No ny on talossa aito Suomalainen pystykorva uros 4 kk ja lattialle on jo muutamankerran kustu ja autoon oksennettu mutta mitäs me pienistä.
Nätti on kuin ketunpenikka ja auta armias kun saavat supit kyyti jos lintukiintiöt täyttyy. Eikä meinaan hiippaile kukaan sängynviereen vaikka isäntä sattuisikin vähän sikeämmin nukkumaan.
Ai ku oon onnellinen :D.
Minkä ikäisenä uroskoirat alkaa kokeilemaan kuka on isäntä talossa ja vaatiiko S,pyst. kovin fasistin otteita?
Jumankauta pystykorva tuli taloon
Uuden koiran omistaj
10
422
Vastaukset
- Onnee vaan
uudesta lapsukaisestanne. =)
Sulla on armonaikaa vielä noin 4-6 kuukautta, ennenkuin joudut mahdollisesti testaamaan fasistin taitojasi. Kokemuksesta sanoisin että toinen vuosi oli kaikkein rasittavin ja kolmantena alkoi helpottaa. Mutta sen 2.vuoden aikana olin itse paskahalvauksen partaalla useampaankin otteeseen, kun kaikki oppi tuntui menevän perille vain kantapään kautta.
Muistan kun mummoni aikanaan sanoi ennen toiseksi viimeistä, silloin jo 16-vuotiasta koiraansa, että kun aika tosta jättää niin tähän taloon ei enää koiraa tule, että voimat ei riitä enää sen koulutukseen. Viimeinen koira tuli sitten vanhempana hänelle, mutta omalta kohdalta tuon ensimmäiseni kanssa tiedän hyvin nyt mitä hän tarkoitti että voimat ei riitä.
Eli loppuun se suora vastaus: Kyllä, Suomenpystykorva, erityisesti uros, SAATTAA tarvita todella fasistisia otteita, jos aiot jotain saada päässä pysymään. Ja koiran käyttäytymään kauniisti.
Olen onnistunut, mutta työtä se vaati - toivottavasti pääset kuitenkin helpommalla.
Vielä kerran onnea =) - Suomi-rodun edustaja
Jaa-a... Meillä kaksi Karjalankarhukoiraa, uros (2.5v) ja narttu (9kk). Ilmeisesti karhukoirat ovat sitten niin nössöjä, ettei ole tarvinnut tappelemaan ruveta.
Jos ei ymmärrä koiran järjenjuoksua, niin sitten kait lyödään ja toinen oppii olemaan kun on pienempi. Hallelujaa!
TAI sitten voisi vähän miettiä, että miten muuten voisi koiraa opettaa tavoille. Sitä voisi ensinnäkin liikuttaa ja aktivoida(!) iän ja tarpeen mukaan niin, ettei tarvitse huonekaluja enää kotona järsiä ja mieltään osoittaa. Nuori koira toki muutenkin osoittaa mieltään kuten ihmislapsetkin, eivät ne silti pahoja ole eikä se ole merkki, että kaikki on pielessä.
Jos jotain johtajuusglooriaa kaipaat niin ole sitten ainakin reilu ja oikeudenmukainen johtaja. Käytöksessäsi johdonmukainen. Älä aina vain kiellä, kehu myös.
Nuorta koiraa myös ensin palkitaan heti kun ajatus oikeasta teosta juolahtaa sen mieleen, ei sitten vasta kun asia on tehty. Eli, jos opetat istumaan niin palkkaa kun meinaa pylly mennä maahan, ei sitten vasta kun se jo on siellä. Jos koira tekee jotain väärää, niin sille pitäisi opettaa, että mitä sen halutaan tekevän sen sijaan. Pelkkä EI:n kiljuminen ei kauheasti koiralle kerro, että mitä sitten pitäisi tehdä. Mäkin voin huutaa sulle viisi minuuttia EI ja sä voit sitten kokeilla, että mille kaikille asioille mä huudan EI ja mikä olikaan se asia, mitä mä sulta halusin. Kasvaako tuolla tavalla ihmisestä tai koirasta tervejärkinen aikuinen?
Meillä karhukoirat nukkuvat sängyllä ja sohvalla, kulkevat ovista ensin, saavat ruokansa välillä jopa ennen ihmisiä yms. yms. Kaikennäköstä sellaista asiaa, mistä perinteisesti johtajuushömppään hurahtaneet ihmiset ajattelisivat, että koira olisi meillä johtajan asemassa. Ihmiset ovat meillä kuitenkin ykkösiä ja koirat tottelevat ja ovat kilttejä. Kaadolla ei uroskaan ole vihainen, nartusta en vielä tiedä, mutta tuskin sekään. Näyttelyissä tuomarit toteavat meidän koirista, että oikea luonne.
Sanoisin, että jos on oma itsetunto kohdillaan niin kyllä hyvin pärjää koirienkin kanssa. Jämäkkä on oltava, mutta terveellä tavalla. Ja muistettava, että se koira on kuitenkin elävä olento.- Mitä sää vaahtoot?
Mistä sää nyt tollasia ajatuksia olet päähäsi saanut? Siis tämänkaltaista: "Jos ei ymmärrä koiran järjenjuoksua, niin sitten kait lyödään ja toinen oppii olemaan kun on pienempi. Hallelujaa!" En ainakaan parhaalla tahdollanikaan löydä viitteitä siihen enempää aloittajalta joka kehuu ja ylistää uutta (pentu)koiraansa, kuin viestistä jossa onnittelin häntä(ja kerroin kokemuksia kv-koirastani).
Jos haluat todella tietää mitä se koirankasvatus pahimmillaan voi olla niin ota koira vuotikkaana, perämetsän perheestä missä se on saanut olla kukkona tunkiolla ja tuo kaupunkiin ja kasvata se nakeilla ja muusilla nätisti käyttäytyväksi herrasmieskoiraksi. On kertaluokkaa isompi urakka. Ja kun sen olet tehnyt niin tiedät mistä puhuin ja mistä varoitin että SAATTAA(tarvita jne).
- Suomi-rodun edustaja
Fasistiset otteet eivät tarkoita päänsilittelyä ja "todella fasistiset" otteet sitten vielä pykälää kovempaa kohtelua. Ehkä sanavalintoja voisi enemmän harkita, jos ei halua antaa kuvaa, että koiraa kasvatetaan turhan kovin ottein.
Ja joo, pystymettästä repästy vuoden vanha koira on oppinut paljon huonoja tapoja, enpä kiellä, etteikö siinä hommaa olisi, mutta ei ainakaan väkivallan avulla. Et kyllä tuonut tuota taustaasi esille mielipiteessäsi... HYVÄ, jos et tarkoittanut väkivaltaa fasismilla.
Ja keskustelun aloittajalle toki tsemppiä! Hyvän koiran olet valinnut.
PS. Ja vaahtoan muuten siksi, että paljon näen koiria turhan kovassa käsittelyssä just siksi, että ihmiset ovat vähän tyhmiä.- Selvennystä
Joo, voi olla että joidenkin hienohelmojen mielestä ovat omituisia ilmaisuja, joten kerron hiukan tarkemmin tästä tapauksestani, jossa ne fasistiset otteet eivät tarkoita päänsilittelyä patukalla, vaan omaa henkistä mielentilaa jossa todella päätetään(kuten aikanaan natsit vs. juutalaiset) että tämä tai tuo ongelma ratkaistaan tässä ja nyt. Lopullisesti. Keinolla millä hyvänsä joka tehoaa.
Jos nyt koira on oikopäätä ookaamassa jonkun toisen koiran tai ihmisen kimppuun, niin tottakai se estetään tarvittaessa vaikka koira niskavilloista ohi roikottaen. Jos(ja kun) vähemmällä pääsee niin parempi. Mutta fasistinen ote on sitä että tarvittaessa ei-toivotut asiat estetään. Vaikka sitten omalla verellä.
Ja sama toisinpäin. Jos joku käy koirani fyysisen koskemattomuuden kimppuun, oli sitten toinen koira tai idiootti ihminen, se estetään tarvittaessa vaikka väkivaltaa käyttämällä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen omani turkista vieraita rakkeja poistanut. Mm. malamuutteja kaksin kappalein kerralla ja jotain terrieriä useampaankin kertaan, ym pientä ja isompaa hauvaa jotka ovat niin kilttejä ettei tee kuulemma kärpäsellekään pahaa(vaan oi-voi, kuinkas se nyt).
Näin olen ansainnut oman koirani kunnioituksen, ja vastapainoksi saanut muutaman mamman vihat niskoille, kun kehtaan pyytää korvauksia vereni vuodattamisesta ja takista tai hanskoista. Tai silloin kun ripustin äkäpussiterrierin männyn oksalle odottamaan virattoman emännän saapumista. Koirani on selviytynyt ilman isompaa verenvuodatusta samoin miltei kaikki nuo naapurit, mutta tämä ei olisi ollut mahdollista ilman väkivaltaista puuttumistani asioiden luonnolliseen kulkuun. Useimmissa noissa tilanteissa olisi joku kuollut tai käynyt pahasti.
Mitä teet kun tulee vastaan joku irtokoira haastamaan riitaa? Eikä omistajaa näy mailla halmeilla? En minä ainakaan anna tapella vaan jos mahdollista niin paimennetaan karkurit kotiin tai omistajalleen. Tämä ei ole aina mahdollista ja siitä seuraa yleensä verenvuodatusta. Valittavissa oma veri, oman koiran tai toisen oman koiran verenvuodatus. Oma valintani on että itseni paikkaaminen lasareetissa on halvempaa kuin koiran paikkuuttaminen eläinlekurilla.
Sitä samaa fasistista luonteenlaatua vaaditaan siinä että jaksat lenkittää nuoren, häröilevän koirasi väsyksiin. Että jaksat keksiä ja ideoida sekä toteuttaa ne keinot millä häröilyt estät ennalta. Että jaksat tahkota samaa asiaa kerta toisensa jälkeen, kunnes se menee perille.
Rasittavaa mutta palkintona on koira jonka kanssa voit lähteä niin kaupungille kuin metsälle. Koira kulkee kuin juna puolta jota pyydät, ohittaa ihmiset vasemmalta tai oikealta kummalta vain pyydät, odottaa suojatien edessä istuen kunnes lupa lähteä myönnetään, sovittaa vauhdin oikeaksi pyydettäessä, kuuntelee ohjeita suunnasta risteyksen lähestyessä vaikka ei katsoa tapitakaan silmiin jne jne.
Ja vastaavasti metsässä on täydellinen riistakoira. Haukkuu oravat ja linnut puusta ja maasta, ajaa jänikset ja pysäyttää(-isi) hirvet. Karhua ei olla vielä nähty mutta kaitpa tuo sitäkin kävisi härnäämään. Harmi oikeastaan että en metsästä, mutta se ei estä tuota saamasta tehdä sitä mitä eniten haluaa.
Suomikoira ei todellakaan ole mikään soffakoira eikä välttämättä mikään helppo nakki tavoille koulutettavaksi. Kodinvaihtaja vielä vähemmän.
Loppukaneetistasi: Muista että se mitä ulkona näet VOI olla kuitenkin käytännössä eri asia mitä se ON. Todellisuudessa koirat pahoinpidellän useimmiten kotona, neljän seinän sisällä. Niistä asioista on syytäkin vaahdota. - Jatkanpa vielä
Selvennystä kirjoitti:
Joo, voi olla että joidenkin hienohelmojen mielestä ovat omituisia ilmaisuja, joten kerron hiukan tarkemmin tästä tapauksestani, jossa ne fasistiset otteet eivät tarkoita päänsilittelyä patukalla, vaan omaa henkistä mielentilaa jossa todella päätetään(kuten aikanaan natsit vs. juutalaiset) että tämä tai tuo ongelma ratkaistaan tässä ja nyt. Lopullisesti. Keinolla millä hyvänsä joka tehoaa.
Jos nyt koira on oikopäätä ookaamassa jonkun toisen koiran tai ihmisen kimppuun, niin tottakai se estetään tarvittaessa vaikka koira niskavilloista ohi roikottaen. Jos(ja kun) vähemmällä pääsee niin parempi. Mutta fasistinen ote on sitä että tarvittaessa ei-toivotut asiat estetään. Vaikka sitten omalla verellä.
Ja sama toisinpäin. Jos joku käy koirani fyysisen koskemattomuuden kimppuun, oli sitten toinen koira tai idiootti ihminen, se estetään tarvittaessa vaikka väkivaltaa käyttämällä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen omani turkista vieraita rakkeja poistanut. Mm. malamuutteja kaksin kappalein kerralla ja jotain terrieriä useampaankin kertaan, ym pientä ja isompaa hauvaa jotka ovat niin kilttejä ettei tee kuulemma kärpäsellekään pahaa(vaan oi-voi, kuinkas se nyt).
Näin olen ansainnut oman koirani kunnioituksen, ja vastapainoksi saanut muutaman mamman vihat niskoille, kun kehtaan pyytää korvauksia vereni vuodattamisesta ja takista tai hanskoista. Tai silloin kun ripustin äkäpussiterrierin männyn oksalle odottamaan virattoman emännän saapumista. Koirani on selviytynyt ilman isompaa verenvuodatusta samoin miltei kaikki nuo naapurit, mutta tämä ei olisi ollut mahdollista ilman väkivaltaista puuttumistani asioiden luonnolliseen kulkuun. Useimmissa noissa tilanteissa olisi joku kuollut tai käynyt pahasti.
Mitä teet kun tulee vastaan joku irtokoira haastamaan riitaa? Eikä omistajaa näy mailla halmeilla? En minä ainakaan anna tapella vaan jos mahdollista niin paimennetaan karkurit kotiin tai omistajalleen. Tämä ei ole aina mahdollista ja siitä seuraa yleensä verenvuodatusta. Valittavissa oma veri, oman koiran tai toisen oman koiran verenvuodatus. Oma valintani on että itseni paikkaaminen lasareetissa on halvempaa kuin koiran paikkuuttaminen eläinlekurilla.
Sitä samaa fasistista luonteenlaatua vaaditaan siinä että jaksat lenkittää nuoren, häröilevän koirasi väsyksiin. Että jaksat keksiä ja ideoida sekä toteuttaa ne keinot millä häröilyt estät ennalta. Että jaksat tahkota samaa asiaa kerta toisensa jälkeen, kunnes se menee perille.
Rasittavaa mutta palkintona on koira jonka kanssa voit lähteä niin kaupungille kuin metsälle. Koira kulkee kuin juna puolta jota pyydät, ohittaa ihmiset vasemmalta tai oikealta kummalta vain pyydät, odottaa suojatien edessä istuen kunnes lupa lähteä myönnetään, sovittaa vauhdin oikeaksi pyydettäessä, kuuntelee ohjeita suunnasta risteyksen lähestyessä vaikka ei katsoa tapitakaan silmiin jne jne.
Ja vastaavasti metsässä on täydellinen riistakoira. Haukkuu oravat ja linnut puusta ja maasta, ajaa jänikset ja pysäyttää(-isi) hirvet. Karhua ei olla vielä nähty mutta kaitpa tuo sitäkin kävisi härnäämään. Harmi oikeastaan että en metsästä, mutta se ei estä tuota saamasta tehdä sitä mitä eniten haluaa.
Suomikoira ei todellakaan ole mikään soffakoira eikä välttämättä mikään helppo nakki tavoille koulutettavaksi. Kodinvaihtaja vielä vähemmän.
Loppukaneetistasi: Muista että se mitä ulkona näet VOI olla kuitenkin käytännössä eri asia mitä se ON. Todellisuudessa koirat pahoinpidellän useimmiten kotona, neljän seinän sisällä. Niistä asioista on syytäkin vaahdota.aiheesta kun yön aikana tuli muutamakin huvittava esimerkkitilanne mieleen missä tarvitaan suomikoiran omistajalta fasistista luonteenlaatua. Aiemmat esimerkit kun tulevat esiin useammin kv-koiran kanssa kuin pennusta itse kasvattaman. Nämä taas ihan tyypillisiä kotimaisen lintukoiran kohelluksia.
Kun olet koirasi kanssa lenkillä ollut kolmatta tuntia myyrän perässä ja pakkasta kolmattakymmenettä astetta ja yrität saada sitä vedettyä ihmisten ilmoille siitä seitsenmetrisestä tunnelista jonka kaivanut ja ajatuksena että lähdette kotiin. Siinä ei auta nakit eikä muusit vaan raaka voima jos aiot saada sen ensin pois ja sitten jatkamaan matkaa. Ja sama silti vaikka olisi kesä ja kärpäset - ei anna periksi ennen kuin myyrä on saatu, kuin pakolla.
Sama juttu kun koira nähnyt oravan tai linnun puussa ja tanssii puun ympärillä pyrkien kiipeämään ja joskus muutaman oksanmitan päässytkin. Kun tämä tapahtuu vielä jossain puistikossa missä taloja lähellä, niin varmasti omistaja halunnee poistua tilanteesta vähin äänin. Onnistuu vain voimalla, ei houkutteluilla.
Myös puistossa jossa iso pullasorsa- ja pululauma sekä paljon lapsiperheitä, on raaka voimalla piteleminen ainoa millä estät ettei koira säntää säikyttelemään niitä ja hankkimaan itselle paheksuvia katseita.
Fasistista päättäväisyyttä tarvitset myös silloin kun syyspimeällä tulee polulla vastaasi hirvi joka todellakaan ei aio olla se joka väistyy. Ei myöskään koira vapaaehtoisesti. Siispä pakolla koira puskaan ja nokasta kiinni että pysyy hiljaa jotta metsän kingi pääsee jatkamaan haluamallaan uralla.
Myös silloin kun koira säntää sorsien perään suoraan kevätavantoon kylpemään hihnan tai pannan pettäessä ja pakkasta taas toistakymmentä astetta. Vaatii hiukan uhrimieltä antaa takkinsa koiran suojaksi ja kulkea itse puolialasti pari kilsaa kotio.
Samoin kun kyynpureman jälkeen yrität kantaa harteillasi itsenäisesti kulkemaan tottunutta, rimpuilevaa koiraa parin kilometrin päästä metsästä, ja koetat saada sen olla liikkumatta. Ei ihan helppo urakka tuokaan, mutta hengissä on.
Nämä esimerkkeinä tilanteista joihin joutuu todennäköisemmin suomkoiran kanssa kuin puudelin tai muun soffakoiraksi jalostetun haukun kanssa.
Näihin tilanteisiin päässee luultavasti aloittajakin vielä tutustumaan.
- Suomi-rodun edustaja
Kyllä on yksi kymmenpiikkinen tuijotellut metsästä takasin siihen malliin, että kun alkoi tulemaan kohti, niin ajattelin minäkin siinä kohtaa auton arvoa ja jatkoin matkaani. Muuten kyllä saa tulla polulla vastaan hirvi, joka ei meinaa lähteä karkuun. Minä päästän koirani irti ja kiipeän itse vaikka puuhun. On aika harvinaislaatuista herkkua nykyään törmätä hirveen, joka ei heti juokse huitsin nevadaan. No, leikki leikkinä.
Jos oma koira meinaa purra, niin SE toiminta on lopetettava tehokkaasti. Ei siinä mitään. Meidän koirat ei pureskele, mutta toisia koiria on käynyt meidän koirien päälle ja paria päällekävijää olen potkinut kauemmaksi. Yksi (malamuutti) kyllä mittaili mua hetken sen verran, että jos olisin heikoutta näyttänyt, niin kurkkuuni olisi käynyt kiinni. Olen muuten naispuoleinen ja aikas vihanen ämmä kun semmonen tilanne tulee. Pointti on kuitenkin se, ettei tuossakaan tilanteessa saa voimankäyttö olla suhteetonta. Muussa koulutuksessa pitäisi ensin katsoa peiliin, jos ei homma onnistu. Moni ihminen ei sitä tee, vaan syyttää koiraa ja sitten lyödään tai retuutetaan.
Kuulostaa, että olet koiraasi kouluttanut hyvinkin pitkälle. Ihan onnittelut siitä, mutta itse en kyllä lähde karhukoiriani kouluttamaan sen enempää kuin on ihan välttämätöntä. Ne vartoovat tienylitystä kiltisti, jos narun pidän tiukalla. ;) Miksi toisaalta ehdoin tahdoin, turhaan, lähtisinkään vääntämään kahden jästipään kanssa? Ettei sitten irtoaminenkaan metsässä kärsisi. Ne osaavat nyt sen mitä tarvitseekin, mutta eivät osaa esim. käskystä istua tai antaa tassua. - Onnea teille!
En ole ikinä omistanut suomenpystykorvaa enkä sellaista voisi itselleni ottaakaan, koska se on metsästyskoira viimeisen päälle, mutta sen sanon tähän, että vaikka kaikki koirat on pentuina nättejä, niin suomenpystykorva on kyllä aivan ERITYISEN nätti!!!!
Kaunis koira se on aikuisenakin, ihan silmiä hivelee katsella sellaista puhdasrotuista punaturkkista suomenpystykorvaa. Aivan ihana nappisilmä ja pikinokka, äärimmäisen terhakan ja tarkan näköinen. Kaikki, mitä siinä on, ilmentää jotenkin terhakkuutta, tarkkuutta, sitkeyttä ja kestävyyttä.
Toinen komea on karjalankarhukoira. Sellainen on mulla ollut ihan seurakoirana, koska siitä ei ollut hirvimetsälle jostain syystä. Sain sen sitten lemmiksikseni ja kyllä se oli ihana. Ei ollut vihainen ikinä kenellekään. Sitkeä lenkkikaveri se oli, mitä nyt joskus päätti lähteä omille teilleen. Aina se kuitenkin ilmestyi kotipihaan ennemmin tai myöhemmin.
Onnea sinulle ja kauniille koirallesi! - Uuden koiran omistaj
No niin. Nyt on pojan kanssa vierähtänyt 2 vko ja pieniä tuntemuksia herrasta jo tullut. Ensinnäkin äijä on hemmetin itseppäinen, tuottaa kusta enemmän kuin juo, herättää keskellä yötä,inhoaa yksinoloa, pureskelee kintaista sukkiin, syö *askaa lenkkipoluilta, jne
On äärettömän leimautunut isäntäänsä ja repii peliverkkarinsa jo isäntä lähtee ilman etttä pääsee mukaan ja pitää jatkuvasti silmällä koska menään. Omaa valikoivan oppimiskyvyn sillä tuntuu että oppi vain sen mikä sitä itseä huvittaa.
Kovasti ollaan opeteltu luoksetuloa ulkona ja hyvin tottelee kunhan muistaa palkita joka kerta. Osaa istu, maahan, tänne ja EI komennon. Talutuspantaa kytkettäessä istuu automaattisesti tosin joskus pitää muistuttaa.
On kieltämättä nopea oppimaan sillä selvän käskyn oppii noin 3 päivässä periaatteella kertaus on opintojen äiti. Pikkulinnun jo kiinnostava ja kopaukset sisällä saavat haukkumaan. Alussa haukkui ruokapöydän ääressä mutta opetin ettei ruokaa tule kuin kupista kunhan muistaa aina istua ennenkuin lasken kupin maahan. Vaikein on opettaa muu perhe siihen että kerran kyllä on koiralle aina kyllä eikä pennun saa antaa milloinkaa pureskella kättä tai varpaita vaikka se hauskalta tuntuukin.
Aivan mahtava luonto on jätkällä ja visakoivu on paras kuvaaman tuota ketunpentua sillä aivan kuten visapuukin on arvoton osaamattomissa niin samoin tuo pystykorva on helppo pilata.
Huomaan siitä että jatkuvasti se koettelee rajojaan esim asettumalla eteen se testaa kumpi väistää ja uroskoirahan testaa jatkuvasti koska hänen on aika astua johtoon. Ei ole tarvinnut tukistella tai riepotella sillä tiukka EI karjaisu oikeassa kohtaa saa toiminnan loppumaan välittömästi .
Voi että kun odottelen syksyä että pääsemme yhdessä etsimään niitä paljon puhuttuja riistalaisia.
Kesällä pitäisi saada käärme hengiltä että voisi opettaa käärmeen kuuluvan EI EI luokkaan.
Eilen kun oltiin metsäautotiellä samoilemassa niin oli sen toimintaa ja peuhaamista hieno seurata sillä virtaa ja tarmoa riitti eikä upottava hanki menoa haitannut kun pomppimallakin voi edetä. Riistaverinen on tuo karvaturri ja ompa jo tottunut hiustenkuivaimeenkin tosin kynsien leikkuuta opetellaan leikkamalla yksi kynsi kerran päivässä.
Lemmekkieläinkaupassa myytiin koiran kiitospaloja joilla on ollut tosi kätevä opettaa ja motivoida.
Nyt saa nukkua yönsä pelkäämättä että joku pystyisi hiipimään talossa tosin vielä ei saa nukku kun pitää käyttää ulkona kerran yössä ja aamulla 6 aikaan.
PS: S.Pystäri on itsepäinen eikä anna helposti(lintukoirana pakko olla) periksi joten pahasti rönsyämään päässyt pystäri on kova työmaa - Uuden koiran omistaj
Suhteemme kehittyy. Koira on täysin leimaantunut isäntään. Koira kokee kuin pinen kuoleman jos ei pääse mukaan. Heröttöö aamulla aikaisin pisille tai kakille ja kun ajattelen jatkavani unosia niin alkaa leikkimään leluillaan tai varpaillani. Aivan mahtava luonne. Pelkkänä kotikoiranakin ihan nombre uno. Pelkään vain että kun teen reissuhommia niin koira leimautuu emäntään ja metsälle lähtiessä itkee akan perään eikä hae metsoja tai hirviä isännän ammuttavaksi.
On erikoinen ja tempperamenttinen luonne sekä ITSEPPÄINEN. Miljoona kertaa saa sanoa että ei ja kuitenkin vielä kerran käy kokeilemssa. ei hauku turhia omakotitalossa.
Paukkukauhua pelkään joten onko hyviä neuvoja totuttaa koira kiväärin yskäisyyn ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)735146Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu172376- 261887
- 441578
- 121561
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51358- 91267
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41206"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71187- 141173