vihaan itteeni

kehen sinä olet ihastunut jos saan udella?

Mistä voit olla niin varma että sillä olisi joku muu?

mites siinä nyt niin pääs käymään.

Äläpä muuta sano! Noh, tää oliki viimeinen kerta!

Pyydän varmuuden vuoksi anteeksi niiltä kaikilta naisilta joiden kanssa olen keskustellut kahden. Jos pupillini ovat laajentuneet ei se välttämättä tarkoita olevani ihastunut, saatan helposti häikäistyä ihan tavallisen näköisten naisten kauneudesta ja se ujostuttaa ja tekee puheen hankalaksi. Liekö se sitä, että ei ole nuoruuden kaveripiirissä ollut paljoa tyttöjä kavereina.

Kun viimeksi olin kahden kesken juttelemassa suurin piirtein samanikäisen naishenkilön kanssa hänen toimistossaan, niin menin melkein puheestani lukkoon ja en tiedä punastelinko myös. Tiedä sitten laajentuiko pupillini entisestään ja käyttäydyinkö jotenkin omituisesti ja tuijotinko pitkään. Jotenkin vain tuntuu siltä että tämä pupillien laajentuminen antaa
väärää merkkiä keskustelukumppanille sieluni tilasta.

Tuntuu siltä, että haen puolisoa vain ns. omasta mielestä hyvännäköisistä naisista vaikka sisäiseen kauneuteen tulisi enemmän keskittyä. Itseäni pidän ihan "normaalikasvoisena" suomalaisena miehenä, akne tekee kasvoistani hieman epätasaisen. Olen hoikka, en liian lihaksikas ja silmälasipäinen. Voisin melkein alkaa etsimään näitä mielestäni hyvännäköisiä naisia sillä joiltakin heiltä olen vastaanottanut salakatseita ja hymyä kohdatessa. Tarkoittaako se sitten sitä että luonnostamme tai "johdatuksen" kautta ihastumme toisiimme vastapuolen miellyttävän ulkonäön perusteella.

Älkää siis naiset ihmetelkö kaltaisiamme hölmöjä. Löydätte meistäkin varmasti ihmisiä välittävän ja huumorintajuisen henkilön. Make-uppia ei paljoa nainen tarvitse saadakseen miehellä jalat tutisemaan.

No luoja tietää miten tässä lopulta käykään.