Sehän lienee laskettu, että omassa asuminen on järkevää jos aikoo jättää perintöä lapsilleen. Vaikka asunnon maksamiseen olisi kulunut koko ikä, saavat lapset taloudellista hyötyä myydessään asunnon tai vaikka muuttaessaan itse sinne sisään.
Mutta onko sinkun turha ottaa moista palloa jalkaansa, vai olisiko vuokralla asuminen kuitenkin järkevämpää? Perintöä ei jää kenellekään, eikä sitä osakekämppää kukaan oikeasti edes omista, sehän on taloyhtiön yhteistä omaisuutta. Meteliä ei saa pitää, suihkussa ei saa käydä iltaisin ja öisin, parvekegrillaus on ankarasti kiellettyä. Edes kylpyhuoneen muovimattoa ei itse saa vaihtaa uuteen. Mitä järkeä on vaurastuttaa pankkia ja asunnon myyjää ja sitten kuolla kupsahtaa kun viimeinen lainaerä on juuri ja juuri maksettu?
Joku saattaa tähän nyt sanoa, että ei se hesarin mummon kohtalo ole herkkua sekään. Jos elää pitkään, on aika veemäistä kiduttaa itseään kapisessa vuokraläävässä omissa eritteissään kierien, samalla kun entiset luokkatoverit riekkuvat ok-kalifeina siitä miten elämässä on tullut kurlattua ainakin 10 000 pulloa x.o. -konjakkia ja silti maksa ja haima ovat edelleen virheettömiä ja kaunis piukkapeppuvaimo on pysynyt nuorekkaana tantrajoogan ja sänkypainin avulla. Ei, ei sitä piruilua kyllä kuuntele kukaan.
Oikeastaan on hyvin vaikeaa kuvitella mitä tuhnujen päässä liikkuu, vai liikkuuko siellä mitään kun pakkanen on jäädyttänyt aivotkin siellä vuokrakasarmien betoniseinien kätköissä. Päässä jauhaa -70%, -80% ja -90%, jota ei koskaan tullutkaan ja elämä lipui ohitse kuin ostojuna joka lopulta hävisi kauas horisonttiin vieden kaiken toivon hyvästä elämästä ja paremmasta ihmisyydestä. Eikä paremmin mene cityvihreillä hörhöilläkään, jotka eivät koskaan päässeet omaan taloon, vaan nyhjäsivät pienissä läävissään ilmastonmuutosta torjuen ja myöhässä olevaa bussia odottaen. Sitä samaa bussia joka ei koskaan tullutkaan, ja kun vihdoin tuli, ajoi ohi koska oli täynnä.
Mutta onko sinkun turha ottaa moista palloa jalkaansa, vai olisiko vuokralla asuminen kuitenkin järkevämpää? Perintöä ei jää kenellekään, eikä sitä osakekämppää kukaan oikeasti edes omista, sehän on taloyhtiön yhteistä omaisuutta. Meteliä ei saa pitää, suihkussa ei saa käydä iltaisin ja öisin, parvekegrillaus on ankarasti kiellettyä. Edes kylpyhuoneen muovimattoa ei itse saa vaihtaa uuteen. Mitä järkeä on vaurastuttaa pankkia ja asunnon myyjää ja sitten kuolla kupsahtaa kun viimeinen lainaerä on juuri ja juuri maksettu?
Joku saattaa tähän nyt sanoa, että ei se hesarin mummon kohtalo ole herkkua sekään. Jos elää pitkään, on aika veemäistä kiduttaa itseään kapisessa vuokraläävässä omissa eritteissään kierien, samalla kun entiset luokkatoverit riekkuvat ok-kalifeina siitä miten elämässä on tullut kurlattua ainakin 10 000 pulloa x.o. -konjakkia ja silti maksa ja haima ovat edelleen virheettömiä ja kaunis piukkapeppuvaimo on pysynyt nuorekkaana tantrajoogan ja sänkypainin avulla. Ei, ei sitä piruilua kyllä kuuntele kukaan.
Oikeastaan on hyvin vaikeaa kuvitella mitä tuhnujen päässä liikkuu, vai liikkuuko siellä mitään kun pakkanen on jäädyttänyt aivotkin siellä vuokrakasarmien betoniseinien kätköissä. Päässä jauhaa -70%, -80% ja -90%, jota ei koskaan tullutkaan ja elämä lipui ohitse kuin ostojuna joka lopulta hävisi kauas horisonttiin vieden kaiken toivon hyvästä elämästä ja paremmasta ihmisyydestä. Eikä paremmin mene cityvihreillä hörhöilläkään, jotka eivät koskaan päässeet omaan taloon, vaan nyhjäsivät pienissä läävissään ilmastonmuutosta torjuen ja myöhässä olevaa bussia odottaen. Sitä samaa bussia joka ei koskaan tullutkaan, ja kun vihdoin tuli, ajoi ohi koska oli täynnä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olemme nelikymppinen vapaaehtoisesti lapseton pariskunta, ja kyllä meillä yksi syy tuohon, että vuokralla asumista on jatkettu, on juuri se että ei ole tarpeen kerätä perintöä kenellekään.
Asumme Keski-Euroopassa maassa jossa vuokralla asuminen on yleisempää ja myös sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin Suomessa. Vuokra on vuokranantajalle verotonta tuloa, mistä seuraa että vuokra-asuntojen tarjonta ylittää kysynnän, ja aina on vuokralaisen markkinat. Niinpä myös vuokra-asuntojen taso on erittäin hyvä, ja pitkäaikaisista, hyvistä vuokralaisista pidetään kiinni. Täällä ei ole edes olemassa mitään myyttisiä "vuokrakasarmeja" joissa suomalaiset tämän palstan mukaan asuvat. Vuokra-asunnot täällä ovat ihan tavallisissa taloissa, muiden asuntojen joukossa. Osassa asuu omistaja, osassa vuokralainen.
Kun tähän vielä lisätään yksi maailman parhaista vuokralaisen turvista, niin mikäs on ollessa. Vuokrasopimukset tehdään yleisimmin 9 vuodeksi, ja vuokralainen voi irtisanoa sopimuksen milloin tahansa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana pitää maksaa kolmen, kahden tai yhden kuukauden vuokra korvauksena sopimuksen rikkomisesta, sen jälkeen ei mitään. 9 vuoden jälkeen vuokrasopimus jatkuu ilman eri sopimusta.
Vuokranantaja sen sijaan ei voi irtisanoa vuokralaista muuten kuin jos itse, tai lähisukulainen haluaa muuttaa asuntoon. Vuokraa voi korottaa kerran vuodessa, mutta vain indeksin mukaan.
Niinpä mekin olemme asuneet samassa vuokra-asunnossa pian 16 vuotta. Alussa vuokra vei noin 20 % yhteenlasketuista kuukausituloista; nyt kun tulot ovat nousseet mutta vuokra hyvin maltillisesti, vuokraan menee 7 % kuukausituloista.
Voisimme ostaa oman hetki kuin hetki, totta kai. Meillä on hyvät ja täysin varmat työpaikat julkisella sektorilla ja erittäin hyvät palkat. Voisimme kevyesti lyhentää asuntolainaa vähintään 3000 euroa kuussa, ja jos vähän nuukailisimme, niin 5000 euroa kuussa (silloinkin jäisi vielä 5000 euroa muuhun kulutukseen).
Mutta me viihdymme tässä hyvin; emme halua omaa. Ei ole mitään syytä. Emme siis ole "tuhnuja" jotka haaveilevat hintojen laskusta. Tarkoitus on asua tässä vielä 20 vuotta, eläkkeelle jäämiseen asti, jos se vuokranantajalle sopii. Ja miksi ei sopisi, kun hänelle asunto (ja kaksi muuta asuntoa tässä talossa) ovat puhtaasti sijoituksia ja hän on pysyvästä, hyvästä vuokralaisesta vain iloinen.
Suomessa on ikävää juuri tuo että pitkä-aikaista vuokralla asumista pidetään yksinomaan köyhien ainoana mahdollisuutena; ei asiana jonka joku voisi vapaaehtoisesti haluta.
Aina sitä törmää näihin loogisiin ihmeellisyyksiin. Yhden kannattaa omistaa sijoitusasunto ja pitää sitä vuokralla. Toisen kannattaa maksaa samasta asunnosta vuokraa kymmeniä vuosia. Jommankumman laskelmissa täytyy olla virhe.
Hieno maa.
Kyllä, jos voisin vuokrata OKT:n hintaan 600€ (samanlainen, jossa asun) niin ei kysettäkään tekisinkö sen!
Tällaisten vuokra 1600€ karkeesti nyt ja samanverran maksaa nytkin, lyh 1200+kulut 400
Tuon tonnin voisi joko sijoittaa, tai käyttää vielä makeampaan elämään tai tosiaan kerätä vaikka sitä perintöpottia sitten.
Kysyntä/tarjonta Suomessa vain kovin erilainen, asuntoja ei rakenneta tarpeeksi jotta niistä tulisi ylitarjontaa, valtio haluaa verotulonsa niin tuollaista herkkutilannetta ei pääse muodostumaan ja asuntojen hinnat ei tule laskemaan tuohon tilanteeseen vaadittavaa -50%
Olen määrätty ikilainaan, tuhnu on määrätty suhnuttamaan, harmi.
Kerrotko vielä että minä vuonna asumasi talo on rakennettu?
Keskieuroopassa kun oli vilkkain rakennusbuumi tuolla 1700 ja 1800 luvulla. Siellä on pajon asuntoja jotka ovat siirtyneet jo useamman kerran perintönä sukupolvelta toiselle, monilla on paljon perittyjä ylimääräisiä asuntoja joita vuokrataan mielellään.
Suomessa sen sijaan kaupungistuminen jatkuu vielä, ehkä joskus 100 vuoden kuluttua aletaan olla siinä tilanteessa että asunnoista ei ole pulaa.
Kaikki riippuu, minkä asunnot ostat tai minkä asunnon vuokraat, millä hinnalla ja mistä. Voit ostaa purkukelpoisesta kerrostalosta ylihinnoitellun asunnon ja menettää lähes kaiken asuntoon laittamasi. Tai sitten ostat asunnon sillä hetkellä hyvästä paikasta, mutta kymmenen vuoden päästä aluetta pidetään lähinnä slummina (alueiden arvostus muuttuu laidasta toiseen jatkuvasti). Voit olla vuokralla jollain, joka vuokraa alihintaan vain pitääkseen vakituisen vuokralaisen. Tai jopa vuokralla jollain uskovaisella, joka ei pyydä kuin minimikustannuksen asunnosta (näitäkin on, tosin vähän). Sitten on niitä, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa, vaan vaihtavat heti paikkakuntaa, kun löytävät sopivan työpaikan. Jotkut jopa vaihtelevat paikkakuntaa (ja jopa työnantajaa) ihan vain huvin vuoksi silloin tällöin. Eikä kaikki vuokranantajatkaan saa voittoa vuokra-asunnostaan, jos ovat tehneet hölmön kaupan.
Vuokraaminen voi olla kannattavaa toisille ja toisille ostaminen on kannattavampaa.
Vuokra olisi nykyisestä asunnosta 1600 eur//kk maksan omasta 843 eur//kk vastike 138 eur/kk. Ero omasta ja vuokrasta silti huimat...
Juuri noin,mutta täällä on asuntojen hinnoissa ilmaa rajusti,leikata saisi vaikka heti 50% se tervehdyttäisi tilannetta.
Luokka jaot syntyvät juuri näin kun suomessa eletään.Tästä kirjoitinkin palstalle jo parisen vuotta sitten,voi tulla aika suomeenkin jolloin vuokralla asuminen on paljon halutumpi asuinmuoto.
Asuntojen hinnat suomessa on ryöstäytyneet käsistä ja ostaja joutuu ottamaan lainan käytännössä 20-30 vuotta puhutaan ikilainasta,tähän kuluu monilla liian paljon rahaa ja parhaat vuodet luikuvat ohi kituuttaen,vertaus on sama jos elämänsä raataa työntekoon,tutkimus paljastaa tilastollisesti miehet kun on saattohoidossa myöntävät kuolinvuoteelaan miksi teki liikaa töitä eikä ollut tarpeeksi perheensä parissa.
Elämässä pitää elää eikä raataa niskalimassa,elämme vain kerran.
Perintö on vanhoillinen käsite ja mielestäni sen eteen raataminen on oman elämänsä uhraus,perilliset eivät arvosta niin paljon kuin työllä hankkinut on vaivaa sen eteen nähnyt.
Käyttäisin sanaa turhuuden tavoittelu,kaikenlainen omaisuus lakastuu kuin kedon kukka,ja koi ja ruoste raiskaa ne,suoraan isosta kirjasta kopsattu.
Kaikkien tulisi saada edullinen asunto oli se omistus tai vuokra asunto.
Ilmaa on hinnoissa ja paljon.Hyvää kevättä toivoo Luki.
Lukilla on joku ihme käsitys, että jos perhe haluaa ostaa omistusasunnon, niin se tarkoittaa sitä, että sen maksamisen eteen pitää tehdä kahta duunia tai vähintään hirveästi ylitöitä niska limassa. Asia kun ei todellakaan ole näin. Fiksut ihmiset kun yksinkertaisesti vertaavat vuokrien hintoja omistusasumisen kustannuksiin, ja tekevät siitä sen johtopäätöksen, että ALUSSA laittamatta VÄHÄN enemmän asumiskustannuksiin, kannattaa ilman muuta ostaa oma asunto, eikä maksella kenenkään toisen asuntolainaa. Ja tuo "vähän enemmän" tarkoittaa sitä, että ei tarvitse tehdä ylitöitä, vaan voi viettää aikaa perheen seurassa aivan samaan malliin kuin vuokralla olessakin.
Lisäksi Luki ei tunnu käsittävän, että jos joku ottaa lainan vaikkapa 25 vuodeksi, niin hän tuskin maksaa sitä pois niin kauaa. Palkat nimittäin nousevat joka vuosi, ja näin ollen on vuosi vuodelta enemmän "löysää rahaa", jolla voi lyhentää lainaa - siis elämänlaadusta ei tarvitse karsia. Käytännössä tuollaiset 25-vuoden "ikilainat" maksetaan pois reilusti alle 20 vuodessa.
Kyllä oma ostetaan juuri siksi että se on pitkällä tähtäimellä halvempi. Vuokralla asunnon tulee maksaneeksi moneen kertaan ja ikivuokralaisuus on omistamista kalliimpi vaihtoehto.
Sinkut taitaa kuitenkin toivoa että heidän tilanteensa ei kestä loppuelämää, siksi ei teihdä myöskään lopullisen tuntuisia asumisratkasuita.