Kohta viisi vuotta olen paininut paniikkikohtausten ja niitä seuraavien ahdistuksen ja masennuksen kanssa. Välillä on ollut hyviä kausia, mutta nyt taas yli kuukauden kestänyt huono kausi sai tänne avautumaan.
Olen yrittänyt miettiä mahdollisia syitä ahdistukseen, päätymättä mihinkään tulokseen. Ulkoisin puolin kaikki on hyvin. Kaikki ongelmat tuntuvat vain olevan pääni sisällä.
Itsellä ahdistus on pahinta paikoissa, joista ei pääse pois, kuten vaikka töissä. Katson kelloa ja mietin miten paljon seuraavien tuntien aikana voikaan tapahtua. Yleensä pahimman ahdistuksen laukaisee aivan älyttömät ajatukset, jotka lähes poikkeuksetta alkavat sanoilla "mitä jos". Mitä jos pyörryn, saan sydänkohtauksen tai sekoan. Tai oudommasta päästä: mitä jos unohdan miten hengitetään, liikutaan tai puhutaan.
Nyt ahdistus on seurannut kotiin asti ja syy siihen luultavasti ajatukset siitä, että pääsenkö ikinä yli näistä mielen ongelmista tai yltyvätkö ne joskus niin pahaksi että tekisin itselleni jotain.
Mielialalääkeitä määrättiin aikoinaan paniikkin, mutta en kokenut niistä olevan apua. Luonnontuotteista myös pilvenpolton olen todennut turhaksi. Itseä ei ainakaan rauhoita, päinvastoin. Mutta onko kenelläkään kokemusta jostain luonnontuotteesta josta olisi apua? Tai jostain muusta? Entä onko kenelläkään samankaltaisia outoja ajatusketjuja? Jakakaa toki kokemuksia.
Olen yrittänyt miettiä mahdollisia syitä ahdistukseen, päätymättä mihinkään tulokseen. Ulkoisin puolin kaikki on hyvin. Kaikki ongelmat tuntuvat vain olevan pääni sisällä.
Itsellä ahdistus on pahinta paikoissa, joista ei pääse pois, kuten vaikka töissä. Katson kelloa ja mietin miten paljon seuraavien tuntien aikana voikaan tapahtua. Yleensä pahimman ahdistuksen laukaisee aivan älyttömät ajatukset, jotka lähes poikkeuksetta alkavat sanoilla "mitä jos". Mitä jos pyörryn, saan sydänkohtauksen tai sekoan. Tai oudommasta päästä: mitä jos unohdan miten hengitetään, liikutaan tai puhutaan.
Nyt ahdistus on seurannut kotiin asti ja syy siihen luultavasti ajatukset siitä, että pääsenkö ikinä yli näistä mielen ongelmista tai yltyvätkö ne joskus niin pahaksi että tekisin itselleni jotain.
Mielialalääkeitä määrättiin aikoinaan paniikkin, mutta en kokenut niistä olevan apua. Luonnontuotteista myös pilvenpolton olen todennut turhaksi. Itseä ei ainakaan rauhoita, päinvastoin. Mutta onko kenelläkään kokemusta jostain luonnontuotteesta josta olisi apua? Tai jostain muusta? Entä onko kenelläkään samankaltaisia outoja ajatusketjuja? Jakakaa toki kokemuksia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannattaa varmaan etsiä apua ihan oikeista lääkkeistä. Tästä ongelmastahan kärsivät monet esiintyvät taiteilijatkin. Itsellänikin oli nuoruudessa ja erikoisesti pelkäsin esiintymistä yleisön edessä, pikään joutuessani olemaan myyjänä kaupan kassalla.
Kyllä syynä on yleensä lapsena koetut tilanteet jolloin on joutunut nolatuksi tai tapahtunut jokin moka. itselläni sellainen sattui koulun kevätjuhlassa: unohdin vain laulunsanat laulaessani yleisön edessä yksin. Siitä se alkoi.
Itse olen jo kai täsyin vapautunut ja olen saanut apua luottamuskesta Jumalaan ja ja se on loppunut pikkuhijaa hrjoittlemalla.
Ei maailma kaadu eikä myös omakaan elämä jos jossakin pyörtyy, kontrolli pettää ym.