Pieksämäen uudet kaupat tulevat keskustaan
03.02.2012 14:16 | Päivitetty 03.02.2012 15:30
Uudet kaupat rakennetaan Pieksämäellä kaupungin keskustaan myös tulevaisuudessa.
Pieksämäki on toistaikseksi luopunut suunnitelmista kaavoittaa tilaa vievää kauppaa Naiskankaan risteyksen tuntumaan.
Palvelujen sijoittumista linjataan osayleiskaavassa. Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi tulevasta kaavaehdotuksesta on pyyhitty pois kaupallisten palvelujen alue kaavan eteläosasta.
Tehdyn muutoksen syynä ovat kaupungin ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyserot kaupan neliömääristä.
http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/11994508.html
03.02.2012 14:16 | Päivitetty 03.02.2012 15:30
Uudet kaupat rakennetaan Pieksämäellä kaupungin keskustaan myös tulevaisuudessa.
Pieksämäki on toistaikseksi luopunut suunnitelmista kaavoittaa tilaa vievää kauppaa Naiskankaan risteyksen tuntumaan.
Palvelujen sijoittumista linjataan osayleiskaavassa. Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi tulevasta kaavaehdotuksesta on pyyhitty pois kaupallisten palvelujen alue kaavan eteläosasta.
Tehdyn muutoksen syynä ovat kaupungin ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyserot kaupan neliömääristä.
http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/11994508.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ymmärrä näiden puusilmäpäättäjien logiikkaa siitä miksi suurikokoinen länsiväylän tontti jätetään kerta toisensa jälkeen huomiotta kauppojen sijainnista päätettäessä?
Tontilla on enemmän kuin tarpeeksi tilaa isolle kaupalle tai useammallekin ja se sijaitsee kaupunkitaajaman sisäpuolella.
http://files.kotisivukone.com/sahkopari.tarjoaa.fi/kuvat/muut_kuvat/kartta_nettiin2.jpg
Siinähän sitä on Järvisuomentien ja radan välissä tonttia vaikka muille jakaa ja helppo tehdä ohitustieltä ramppi pihaan.
Ympäristöministeriön päätös ei ole kuolinisku maakunnan palveluiden ja kaupan kehittämiselle. Vahvistettu maakuntakaava mahdollistaa kaupunkien keskustatoimintoihin varatuilla alueille lähes minkälaisen rakentamisen tahansa. Kaupan kehittäminen on mahdollista myös keskustojen ulkopuolella, vaikkei haluttuja suuryksikkömerkintöjä kaavassa ole. Alle 5000 neliön kauppoja saa rakentaa myös keskustojen ulkopuolelle yleis- ja asemakaavojen perusteella vieriviereen, jos niillä on omat tontit ja sisäänkäynnit. Tilaa vievää kauppaa saa rakentaa suurempiakin yksikköjä. Lisäksi vahvistettujen vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen alueilla mahdollisuudet ovat täysin entiset.
Keskusta näivettyy 100 prosentin varmuudella, jos kaupat rakennetaan muualle kuin keskustaan. Minusta tämä päätös on oikean suuntainen, jos halutaan säilyttää kaupunkimainen rakenne. Asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta minusta kauppakeskuksen kaavoittaminen isojen teiden luo olisi Pieksämäellä vain lisännyt autoliikennettä, autottomien palvelut olisivat heikenneet ja ohikulkijoiden euroja ei olisi tullut yhtään enempää. Omaa rahaa olisi palanut tuhottamasti eikä kaupungin "vaihtotase" olisi parantunut yhtään.
Jos tilanne on näin huono niin Prisma on silloin liian iso kauppa tähän kaupunkiin. Sijoitettiin se sitten minne tahansa.
Mikkelin alue menestyi yrittäjätutkimuksessa
MYÖNTEINEN VIRE LEVIÄÄ
06.02.2012 11:24 | Päivitetty 06.02.2012 11:26
Mikkelin seutukunta sijoittui hyvin Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisessa kyselytutkimuksessa.
Valtakunnallisessa aluekeskusten vertailussa Mikkelin sijoitus oli seitsemäs. Mikkelin edelle menivät Seinäjoki, Kuopio, Oulu, Vaasa, Espoo ja Lahti.
Etelä-Savon sisällä parhaimmat pisteet kyselyssä saivat Kangasniemi, Juva ja Punkaharju. Kangasniemi sijoittuu koko maan listalla neljänneksitoista.
Etelä-Savossa Mikkelin seutukunta nousi ykköseksi päätösten yritysvaikutusten arvioinnissa. Myös koulutustarjontaan alueella ollaan tyytyväisiä. Mikkeli erottui muista seutukunnista myös paremmilla arvioilla viestinnässä ja tiedottamisessa.
Eniten parannettavaa löytyi kunnan päätöksenteon ennustettavuudessa ja pitkäjänteisyydessä sekä nopeudessa. Kyselyn mukaan myös kaupungin hankintatoimea pitäisi kehittää ja lisätä kehitysyhtiön tunnettuutta.
Pieksämäen hallinto vertautuu alkeelliseen elämään, jonka keskeinen tavoite on hengissä säilyminen. Tämä johtaa usein suhteellisuuden tajun menettämiseen kuten Ideaparkin tapaus hyvin osoittaa. Kyse ei ole tietenkään asukkaiden säilymisestä vaan hallinnon ja siihen osallistuvien säilymisestä.
Pieksämäen hallintoa voidaan verrata myös itsevaltiaaseen, jolla on ylikehittynyt itseriittoisuus. Hallinto saa tehdä ja päättää mitä tahansa keskenään, koska hallinto hallitsee ja tietää kaikki asiat. Kun todellisuus on toista, käy tällainen itseriittoisuus raskaaksi kaupungin asukkaille.Kouluverkkouudistus on hyvä esimerkki tästä.
Ehkä vertaus alkeelliseen elämään ja ylikehittyneeseen itseriittoisuuteen koko hallinnon tasolla on liioittelua. Luulen, että yhden kaupunginjohtajan ja opetushallinon virkamiehen emeroituminen keventäisi asukkaiden taakkaa.
ei ole kysytty lupaa vanhojen veturitallien kehittämiseen, ja tällä päiväkäskyllä kiellämme ko. alueelle kaikenlaisen rakentamisen ja tämä käsky pitää. Ainoastaan pyllyviikareille sallimme tapaamispaikan rakentamisen kaupungin kustannuksella, jotta voisimme tansahdella Ultra Bran tahdissa, poikien kanssa.
terv. uudelleen henkiin herännyt kaappiviikari Urmas Pekka Vihreä, ateisti, sivari ja maailman vanhin kettupoika