Mitkä ovat näkymät?
Huominen .... on toive tai ,, uskon tulevaisuuteen, eilen olisi pitänyt siis aina jäljessä.
Mikä on Teillä tulevaisuus, olisi suomi tai muut
Huominen .... on toive tai ,, uskon tulevaisuuteen, eilen olisi pitänyt siis aina jäljessä.
Mikä on Teillä tulevaisuus, olisi suomi tai muut
Vastaukset 20
Vanhimmat
Rahaa tulee pikkuhiljaa, tänäänkin.
Niin tietenkin... köyhälle....
Köyhä sitä tarvitseekin.
Nousua on ollut rahastosijoituksissa yllättäen. Järkevä hajaannuttaminen neuvottelemalla salkunhoitajan kanssa on ollut onnistunutta.
Ei niiden summien niin suuria tarvitse olla, paremmin kuitenkin tuottavat kuin tilillä säilyttäminen.
2011 / -90000€
Ei koskaan enää kiinni rahoja.Pari vuotta sitten sijoitin,nostaa ei saanut ja kun tarvitsin lainaa,oli rahani "panttina"
Lainaa ottaessa tuli kuluja,takaisn maksaessa tuli kuluja,entäpä sijoitus,kun laski voiton miinus verot,tappiolle jäin.
Vieläkin on osa "kiinni"--korko 0,25 vaikka piti olla vähintään 6,että se niistä koroista,kiitos maailman tilanne.
Että silleen.
Kohtalo on kolhinut.
2008 vuoden lopulla olimme kiertelemässä Kiinan sisäosia. Nettiyhteydet olivat onnettomat, jos niitä oli lainkaan.
Pörssi retkahti.
Kotiuduttuamme myin 2009 alkupuolella OP:n Intian hyvällä voitolla josta tietenkin oli veroseuraamukset.
Tämän vuoden alkupuolella, kun olisi pitänyt olla tarkkana, oli kiinnostukseni muissa asioissa ja ajoittain olin estyneenänäkin.
Taas tuli takkiin.
En ole summannut näiden katastrofien yhteisvaikutusta mutta harmitavan monta numeroa siinä summassa on. Kahden ihmisen muutaman vuoden eläkkeiden verran.
Tuohon kun lisätään taloyhtiön julkisivu- ja viemäriremontin kustannukset niin vitsit ovat melkein vähissä.
Kaipaisin myötätuntoa. Avustuksista puhumattakan!
Olen onnellinen mies.
Voin sanoa "huoleton on hevoseton poika".
Isän perintönä sentään tuli säkki ja sorkkarauta, sekä arveluttava maine.
Näillä eväillä on tultva toimeen.
Eipä meikäpojan osakkeet ole nousseet ekä laskeneet, muualla kun kotona.
Viisaat ovat sanoneet, jotta pitäisi sijoittaa moneen koriin.
Minä olen ollut uskollinen yhteen koriin sijoittaja.
Nykyisin tulee tosin sijoitettua hieman harvakseltaan.
Eipä kurssit pahasti heilahtele, mitä nyt silloin tällöin, mutta sehän kuuluukin sijoittajan riskeihin.
Samat lähtökohrat mut mulla jo jonkinverran velkaa, varovasti se on koriin sijoitettava jos omasta pussista joutuu antamaan
Asunto on varma sijoitus, jos kukkaro kestää. Muutoin rahan himo on kaiken pahan alku. Kunhan on elatus ja vaatteet. Muu on ekstraa. Toisaalta ei täällä mikään varmaa ole.
Ei minusta ollut lohduttajaksi, kai.
Omat harminsa on asunnoissakin.
Julkisivu- ja putkiremontteja.
Hissien uusimista.
Kylppärirempan ja vesivahinkojen maksamista. Ko. alueella em. eivät kuulu taloyhtiölle.
Vuokralaisista riippuu pintaremppojen aikavälit.
Jne.
Eivät asunnot ole huolettomia ja tuttokin on huono.
Elatuksen ja vaatteiden lisäksi pieni puskuri antaa mielenrauhaa.
Harkinta pienissä asioissa mahdollistaa, yksityisen terveydenhuollon lisäksi, mielitekojen toteuttamisen suuremmissa hankkeissa.
Annoin irtorahat auervaaralle. Kiinteistöt ja osakkeet jäivät. Hyvin elelen tuotoilla.
Minimissä 250 000€ taskussa eläke, ja vapaa mies. ;)
Tuo olisi saanut olla jo 30v sitten. No hyvä ku ny edes.
Epäoikeudenmukainen jakauma aika-akselilla.
Nuorena olisi tarvinnut rahaa, suuremman asunnon, suuremman auton ja muita hyödykkeitä.
Enemmän vapaa-aikaa harrastuksille ja paljon muuta.
Mutta kun ei ollut.
Nyt kun tuo ärsyttävä reunaehto ei enää rajoita tekemisiä niin tarpeet ovat muutenkin vähäisemmät.
Näin kai täytyy olla.
Unohtui. Vapaa mies vain ajoittain.
Tämän hetken talvileskeys kestää vain muutaman päivän mutta on niitä 3:n viikon jaksojakin ollut.
No en nyt tiedä olisinko tarvinnut suurempaa asuntoa missään vaiheessa omaa elämää. Ruotsissa meillä oli vaimon ja yhden tyttären kanssa 80 neliön 3h k vuokra-asunto. Suomeen muutettuamme, ostin ok-talon jossa oli 3h k 2hk 90 neliö kellaritiloja jossa oli saunat sun muut yht. tilaa tuossa oli n. 250 neliö. Ainut oli tietenkin että velkaa oli otettava kun sitä kerran sain.
Ja töitä on aina ollut tarjolla, jopa niin runsaasti että kuulemma pitäisi perustaa vieläkin oma yritys ?
Niin tuo toive on nuoremmalta veljeltäni joka jäi muka eläkkeelle noin puolitoista vuotta sitten, mutta painelee töihin melkein joka aamu ?
Hänen pelkkä työmatkakin on edestakaisin päivässä yli 100km. :)
En ymmärrä tuota enää.
Kurjuudessa ja köyhyydessä.
Avioituessamme 60-luvun lopulla oli ensiasuntonamme rintamamiestalon yläkerran vuokrattu keittiö kammari.
Käytetyn fillarin ostin parin kuukauden jälkeen.
Perheen kasvaessa muutimme väljempiin työsuhdeasuntoihin mutta rahan niukkuus tuntui välttämättömien tarpeiden tyydyttämisessä kompromisseina ja heikompana laatuna.
Ok:n rakentamisen jälkeen oli anus auki kuin se tuuran putki.
Kaksi tenavaa ja autona vanha, keskiluokkainen japsi jonka kanssa olin näpit rasvassa kahdesti vuodessa.
Kyllä noihin aikoihin olisi ollut tarvetta hieman löysemmällekin budjettipolitiikalle.
Muutama vuosi ennen tenavien lähtöä omilleen oli talous jo toisessa mallissa.
Kyllä meidän kohdallamme talouspuoli on ollut, tarpeisiin nähden, takaperoinen.
En usko, että olemme ainoita.
Oikeastaan olen tyytyväinen ettemme ole saaneet mitään helpolla.
Arvostamme parin viimeisen vuosikymmenen tilannetta.
Häkymät ovat hyvät moniin vuosiin, uskallisuus vain vähän pois. Sijoitukset jatkuvat viikon pari, vain indexrahastoihin joissa kulut 0-0,40%
Perusrahastoa en liikuta. Valtioneläke laski paljon kun täytin 65 vuotta, joten sijoituksiin täytyy luottaa, jäin eläkkeelle 58v.
Intia olisi ollut hyvä ainakin alkuvuonna,(kalliit maksut)
Taloja en pidä sijoituksena koska asua täytyy hyvässä paikassa.
Suomeen ei ole ollut sijoituksia
Täytyy koko ajan yrittää nostaa tulevaa eläkettä, myös säästöjä, keskimäärin 10% on nousu ollut per/vuosi.
Eläke on tänään 3400-3600e/kk plus 400.
Tulevaisuudessa 70 vanhana vähenee, mutta riippuu tuloista ja menoista näin "yksin" eläessä.
Kaikki ole hoitanut itse 23 vuotta.
Vanhana täytyy myydä liika kiinteä omaisuus, ehkä omatalo on aina jäljellä.
Mukava lukea vaihteeksi jotain myönteistäkin!
Kun on tyytyväinen elämänsä aineellisiin puitteisiin niin miksipä sitä ei julkistaisi, vaikka se ei kulttuuriimme kuulukaan.
Upeaa! Nauti loppuvuosistasi!
Eräänä vuonna oli tappio 20000t/e, joka piti itse kärsiä, aina on usko ollut tulevaisuuteen, kumminkin en koskaan ole matkassa suurissa laskuissa.
Tänään data aika on kaikki hyvin helppoa ja nopeaa.
Valtio kumminkin kiristää koko ajan verotusta.