me yhtä paljon, molemminpuoleisesti, tasavertaisesti.
Epäilläänköhän
siitäkö se johtuu
23950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Voi olla, mutta ehkä meidän pitäisi luottaa enemmän toisiimme. Itse en ainakaan missään nimessä mitään pahaa halua hänelle päinvastoin. Miksemme voisi letkeästi aloittaa tutustumista.
sanoo se tutustuminen sit sille oikeelle ihmiselle !! Toi ei auta mitään.
tää tunne ei vaan kanna eikä ole koskaan kantanut :(
ja silti...
miks osallistuu tähän p.....n?
moi
Jos luottamus on kadonnut elämänvarrella jossakin ihmissuhteessa, on kaiketi odotettavissa että tuleviin lähtee avoimin silmin.
Yhtä todennäköistä kuten se että jos osoitat että olet epäluuloinen sinulla ei aleta pelata ja oikeita tunteita syntyy tuosta noin vain.jep jep.Mikset lähde ihmissuhteisiin vasta sitten kun olet siihen valmis?
olet kadottanut ? Itsellä ensimmäinen ajatus tuossa kohtaa on aina oma käytös,
onko siitä johtuvaa ?
Luottamus. Menetitkö hänet oman epäilysi vuoksi ja miksi sinä epäilet ?
Olitko / oletko itse luottamuksen arvoinen.
Sitä se on, siitä johtuu.
puuttuu, puuttuu kaikki.
Luottamus ei aina lankea kuin Manulle illallinen, sen pitää kehittyä ja vahvistua ansaituksi.
Joo, ei kun treffeille :)
Joo, iman sarvia ja hampaita sitten :-)
Missäs me nyt siten tahdotaa..siis tavataan
ilman
miks mä luottaisin suhun....
miksi et luottaisi...
hetkinen....
Se ei tule heti, kiinnostuskaan ei useimmiten tule heti.Ei luottamus.Mihin sä sitä tarvitset kun vastassa avoin ihminen kuin märkä rätti kasvoille tollainen, ei noin.
Kun ei tiedä ja asioista ei puhuta, syntyy epäilys. Haluaa uskoa hyvää toisesta mutta ei uskalla luottaa kun on elettyä elämää ja asioita taustalla.
Ja kun paljon epäilee ja vaatii toiselta totuudenpuhumista ja taas vaatii..
Joskus tuli tunnustettua sellaistakin mikä ei edes pitänyt paikkaansa...
estää puhumasta ? Sillon tietää eikä tarvii epäillä eikä ruikuttaa.!!!
itse ainakin sanoisin että leikillään sanotut epäilykset ovat eriasia kuin liiallinen analysointi ja pohdinta joka jatkuu ja jatkuu - hyvin pinnallista.Se miten nyt ilmaisit tuon viestissäsi kertoo ettet pysty luottamaan tai ehkä ennemminkin näkemään kaikkea tuosta ihmisestä, ettet vain miettisi hyötyjä ja etujakin, itsellesi, sen vuoksi rohkenematta ottaa askelia joka varmasti loukkaa toista syvästi.
Ainakin itselle olisi hyvin vaikeaa "sulattaa" liiallista skeptismiä musta itsestäni miten joku epäröi sen vuoksi "Millainen minä olen", unohtaen itsensä, ottamatta rohkeasti tästä elämästä selvän linnoittautumatta jonnekin saavuttamattomiin,
anteeksi vain mutta se ei ole minusta kovin "vetävää" sanoisinko joten jos tämä on joltain minulle niin sanoisin että Siinäpä mietit rauhassa vuosia epäillen kaikenlaista, ehkä sinusta jotain hyötyä voi minulle olla mutta tuskin tulen sinua rakastamaan täydestä sydämestäni.Noin keskeneräistä.Mitä sinussa on mennyt pahasti pieleen on ainut asia joka kummastuttaa, että olet tuollainen?epäilevä, että sinun mukaasi näitä kortteja pelataan; epäilyjesi harmaalla alueella liikutaan voi kuule se ei ole minun tyylistäni ollenkaan jos sen verta olisit jo tajunnut?!
uskottele itsellesi mitä haluat. paska olo jäi. en ole miettimässä sua vuosia - ei pelkoa.