Heippa.
Olen 21 vuotias nuori äiti, juon melkein joka viikonloppu. Arkisin tietenkin selvinpäin. Perjantai ku saapuu, tulee himo avata korkki. Sitä vaan tekee mieli ottaa. Joka kerta epäonnistun lupaukseeni kun olen luvannut läheiselleni etten enää ota viikonloppuna, mutta aina niin käy. Krapulassa olo tila iskee että olen huono äiti ja kaikkea...... suoraan sanottuna masennun jo siitä jos ei lapseni syö hyvin tai sitten kaatuu vahingossa jollakin tavalla ulkona/kotona..... tai jos lapseni itkee täyttä kurkkua ilman mitään syytä.. vaikka huolta ei olisi. Se pistää masentamaan ihan älyttömästi. Olen ujo ja tänne kirjoittaminen ei ole mitään helppoa minulle..
Olen 21 vuotias nuori äiti, juon melkein joka viikonloppu. Arkisin tietenkin selvinpäin. Perjantai ku saapuu, tulee himo avata korkki. Sitä vaan tekee mieli ottaa. Joka kerta epäonnistun lupaukseeni kun olen luvannut läheiselleni etten enää ota viikonloppuna, mutta aina niin käy. Krapulassa olo tila iskee että olen huono äiti ja kaikkea...... suoraan sanottuna masennun jo siitä jos ei lapseni syö hyvin tai sitten kaatuu vahingossa jollakin tavalla ulkona/kotona..... tai jos lapseni itkee täyttä kurkkua ilman mitään syytä.. vaikka huolta ei olisi. Se pistää masentamaan ihan älyttömästi. Olen ujo ja tänne kirjoittaminen ei ole mitään helppoa minulle..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi!
En osaa sanoa tuosta äitiydestä, mutta alkoholi on erittäin huono tapa hoitaa ongelmiaan, vaikka se niihin tuntuu auttavankin.
Suosittelen vilpittömästä etsimään muita keinoja hoitaa masennusta ja mahdollista ujoutta kuin alkoholi. Syy on se, ettei alkoholi poista niitä muutoin kuin nousuhumalan ajaksi ja ongelmat palaavat seuraavana päivänä entistä isompina. Ja siitä on helppo aloittaa kierre, jossa viinalla hoidetaaan lähinnä viinan itsensä aiheuttamia haittoja. Mitään psyykkistä vajetta tai vaivaa alkoholi ei paranna, monia se pahentaa huomattavasti.
Kirjoituksestasi aistin, että olet yksinhuoltaja tai ainakin pävastuu lapsesta on sinulla. Hae ihmeessä vertaistukea nuoreen äitiyteesi ja lapsesi hoitoon ja yritä puhua masennuksestasi. Se auttaa paljon enemmän kuin alkoholi, jolla pyrit lähinnä unohtamaan koko asian. Samalla tutustut muihin samankaltaisessa tilanteessa oleviin ihmisiin ja luultavasti saat siitä helpotusta myös ujouteesi. Et ole yksin tuon asian kanssa.
"Hoito" alkoholilla, jonka olet jo hieman aloittanut, ei pääty kuin huonosti. Sinun on nyt vielä paljon helpompi oppia käsittelemän asioita ilman viinan "helpostusta" kuin viiden vuoden kuluttua, jos jatkat joka viikonloppuista kännäämistäsi. Ajattele lastasi ja älä lähde sille tielle, että lapsellasi on äiti, jota kiinnostaa känni enemmän kuin oma lapsi. Se tappaa lapsen ilon ja sielunelämän, koska hän häviää kilpailussa huomiostasi alkoholille. Tiedän tämän kun olen itse alkoholistin lapsi.
Tsemppiä!