Tuli tuossa aikaisemmasta ohmin lain tulkinnasta mieleen mielenkiintoinen tapaus nuoruusvuosilta kun ostin ensimmäistä sähkövinssiä autooni… Vinssin moottorin akselilla oli mekaaninen luistokytkin ylikuormituksen suojaamiseksi ja myyjä vakuutti että moottoria ei saa rikki paitsi jos akun jännite laskee alle nimellisjännitteen.
Alijännitteellä moottorilla ei ole tarpeeksi voimaa luistokytkimen luistoon jolloin hitaan pyörimisnopeuden seurauksena roottorin yksittäiset käämit ovat liian pitkään virtapiirissä ja roottori/kommutaattori kärähtää. Kun nimellisjännite on saavutettu moottori pyörii luistokytkintä vasten riittävällä nopeudella eikä ylikuormitu.
Totta vai tarua?
Alijännitteellä moottorilla ei ole tarpeeksi voimaa luistokytkimen luistoon jolloin hitaan pyörimisnopeuden seurauksena roottorin yksittäiset käämit ovat liian pitkään virtapiirissä ja roottori/kommutaattori kärähtää. Kun nimellisjännite on saavutettu moottori pyörii luistokytkintä vasten riittävällä nopeudella eikä ylikuormitu.
Totta vai tarua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
totta ainakin sähköverkossa, kompuran saa rikki rikkomalla, akuista en tiedä
Taidat piruuttas kysellä, kun asian kuitenkin tiedät, niinhän tuollaisessa esim. S2 leimatussa moottorissa voi käydä, taitaa ne kentät olla kovemmalla, kuin roottori.
En kysele piruttani, en tod tiedä miten menee.
Tuossahan ei varsinaisesti ohmin laki kuitenkaan vääristy, sillä kuumenemisen syy ei käsittääkseni ole liian suuri virta vaan se että sama virtapiiri on suljettu liian pitkän ajan yhtäjaksoisesti jolloin käämi kerkiää kuumenemaan, samalla kun tuuletin vielä pyörii alinopeudella (jos sellainen on). Mahtaako virta jopa pienentyä lämpötilan noususta... Sitä en kuitenkaan ole mitannut.
Sähkömoottoreissa en ole kovin hyvä (kuten missään muussakaan sähkötekniikassa) eli ilmeisesti tarkoitat "kentällä" staattorin käämitystä? Eikös sarjakäämikone yleensä hajoa nimenomaan kommutaattorista tai roottorista sula sellainen kuparikisko niin että emalit palaa langan pinnasta aiheuttaen maihin/toiseen kierrokseen oikosulun? Kommutaattorisorvauksista lienee jokainen ainakin kuullut, ja palaneen roottorin olen joskus nähnyt itsekin.
Empä tiedä minäkään tuon puhtaasti sarjamoottorin kenttäkäämien (magneettivuon) käyttäytymisestä kuormitusta lisättäessä, mielestäni porakoneen staattorin lämpötila nousee kuormitusta lisättäessä?
Siitä vinssin (HJ,n kai?) moottorista puheenollen, taitaa olla joko sivuvirta- tai kompaundimoottori, sarjamoottorit kun ryntäävät ilman kuormaa holtittomasti ja voivat rikkoa itsensä, auton starttina ollessaan niin ei pääse tapahtumaan, kuin joskus.
Hj-miehillä on mekaaninen vinssi, ne harvemmin alentuvat sähkövinsseihin edes epätoivossa.
Tuo yleisin vinssimoottorityyppi on puhdas sarjakäämimoottori, jota ohjaltaan staattorin virran kulkusuuntaa muuttamalla kahdella kontaktorilla. Tämä todennäköisesti siksi että moottorin rakenne on voitu tehdä runkomaadoitetuksi. Ryntäilyä varmaankin hillitsee 265:1 planeettavaihteisto akselilla. (Warn:illa tosin on kestomagneetti staattori)
Joskus oon staattorin kääminyt tuommoiseen sarjakäämimoottoriin hieman paksummalla langalla, tarkoituksena pienentää kokonaisresistanssia ja näin virittää moottoria.
Porakoneessa on se tuuletin joka pyörii kovalla kuormituksella suhteessa hiljaa. Lisäksi pyörimisnopeutta säädetään triakilla, en tiedä mahdollistaako se suhteessa liian kovan virran kun porakoneen kara on yksinkertaisesti jumissa vai onko kuumeneminen lähinnä säteilylämpöä roottorin puolelta…
Periaatteessa staattori on vahvempi rakenteeltaan, juuri siksi että se on jatkuvasti suljetussa virtapiirissä, porakoneen toimiessa vaihejännitteellä kuparilanka on niin ohutta että sitä pitää olla monta kierrosta ja näin ollen myös herkempi kuumenemaan kuin 12v autovinssi jossa staattorilla on 3 kierrosta per napa.