Minulla on -01 syntynyt lapsi, joka on diagnosoitu erityislapsi ja sen vuoksi ollut erilaisissa tutkimuksissa ja hoitojaksoilla. Olen itse alunperin hakenut apua ja lopulta sitä saanut. Lapsi huostaanotetiin minun ja sosiaalityöntekijän yhteispäätöksellä, jotta lapsi pääsee kuntouslaitokseen joka vaatii sen päätöksen, avosijoitus ei riittänyt. Lapsi on ollut kotiin sijoitettuna jo pitkään, asiaa on pitkitetty uuden koulun/opettaja vaihdosten vuoksi ja riittävien tukitoimien varmistamiseksi.
Huostaanotto on nyt virallisesti lopetettu ja jälkihuolto pelaa hyvin.
Asian ongelma on biologinen isä, jolla EI ole huoltavuutta, ainoastaan käräjäoikeudesta saatu päätös, että hänellä on oikeus lapsen sairaskertomuksiin. Hän on vuosien ajan tavannut lasta sosiaaliviranomaisten ja psykiatrien suositusten mukaisesti 3h/kk valvotusti. Hänellä itsellään on myös ongelmia. Nyt hän on puhunut sosiaalityöntekijälle huostaanoton purussa perättömiä, asioita joita tämä viranomainen päättää.
Minulle on myös aikanaan tuttava soittanut ja kertonut biologisen isän perättömiä puheita. Eli jatkuvaa mustamaalausta on ollut vuosia.
Onneksi sosiaalityntekijät tekevät kanssani tiivistä ja hyvää yhteistyötä,
joten nämä mustamaalukset ei sinne onnistu.
Mutta millä saan perättömät mustamaalaukset loppumaan ?
Hänelle on lääkäri, hoitajat ja psykologi kertonut lapsen sairaustilanteen,
jota hän ei selvästikkään ymmärrä. Vaan syyttää mm.kotioloja.
Lapsi alkaa olemaan pian sen ikäinen, että muut osoittavat häntä sormella.
Pilkkaavat sairaiden tähden, koska biologinen isä levittää väärää tietoa.
Myös facebookis on yleisesti kirjoitettu, kuinka isillä ei ole oikeuksia lapseen vaikka se on huostaanotettu äidiltään. Mä en kehtaa pian missään käydä, kun en tiedä mitä kaikkea minusta ja lapsesta on kylillä puhuttu.
Pitääkö minun käräjäoikeudesta hakea kumous tiedonsaanti oikeudelle, koska hän selvästi väärin käyttää oikeuttaan.
Huostaanotto on nyt virallisesti lopetettu ja jälkihuolto pelaa hyvin.
Asian ongelma on biologinen isä, jolla EI ole huoltavuutta, ainoastaan käräjäoikeudesta saatu päätös, että hänellä on oikeus lapsen sairaskertomuksiin. Hän on vuosien ajan tavannut lasta sosiaaliviranomaisten ja psykiatrien suositusten mukaisesti 3h/kk valvotusti. Hänellä itsellään on myös ongelmia. Nyt hän on puhunut sosiaalityöntekijälle huostaanoton purussa perättömiä, asioita joita tämä viranomainen päättää.
Minulle on myös aikanaan tuttava soittanut ja kertonut biologisen isän perättömiä puheita. Eli jatkuvaa mustamaalausta on ollut vuosia.
Onneksi sosiaalityntekijät tekevät kanssani tiivistä ja hyvää yhteistyötä,
joten nämä mustamaalukset ei sinne onnistu.
Mutta millä saan perättömät mustamaalaukset loppumaan ?
Hänelle on lääkäri, hoitajat ja psykologi kertonut lapsen sairaustilanteen,
jota hän ei selvästikkään ymmärrä. Vaan syyttää mm.kotioloja.
Lapsi alkaa olemaan pian sen ikäinen, että muut osoittavat häntä sormella.
Pilkkaavat sairaiden tähden, koska biologinen isä levittää väärää tietoa.
Myös facebookis on yleisesti kirjoitettu, kuinka isillä ei ole oikeuksia lapseen vaikka se on huostaanotettu äidiltään. Mä en kehtaa pian missään käydä, kun en tiedä mitä kaikkea minusta ja lapsesta on kylillä puhuttu.
Pitääkö minun käräjäoikeudesta hakea kumous tiedonsaanti oikeudelle, koska hän selvästi väärin käyttää oikeuttaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varhainen, puuttuminen ha huolen vyöhykkeet aikaansaivat paljon sekaannusta aikaiseksi lastensuojelijoissa.
Lueppas erään äidin kokemuksista tässä linkissä.
Lisää löydät otsakkeesta.
Kun puuttuminen vie karikolle.
Hyvää tarkoittava kirja tekeekin vahinkoa.
Varpun vaikutuksia on vaikea todistaa.
http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/2009/tesso5/sivu/34.htm
------------------
Onpa vaikea kysymys ja erittäin harmillinen sinulla ja lapsellesi.
Mietin tätä pitkään, mitä itse tekisin asian suhteen.
Varmaankin keräisin noista todisteista koosteen ja hakisin purkua tiedonsaantioikeuedelle koska isä näyttää tekevän haittaa lapselle perättömyyksillään. Juttelisin jonkun hyvän asianajajan kanssa ja pyytäisin tältä neuvoja asian suhteen.
En tiedä onko tapauksessasi mahdollisuutta tehdä rikosilmoitus, mikähän se voisi olla rikosnimikkeenä, kiusaaminen tms.
Siihen tarvitaan noita todisteita.
Se hiljentäisi kyllä hankalaa isää.
Ehkä ihan ensimmäisenä purkaisin tuon huoleni niille sosiaaliviranomaisille ja kysyisin heiltä mitä tehdä. Heidänhän kuuluu tukea sinua ja lasta ja ajaa lapsen etua.
Puhuin tänään entisen hoitavan sosiaalityntekijän kanssa, biologisen isän lausunnosta. Enemmän hän tuntui olevan huvittunut, mutta oli tälle selittänyt tilanteen. Se että kun tehdään huostaanotto, sijaispaikka jne. ne näyttävät paperilla pahemmilta, koska paperia riittää. Tämä ei ollut tajunnut asiaa. Eli hän ei ole ymmärtänyt lääkärin, psykologin ja hoitajien kertomaa lapsesta.
Ja todisteista... 3v lähestymiskiellot mm.kotirauhan rikkominen, laiton uhkaus. Vuosilta 01-04. Harmi ettei sosiaalityöntekijät kaikkea kirjaa, saatika muista ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Eli jos tämä henkilö kieltää sanomasta, kaikki ei tule julki.
Uusista todisteista... Vanha historia, todisteet facebookista dokumentoitu, huostaanottopäätöksen lopettamisessa oleva lausunto, pystyn tuttuni haastamaan todistajaksi.
Täytyypä alkaa pyytelemään muita lapsen papereita mm.valvotuista tapaamisista.
En vielä lukenut Huolen vyöhykkeen antamaa linkkiä, mutta kiitos siittä.
Oman lapseni tarina alkaa siittä, kun sanoin neuvolaan ettei lapsi osaa puhua, eikä tottele. "Ei mitään hätää, uhmaa ja hienosti tulee R ja S".
Minua ei kuunneltu kunnes sain siskoltani ammattihenkilön lausunnon vietäväksi. Kukaan EI koskaan hoidossa kinnittänyt huomiota, saatika neuvolassa.