistä jonninjoutavaa rahaa laittaa moiseen. Ja eihän mökillä huoli olla kaikkia samoja mukavuuksia kuin kotona !
- aloittaja....
Olemme jo kymmenen vuotta käyttäneet kovaäänistä agrekaattia. Taatusti naapurit ovat siitä enemmmän häirintyneet kuin me. Meille on ihan sama papatukselle. Naapureille ei. Aattelimme helpottaa naapureiden elämää, mutta eivät vissiin ymmärrä mitään hiljaisuuden päälle, joten jatkamme papatusta....Sähköliittymä maksaisi muutaman satasen per vuosi, mut jos naapurit haluaa kuulla papatusta ja kiukutella niin kyllä se meille käy.
- lwui-em
aloittaja.... kirjoitti:
Olemme jo kymmenen vuotta käyttäneet kovaäänistä agrekaattia. Taatusti naapurit ovat siitä enemmmän häirintyneet kuin me. Meille on ihan sama papatukselle. Naapureille ei. Aattelimme helpottaa naapureiden elämää, mutta eivät vissiin ymmärrä mitään hiljaisuuden päälle, joten jatkamme papatusta....Sähköliittymä maksaisi muutaman satasen per vuosi, mut jos naapurit haluaa kuulla papatusta ja kiukutella niin kyllä se meille käy.
Voit sammuttaa sen aggregaatin ja jättää varavoimalaksi.
Nykyajan aurinkovehkeillä saa kesäasunnon sähköntarpeen täytettyä kohtuullisin kustannuksin.
Itsellä on kennoja ja akkuja riittävästi , perään kytkettynä siniaaltoinvertteri ja pistorasioista tulee 230V jännite.
Vahvistamalla järjestelmää ns. hybridiksi, kytkemällä mukaan pienen tuulimyllyn, saat sähköä riittävästi mökkikäyttöön, riittää kesällä takuulla.
Huom! Invertterin voi sammuttaa pois päältä silloin kun mökillä ei olla, näin akut on varmasti täynnä kun ulet seuraavan kerran mökille.
Oma järjestelmäni maksoi asennuksineen n. 4000 euroa ja toimii. Käytä ammattimiestä mitoittamaan järjestelmä oikein. - mk
aloittaja.... kirjoitti:
Olemme jo kymmenen vuotta käyttäneet kovaäänistä agrekaattia. Taatusti naapurit ovat siitä enemmmän häirintyneet kuin me. Meille on ihan sama papatukselle. Naapureille ei. Aattelimme helpottaa naapureiden elämää, mutta eivät vissiin ymmärrä mitään hiljaisuuden päälle, joten jatkamme papatusta....Sähköliittymä maksaisi muutaman satasen per vuosi, mut jos naapurit haluaa kuulla papatusta ja kiukutella niin kyllä se meille käy.
Laita agrekaatin päälle tiittävän iso kopppi jossa eritystä 200mm ja ilmanotot sille koneelle ettei koppi kuumia niin ääni häviää pieneksi. Kuinka paljon naapuri linjanvedosta pyytämässä ja tuollainen 1000€ olisi kohtuullinen hyvitys linjan vdosta.
- kylä näi o
mk kirjoitti:
Laita agrekaatin päälle tiittävän iso kopppi jossa eritystä 200mm ja ilmanotot sille koneelle ettei koppi kuumia niin ääni häviää pieneksi. Kuinka paljon naapuri linjanvedosta pyytämässä ja tuollainen 1000€ olisi kohtuullinen hyvitys linjan vdosta.
.
motonetistä vain kilokaupalla ääneneristysmattoa niin vaimenee ne äänet
.
- Mökkihöperö jo 20 v
Voihan se tietysti olla niin, kuten yllä jo viitattiin, että aiempi liittyjä omistaa kokonaan saareen menevän kaapelin. Jos hänen liittymispisteensä sähköyhtiön verkkoon on maalla ja siitä hän on itse "urakoinut" kaapelin saareen. Tällöin käsittääkseni sananvalta on täysin kaapelin omistajalla mitä uusiin liittyjiin tulee. Mutta kuten todettua yhteys alueen sähköverkkoyhtiöön, niin asiat selviävät.
- xd5w2
Jos sielä saaressa olisi enemmänkin liittyjiä, homma voisi edetä niin että sähkölaitos lunastaa saareen vedetyn piuhan alkuperäiseltä vetäjältä/maksajalta, ja jatkossa siihen voisi liittyä pelkällä perusmaksulla. Mutta se edellyttää useampia liittyjiä kun 1, varsinkin jos saari kaukana ja kallis asennus.
- asiasta ja vierestä
Selvitä ensin se missä kohdin on tämän saareen linjan vetäneen isännän liittämiskohta (=omistusraja). Jos se on mantereella voi hyvinkin olla että tämä linjan vetäjä voi pyytää sinulta korvausta henkilökohtaisesti.
Jos taasen liityt jakeluverkkoon et ole linjan vetäjälle missään suhteessa velvollinen vaikka hän olisi maksanut miljardi euroa tuosta omasta liittymästään. Tällöin sähköyhtiö veloittaa sinulta liittymän ja maksaa sitten tuolle alkuperäiselle liittymän tekijälle jotain jos he ovat keskenään jotain sopineet uusista liittyjistä. Mutta tämä ei koske sinua mitenkään.
Jos taasen että päse yhteisymmärrykseen johtojen vetämistä siellä saaressa, niin asia ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. - mk
Se naapuri voi kieltää ottamasta istä sähköä siitä linjasta jonka on vetänyt sinne saareen että sille, Vanhempani joutuivat vetämään kauenpaa linjan mökille kun lähimmän mökin omistja ei antanut lupaa jatkaa sitä linjaa joka hänen mökille tulisi. Jos meidän mökin linjasta joku sähköt haluaa niin maksaa siitä linjan vedosta osan ja nykyisin 2000€ olisi hyvä korvaus kun aikoinaan 20000 mk maksoi linjan veto yhdeksällä tolpalla. Koutuullinen korvaus eli kaikki jotka sähköa tarvitsevat maksavat osuutensa linjan vedosta jonka naapuri on aikoinan laittanut.
- sähköhemmo2
Nämä linjan omistussuhteet voi selvittää helposti katsomalla missä mittaus sijaitsee? Jos mittaus on kiinteistössä on varmaa, että linja on sähkölaitoksen omaisuutta. Mikäli asiakas on rakentanut oman linjan on mittaus rakennetun linjan alkupäässä, sillä sähkölaitos ei suostu maksamaan asiakkaan verkon häviöitä, vaan mittaus sijoitetaan liittymäpisteeseen.
Tälläisessa tapauksessa rakentaja voi tietenkin vaatia mieleisensä korvauksen toisen liittymisestä samaan linjaan.
Muussa tapauksessa liittymän hinnoittelu on sähkölaitoksen ja liittyjän välinen asia ja jälkiliittymälausekkeet eivät tosiaankaan ole voimassa loputtomiin, vaan tietyn ajan jälkeen liittyminen verkko-osaan tehdään "normaaliehdoin"
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista997823- 1075607
- 2754861
- 494823
- 753584
- 502838
- 622564
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222458Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292402- 412284