Ostin maadoitetun haarapistorasian. Tämän tyyppinen, mutta ei täsmälleen tuo:
http://www.clasohlson.fi/Product/LargeImageViewer.aspx?Path=/Archive/Images/Products/Hi/32-7228.jpg
Kurkkasin sisälle ja yllätyin, kun sisältä löytyy virtakiskot, jotka on joiltakin osin 0,5mm paksuja ja 5,4mm leveitä.
Poikkipinta-ala on siis 2,7mm2. Jos tuo olisi kuparia niin kaikki olisi hyvin, mutta kun tyypillisen tällaisessa käytetyn messingin sähkönjohtavuus on 28% kuparista, niin eihän se oikein riitä.
Tämä siis vastaa 0,28 x 2,7 = 0,76mm2 kuparia. Kyllähän siinäkin sähkö kulkee, mutta kun sen haaroittimen läpi saa ottaa 16A virtaa!
Nuo ohuimmat kohdat ovat noin 45 milliä pitkiä.
Minkälaiset vaatimukset noilla virtakiskojen sähkönjohtavuuksilla tällaisessa tapauksessa on?
Arvaan, että jos ottaisin 16A virtaa tästä haaroitusrasiasta, muoviosat alkaisivat sulaa. Taitaisi olla parasta laittaa vähän kuparijohtoa messinkikiskon avuksi?
Laitteen rakenne on sen verran helppo ja väljä, että se onnistuu kyllä. Tätä tuotetta olen nähnyt myytävän monessakin kaupassa ja monellakin merkillä, mm. Clasu, Biltema ja Vapaa valinta. Muuta valittamista ei haaroittimesta ole, päinvastoin laatuvaikutelma on hyvä ja kontaktit ovat hyvin napakat, mutta virta kyllä kulkee vähän ahtaan oloisesti.. (?)
Tässä käppyrää messingin sähkönjohtavuudesta:
http://www.copper.org/applications/industrial/DesignGuide/conductbrass02.html
http://www.clasohlson.fi/Product/LargeImageViewer.aspx?Path=/Archive/Images/Products/Hi/32-7228.jpg
Kurkkasin sisälle ja yllätyin, kun sisältä löytyy virtakiskot, jotka on joiltakin osin 0,5mm paksuja ja 5,4mm leveitä.
Poikkipinta-ala on siis 2,7mm2. Jos tuo olisi kuparia niin kaikki olisi hyvin, mutta kun tyypillisen tällaisessa käytetyn messingin sähkönjohtavuus on 28% kuparista, niin eihän se oikein riitä.
Tämä siis vastaa 0,28 x 2,7 = 0,76mm2 kuparia. Kyllähän siinäkin sähkö kulkee, mutta kun sen haaroittimen läpi saa ottaa 16A virtaa!
Nuo ohuimmat kohdat ovat noin 45 milliä pitkiä.
Minkälaiset vaatimukset noilla virtakiskojen sähkönjohtavuuksilla tällaisessa tapauksessa on?
Arvaan, että jos ottaisin 16A virtaa tästä haaroitusrasiasta, muoviosat alkaisivat sulaa. Taitaisi olla parasta laittaa vähän kuparijohtoa messinkikiskon avuksi?
Laitteen rakenne on sen verran helppo ja väljä, että se onnistuu kyllä. Tätä tuotetta olen nähnyt myytävän monessakin kaupassa ja monellakin merkillä, mm. Clasu, Biltema ja Vapaa valinta. Muuta valittamista ei haaroittimesta ole, päinvastoin laatuvaikutelma on hyvä ja kontaktit ovat hyvin napakat, mutta virta kyllä kulkee vähän ahtaan oloisesti.. (?)
Tässä käppyrää messingin sähkönjohtavuudesta:
http://www.copper.org/applications/industrial/DesignGuide/conductbrass02.html
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kai se silti vastaa kaapelin poikkipinta-alan suuruutta? Kyllähän johdotkin aika paljon lämpiävät. Esim pölynimurin johto tulee hyvin kuumaksi jo vähäisessä käytössä.
Siis 2,7 neliömilliä messinkiä johtaa kuten 0,76 neliömilliä kuparia. Meneehän siinä muutama ampeeri, mutta 16A on minusta liikaa.
Pitää myös ottaa huomioon, että ne virtakiskot ovat litteitä ja siis hyvä jäähdytyspinta-ala. Ja muutenkin pääsevät suht koht avoimena jäähtymään.
Pitää vielä muistaa, että 16A sulakkeelle rittää 2,5 neliömillin pinta-ala ja 10A sulakkeelle 1,5 neliömillin ala.
Tätä se teettää, kun kotitarve"sähkömiehet" alkavat pohtia asioita. Heillä kun ei olis lupa edes ruuvata niitä edes auki. Yleensä ne ovatkin kiinni sellaisilla ruuveilla, mitä ei voi ainakaan helposti avata.
> Heillä kun ei olis lupa edes ruuvata niitä edes auki.
Jos avaa tarkoituksella romuttaa, ettei enää käytä ja haluaa nähdä laadun puutteen, niin miksei avaisi.
Onneksi/toivottavasti TUKES testaa näitä väsymättä -- minusta tuntuu että juuri näissä "avaaminen kielletty" -halpistuotteissa luotetaan siihen että kun niitä ei "saa" avata niin ei pasklaatuakaan kukaan huomaa. Johdot ohenee ym. Tulee mieleen logperiodinen halpisantenni, jossa elementit eivät olleet putkea vaan U:n muotoista kourua, altapäin katsottuna putken näköistä. Säästyipä taas kallista alumiinia.
"Pitää myös ottaa huomioon, että ne virtakiskot ovat litteitä ja siis hyvä jäähdytyspinta-ala. Ja muutenkin pääsevät suht koht avoimena jäähtymään."
Joo, litteitä ovat kiskot, mutta umpinaisen rakenteen sisällä, ja monesta kohtaa kiinni muovissa.
"Pitää vielä muistaa, että 16A sulakkeelle rittää 2,5 neliömillin pinta-ala ja 10A sulakkeelle 1,5 neliömillin ala."
Sinulta taisi nyt mennä pointti ohi. Nuo mainitsemasi poikkipinta-alat virtojen suhteen koskevat KUPARIA. Tyypillisen, näissä yhteyksissä käytetyn MESSINGIN sähkönjohtavuus on 28% kuparin johtavuudesta. Siksi se 2,7 neliömilliä messinkiä ei riitä 16A virralle, koska tuon metalliseoksen sähkönjohtavuus vastaa noin 0,76 neliömillistä kuparia. Tuon käytetyn messinkiseoksen poikkipinta-alan pitäisi olla noin 8,94mm2, jotta se sähkönjohtavuudeltaan vastaisi 2,5mm2 KUPARIA. 0,28 x 8,94mm2 = 2,50mm2
Vaikka mitään ei sulaisi eikä palaisikaan tässä tapauksessa, ei johtimien lämmittäminen ole järkevää. Haluan sen sähkön kulutuslaitteeseen työtä tekemään, en kuumentamaan virtakiskoja haarapistorasian sisällä.
Vielä kerran sinkin vaikutuksesta kuparin sähkönjohtavuuteen:
http://www.copper.org/applications/industrial/DesignGuide/conductbrass02.html
"Pitää vielä muistaa, että 16A sulakkeelle rittää 2,5 neliömillin pinta-ala ja 10A sulakkeelle 1,5 neliömillin ala."
Et siis sisäistänyt, että kun kupariin sekoitetaan sinkkiä (ja saadaan näin menetellen messinkiä), huononee sähkön johtavuus erittäin merkittävästi.
-Viisi prosenttia sinkkiä kuparissa, ja messingin johtavuus on noin 55% kuparin johtavuudesta.
Kymmenen prosenttia sinnkkiä kuparissa, ja messingin johtavuus on noin 45% kuparin johtavuudesta.
20% sinkkiä, ja messingin johtavuus on noin 35% kuparin johtavuudesta.
30% sinkkiä (se on tyypillinen seos sähköosille), ja johtavuus on 28% (siis kaksikymmentäkahdeksan %) kuparin johtavuudesta. Tätä seosta käytetään monasti juurikin sähköosissa.
0,5mm kertaa 5,4mm virtakisko on toki poikkipinta-alaltaan 2,7 neliömilliä, MUTTA KUN SE EI VASTAA JOHTAVUUDELTAAN KUPARIA!
Mitä määrää kuparia se sitten vastaa??
Kahtakymmentäkahdeksaa prosenttia, eli 0,28 kertaa 2,7 neliömilliä = 0,76 neliömillimetriä kuparia.
Nyt tassut ylös, joiden mielestä on hyvä idea johtaa 16A virtaa johdinta pitkin, joka vastaa 0,76 neliömillimetriä kuparia. Anyone?
http://www.copper.org/applications/industrial/DesignGuide/conductbrass02.html
*Pitä vielä muistaa' että tuotevalvonta on siirretty kuluttajalle sieltä tehtaalta 'osaavista käsisistä' ..
Esim.: Aukaisin MAADOITETUN 2x3-pistorasioin ryhmitellyn jatkojohdon 'teknisistä syistä' ja mitä näkyikään - kaksi keskimmäistä oli jätetty maadoittamatta - joku papereilla oleva sähköasentaja ollut asialla tuotannossa ja tuotannon suunnittelussa?
:)
BTW. Näin radioamatöörnä voin kertoa, että ei ole vielä tullut sellaista rigiä vastaan, jota ei olisi tullut säädettyä parempaan uskoon sieltä tehtaan jäljiltä.
Niimpä niin, kaupat täynnä toinen toistaan halvempaa tuotetta joka on ala-arvoista. Itse olen huomannut noissa halpis haaroitusrasioissa että kerran kun lykkää pistotulpan jossa kosketinpiikit paksut, niin enää ei uhuet pistotulpan piikit tee kosketusta. Ei taida se verkkojohtokaan olla kovin paksua? Kuitenkin kaikki ylimenovastukset lämmittää ja tehoa hukkuu vääriin paikkoihin, nyt pakkasilla en laittaisi tuollaisen perään lämmittimiä. Niissä vanhoissa joita olen joskus purkanut on kiskoissa kunnon teräsjouset, vasta roima kuumeneminen pilaa tällaiset. Vikahan taitaa olla asiakkaan joka menee ja ostaa halvimman ja kauppias omaa voittoaan lisätäkseen tilaa vielä halvempaa tavaraa( huononpaa).
Pahin tilanne onkin niissä itsestäänkelautuvissa jatkokaapeleissa. Kun johdot ovat tiiviisti rullalla, ei syntyvä lämpö pääse ulos ja eristeet sulavat.
Tässä mallissa ja vastaavissa ei ole varsinaista verkkojohtoa ollenkaan. On vain muovivalu ja sen sisällä kiskot ja mitä siellä nyt sitten onkaan. Siis yksi pistotulppa ja kaksi pistorasiaa, eli yhdestä kaksi.
Omalle kohdalleni on sattunut kyllä ihan napakoita "naaraskappaleita", jotka ei heti löysty piloille. Tässäkin tuotteessa on hyvin tiukka kontakti, ja monessa muussakin samoin.
Pientä luottamuspulaa kun minulla on noihin tuon sortin vehkeisiin, niin järjestäen avaan jokaisen ja katson juotosten laadun (jos niitä on) ym. Tarvittaessa korjaan.
Mitähän Tukes olisi mieltä tästä tuotteesta josta avauksen kirjoitin?
Yksi vaihtoehtohan olisi videoida mitä tapahtuu laitteen sisällä 16:n ampeerin virranotolla. Uskallan veikata, että muovirakenteet sulavat.
Jospa tämä "sähkönero" pohtisi, miten melko avoimet litteät messinkinauhat johtavat lämpöä pois?
Nuo messinkiliuskat ovat aivan riittäviä sekä lämmön johtamiseen pois, että myös sähkön kulkemiseen. Se lienee eria asia, jos materiaalia on säästetty. Mutta kumminkin nuo pinta-alat ovat riittäviä.
Suuremman riskin tekee maallikon räpläilyt ja "parannukset" noitten rasioitten sisällä.
Mitäpä, jos alkaisit pohtimaan jotain yksinkertaisempaa asiaa!?
Ne messinkinauhat ovat umpinaisen muovin sisällä, että se siitä tuulettumisesta.
Perustele mainittujen messinkiliuskojen riittävyys sähkön kulkemisen ja jäähtymisen suhteen ja se, miksi on järkevää kuumentaa niitä johtimia kalliilla sähköllä, kiitos. Ja nuo "pinta-alat ovat riittäviä, koska..."?
Ei sinun minusta kannata alkaa riskianalyysiä tehdä.
"Mitäpä, jos alkaisit pohtimaan jotain yksinkertaisempaa asiaa!?"
-Kuten esimerkiksi..?
Ne messinkinauhat ovat kosketuksessa ilmaan ja ilma on suurella pinta-alalla kosketuksessa muovikuoreen. Se on aivan eri asia, kuin että johdot olisivat eristävän muovin sisällä.
Sulla vain on päähänpinttymiä. Et loppujen lopuksi edes tiedä kyseisen metalliseoksen koostumusta tai sähkönjohtokykyä. Tuskin nauhan paksuuttakaan olet työntömitalla mitannut. Siihen haarottimees et saa hukattua promilleakaan käytetystä sähkötehosta, eikä se edes lämpene havaittavasti 16A virralla.
Kuvittelemillasi perusteilla 16A tulppasulake on tosi vaarallinen sulaketaulussa, koska sen johtokyky on kymmeniä, ellei satoja kertoja huononpi, kuin niillä messinkiliuskoilla haaroittimessasi. Joten se kuvitteluittesi mukaan lämpenee vaarallisesti ja on tosi ohutta lankaa, jonka sähkönjohtokyky on paljon messinkiä huonompi Lisäksi hukkaat "paljon kallista sähkötehoa" noihin sulakkeisiin. Joten lienee syytä esitellä tällä foorumilla, miten sulakkeeseen asennetaan kuparinaula, jotta se ei lämpene, eikä hukkaa kallista sähköä! :)
Noilla tiedoillasi ei kyllä tarvitsisi pelotella aiheettomasti ihmisiä ja kehottaa niitä vaarallisiin omatoimisiin muutoksiin ja "parannuksiin" ihan toimivassa jaottimessa. Kertomasi perusteella sinulla ei ole hajuakaan sähkö- tai lämpötekniikasta.
Itselläni on yli 40v vankka kokemus sekä sähkö- että elektroniikka-alalta, joten tiedän kyllä mistä puhun. Katson, että esilletuomasi seikat ovat asioista tietämättömän henkilön taivastelemaa, paikkansapitämätöntä hölynpölyä. Pidä vaan ne sähkötarvikkeiden modifikaatiosi aivan omana tietonasi!
"Sulla vain on päähänpinttymiä"
Ja niiden päähänpinttymien lisäksi on myös loogista päättelykykyä.
"Et loppujen lopuksi edes tiedä kyseisen metalliseoksen koostumusta tai sähkönjohtokykyä"
-Katsoitko linkittämäni taulukon sinkin vaikutuksesta kuparin sähkönjohtokykyyn? Ilmeisesti et. Jo 5% sinkkiä kuparissa pudottaa johtavuuden 56:een prosenttiin kuparin johtavuudesta. Vain 10% sinkkiä ja johtavuus on enää 45% kuparista. Tyypillinen 30% sinkkipitoisuus, ja johtavuus on 28% kuparin johtavuudesta. Siis 28%. Sillä johtavuudella on turha fiilistellä, että "poikkipintaa on sentään yli 2,5 neliötä".
"Tuskin nauhan paksuuttakaan olet työntömitalla mitannut"
-Olen: paksuus on, kuten jo totesinkin, 0,50mm ja leveys 5,40mm.
"Kuvittelemillasi perusteilla 16A tulppasulake on tosi vaarallinen..."
-Höpönlöpön.
"Noilla tiedoillasi ei kyllä tarvitsisi pelotella aiheettomasti ihmisiä..."
En minä ole lähtökohtaisesti ryhtynyt ketään pelottelemaan, vaan olen kiinnittänyt huomiota yltiöpäiseen materiaalien säästämiseen. Tulee muuten jännitehäviötäkin suurella virralla, kun kiskojen johtavuus on riittämätön.
Minulla on kuusipistorasiainen jatkojohto 90-luvun alkupuolelta. Onko siellä halpaa messinkikiskoa johtimena? Ei, vaan yksilankaista 1,5-neliöistä umpikuparia sisäisessä johdotuksessa.
Hiukan kyllä ihmettelen asennettasi tähän nostamaani kysymykseen. Etkö näe minkäänlaista ongelmaa, käytännön- tai moraalista siinä, että sähkönjohtokyvyltään 0,756-neliöistä kuparia vastaavasta kiskosta "saa" repiä 16 ampeeria virtaa? Kuumentuneet sähkölaitteet ovat ennenkin aiheuttaneet vaaratilanteita ja tulipalojakin. Tulin kerran puolivahingossa koskeneeksi pyykinpesukoneeni (menee 10A sulakkeella) pistotulpan tappeja irrotettuani sen seinästä veden kuumennuksen loputtua. Piikit olivat niin kuumat, että sain niistä lievän palovamman, vaikka pistoke oli "ihan hyvä", ja konekin Asea Skandia. Vaihdoin tulpan parempaan ja kuumeneminen päättyi siihen. Pyydän anteeksi, että nyt pelottelen Asea Skandian omistajia. Ai niin: vanhempieni saman merkkisessä koneessa on ihan sama juttu. Vaihdan pistokkeen laadukkaaseen seuraavan tilaisuuden tullen.
Minä en ole asioiden hyssyttelijä, enkä varsinkaan hiljene silloin, kun oikein erikseen ruvetaan hyssyttelemään. Asioista on voitava keskustella.
Eräällä mökillä, jossa oli silloin aurinkosähköt, oli rannassa 12-volttinen vesipumppu ja sen virrankulutus 7A. Sähköjohtoon, sisätiloihin, haluttiin kytkin, jolla pumpun saisi jännitteettömäksi tarvittaessa. Käsillä sattui olemaan johtovirtakytkin (valaisinkytkin 250V 4A), mutta virta-arvoon ei kukaan hoksannut kiinnittää huomiota ajoissa, kun vielä halkaisijaltaan 2,5mm paksu kaapelikin mahtui ruuvien alle.
Kytkimen muoviosat sulivat nopeasti muodottomaksi. 4 Ampeeria oli kytkimelle sallittu, mutta "vain" 3A liikaa (+75%) siitä otettiin, ja koko mökki olisi voinut palaa. Johdonsuojasulake lienee ollut 10A tai 15A.
Minä ottaisin nollaseiskavitosesta kuparista max 6A virran, ja jos enemmän tarvittaisiin, vaihtaisin paksumpaan johtoon. Nyt tämä kiinavalmistaja on sitä mieltä, että johtavuudeltaan nollaseiskavitosesta voi hyvin ottaa 16A (+60% kymmenen ampeerin maksimista)) , eikä mitään hätää. Olinpa väärässä tai en, olen sitä mieltä, että tuon virran kuljettamiseen tarvitaan lisää johtavuutta. Mitäs, jos joku tekee käyttäjävirheen ja ottaa haaroittimesta 2 x 10A? Ei johdonsuoja C16 katkaise ollenkaan nopeasti tuollaista vähäistä ylitystä. Minkä verran on varmuusvaraa haaroittimen suunnittelussa ja toteutuksessa? Ei niin minkään vertaa. Savu nousee!
Sinä voit hyvinkin olla vaikka kuinka kokenut sähkömies, mutta silti minulla on oikeus asiaan liittyvällä palstalla nostaa keskusteluun seikka, joka askarruttaa minua. Jos jossakin asiassa erehdyn, senkin voi sanoa tyylikkäästi tai vähemmän tyylikkäästi. Tuolla kokemuksellasi olisin odottanut sitä tyylikkäämpää vaihtoehtoa.
P.S. Minulla on saksalainen Brennenstuhl-jatkojohto, oikeastaan montakin:
http://www.brennenstuhl.com/content.php?navigation=0&seite=seiten/popup.php&bildname=ibase/module/medienarchiv/dateien/artikelbilder_ex_en/1391000016-Master.jpg&width=1083&height=751
Minkälaiset virtakiskot ovat saksalaiset toteuttaneet (nuo on Saksassa valmistettu)? Messinki on niin ikään puoli milliä paksua, ja kiskoa on tietysti kaksi vastakkain, sekä nollan että vaiheen suhteen. Korkeus vaihtelee 7-8:n millin välillä, joten laskentaan valitaan pienin, eli 7mm.
0,5 x 2 x 7 = 7 neliömilliä. Kun tuon kertoo luvulla 0,28, vastaa kisko johtavuudeltaan kuparia, jonka poikkipinta-ala on 1,96mm2. Toisin sanoen, kiskojen johtavuus on PAREMPI kuin kuparisen kaapelin, joka kiskoja ruokkii: 3G1.5mm2 (H05VV-F)!
"Noilla tiedoillasi ei kyllä tarvitsisi pelotella aiheettomasti ihmisiä ja kehottaa niitä vaarallisiin omatoimisiin muutoksiin ja "parannuksiin"
-En ole kehottanut ketään tekemään muutoksia mihinkään.
Sanaan "parannuksiin" laitoit sitaatit aivan turhaan. Osaan toki parannella asioita.
Edelleen väitän, että kyseinen jakaja on aivan turvallinen. Ei lämpene liikaa, eikä aiheuta merkittäviä hukkatehoja. Paljon enemmän jää hukkatehoja sulaketaulussa olevaan sulakkeeseen ja johdotukseen sulaketaululta pistorasiaan.
Ja yleensä jos esim. pistotulppa lämpenee, niin syynä on löysä tai hapettunut liitos pistorasiassa tai pistotulpassa. Ja tottakai johdotkin jonkinverran lämpenee, mutta asiaa ovat tutkineet viisaammat henkilöt, kuin sinä ja lämpeneminen on sallitun rajoissa.
Olet kehumasi mukaan tehnyt niin paljon sähkötöitä myös ulkopuolisille ilman asianmukaista valtuutusta ja koulutusta, joten sinuna odottelisin sitä, kun haastemies tuo sulle syytteen vamman- tai kuolemantuottamuksesta.
"Olet kehumasi mukaan tehnyt niin paljon sähkötöitä myös ulkopuolisille..."
Tuo ei pidä paikkansa. Sähköjohdon pistotulpan vaihtaminen on sallittua, enkä edes sitä ole tehnyt muille kuin itselleni. Samoin on sallittua 12-voltin aurinkosähköhommat, joita en edes ole kertonut tehneeni, vaan vain kertonut tapahtuneista asioista. Luepa vielä ajatuksella uudestaan, mitä olen/en ole kertonut tehneeni.
"Ja tottakai johdotkin jonkinverran lämpenee, mutta asiaa ovat tutkineet viisaammat henkilöt, kuin sinä ja lämpeneminen on sallitun rajoissa."
Miten kukaan muu voi tietää, minkälaisia lämpötiloja pesukoneeni pistokkeessa oli? Lämpöä oli varmasti yli sata astetta, koska poltin sormeni heti. Nyt uusi pistoke ei kuumene.
Minä en ole aiheuttanut vammoja saati kuolemaa kenellekään, enkä aiheuta jatkossakaan. Lopetan osaltani tämän kinaamisen tähän.
Pistorasia lienee testattu standardin mukaisesti ja on täyttänyt vaatimukset.Muutenhan sitä ei saisi myydä.
Laita siihen se 16A kuormaa ja testaa paljonko lämpenee ennenkuin mitään kuparia lisäilet.
"Pistorasia lienee testattu standardin mukaisesti ja on täyttänyt vaatimukset.
-Ei siinä mitään FI-merkintää ole, eikä myöskään ENEC:tä, eikä paljon muutakaan.
"Lienee testattu" jättää mahdollisuuden, ettei ole testattu. Jos ei ole testattu, saako silti myydä Suomessa?
Kokeile kahden käden sormilla, paljonko lämpenee liuskat. Saat kerralla luotettavan tuloksen.
Ei niiden liuskojen lämpötilalla tai johtavuudella ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä, lämpeneekö eriste liikaa.
Katsoin kotona olevat jaottimet ja johdolliset pistorasiat. Kaikissa on sileät ruuvinkannat, joista ei ilman poraamista tai pienoisporan leikkauslaikalla ruuviuran tekemistä edes pysty avaamaan.
Sama juttu on nykyisin kahvinkeittimissä, leivänpaahtimissa, jne., jotta kotitarve-einsteinit eivät pysty modifioimaan niitä hengen- tai palovaarallisiksi esim. ohittelemalla lämpösulakkeita, jotka "aiheuttavat hukkatehoja".
Eli paljon vaivaa on aloittaja nähnyt, jotta saisi loistaa kyseenalaisilla neronleimauksillaan. No, ainakin jäljet jää tunkeutumisesta sähkölaitteisiin, joka voi olla sitten perusteena vakuutuksen korvaamattomuudelle tai syytteelle kuoleman- tai vamman tuottamisesta.
Markan kiinamuoviromuissa on sileat kannat, paremmissa laitteissa avattavat ruuvit. Mainitsen jälleen Brennenstuhlin esimerkkinä oikeasta laadusta. Laitteen saa auki rikkomatta mitään.
"Sama juttu on nykyisin kahvinkeittimissä, leivänpaahtimissa, jne., jotta kotitarve-einsteinit eivät pysty modifioimaan niitä hengen- tai palovaarallisiksi esim. ohittelemalla lämpösulakkeita, jotka "aiheuttavat hukkatehoja"."
Ethän vain nyt laittanut sanoja suuhuni?! Minä en ole tuollaisista puhunut mitään.
"Eli paljon vaivaa on aloittaja nähnyt, jotta saisi loistaa kyseenalaisilla neronleimauksillaan."
Aika vähän oikeastaan. Ruuvit aukesivat kapeakärkisillä pihdeillä. Tilalle laitoin torx-kantaiset. En ole tullut tänne loistamaan enkä esittämään "neronleimauksia".
Kerroin huoleni siitä, että haaroittimen messinkikiskojen sähkönjohtavuus ei ole riittävää. Jos tämä ei mene jakeluun, taidankin keskustella ääliölauman kanssa. Teidän mielestä siis mikä tahansa johdin riittää kuljettamaan 16 ampeerin virran haaroittimen sisällä? Mitäs, jos vaihdan kiskot 0,50mm2 kuparijohtoihin. Hyvin riittää, eikös vaan? Tai miten olis 0,22mm2 kytkentäjohto? Täytyyhän sen riittää, kun on ihan kuparia ja kaikki!
"No, ainakin jäljet jää tunkeutumisesta sähkölaitteisiin, joka voi olla sitten perusteena vakuutuksen korvaamattomuudelle tai syytteelle kuoleman- tai vamman tuottamisesta."
Minulla on oikeus tunkeutua omistamani laitteen sisälle. Typeryyksiä en tee, en varsinkaan sellaisia, joiden seurauksena joku saa sähköiskun. Taidatpa sinäkin vain haluta päteä virallisen näköisellä varoittelullasi.
Pitää huomioida, että kestää se 16 A:n sulakekin käyttöä, vaikka sen karva on vielä ohuempi. Kestää jopa reilusti yli nimellisvirran. Jossain 20A:n paikkeilla vasta alkaa heikottaa.
Sen verran korpeaa tuo ketjun aloittajan perättömät väitteet, että avasin tuollaisen johdollisen moniosaisen pistorasian. Siinä oli maadoituskiskossa tuollainen messinkinen 0,5mm paksuinen ja 5mm levyinen raina (itse pistorasiakiskoissa 2-kertainen). Joten mittasin tarkasti tuon kyseisen maadoituskiskon rainan vastuksen.
Ajoin rainaan 5A virran ja mittasin yleismittarilla jännitehäviön 5cm matkalta. Sain tulokseksi 1mΩ/ 5cm. Eli jos lasketaan kyseisellä matkalla tapahtuva tehohäviö, joka on I² x R.
eli 16² (A) x 1 (mΩ) = 256mW eli 0,265W. Eli 5cm matkalla syntyy pyöreästi 1/4W lämpö-/häviöteho.
Eli jokainen normaali ajatteleva ihminen tajuaa, ettei kysyjän jakaja lämpene mainittavasti. Myös jakajan tehohäviöt ovat olemattomat. Kysymys on siis ketjun aloittajan saivartelusta tai totaalisesta tietämättömyydestä. Ja nostaahan se johdonpohtijan itsetuntoa ja arvostusta, kun kehuu lähipiirissään sähkömiehen "taitoja"! :) Maallikko kun ei osaa aina päätellä, onko noilla kehuilla minkäänlaista katetta.
Jossain vaiheessa voin postata kuvalinkin, jossa näkyy, että kyseessä on kerrotunlainen messinkiraina.
Nyt voinee todeta, että ketjun aloittajan väitteet tuon jakajan osalta on ammuttu alas sekä teknisellä tietämyksellä, että ihan kokeella, jossa laskettiin häviöteho messinkinauhan pituuden funktiona. Ja tuossa kysyjän jakajaan ei kovin pitkät messinkinauhat edes mahdu, jos niitä ei laiteta rullalle!
Yleisenä neuvoina kaikille. Halvatkin kiinalaiset räppänät täyttävät yleensä sähköturvallisuusmääräykset. Toki eihän ne vedä vertoja isolla rahalla tehdyille ammattilaisversioille.
Jos epäilee asiaa, niin voi toimittaa laitteen tutkittavaksi Tukesille. Eli jos laite osoittautuu vialliseksi tai vaaralliseksi, Tukes kerää ne pois markkinoilta ja kauppias maksaa rahat takaisin.
Mutta kuten taas kerran havaittiin, maallikon tekemät analyysit ovat puutteellisia ja "kuparikanki"-sydroomaa potevat leimaavat ne helposti vaarallisiksi ("Kun niissä ei ole 16mm² kuparikiskoja"), vaikka ne tosiasiallisesti ovat ihan kunnossa ja täyttävät määräykset.
Eikä noita sähkötarvikkeita ole syytä avata maallikon tietämyksellä. Sitä varten niissä on kannattomat tai erikoiskantaiset ruuvit. Osassa ruuveja on sellainen kanta, joka voidaan punoa kiinni, mutta ei auki. Toisissa taas sileä kanta, joka tehtaassa kiinnitetään erikoistyökaluilla. Myös muita erikoisia ruuvinkantoja käytetään. Tämä kaikki kuluttajan turvallisuuden takia.
Menee nyt vähän aiheen ohi mutta kuulin kerran jutun äijästä, joka oli kyllästynyt sulakkeiden palamiseen ja sorvasi messingistä sulakkeen muotoiset pulikat tilalle.
En muista mikä sitten seuraavaksi paloi, tuskin kuitenkaan sulakkeet.
Aikoinaan tein tulppasulakkeesta ja kannesta adapterin hankalia vikoja varten. Sulakelangan korvasi pistotulppa johon laitoin sopivankokoisen valaisimen (hehkulamppu). Tämän jälkeen löyty ongelmaeristeet jännitemittauksilla ihan helposti. toimiva, mutta pitää tietää mitä on tekemässä.
Vastaavasti 16A tulppasulakkeen vastus noin 19mΩ joka tekee 16A virran tehohäviönä noin 4,8W. 10A tulppasulakkeen vastus noin 47mΩ, joka taas tekee tekee 10A tehohäviönä 4,7W.
Molemmat sulakkeet mitattiin 1,5A virralla ja sulakelangan vastus näytti olevan virta-/ lämpötilariippuvainen (negatiivinen lämpötilakerroin) ja mittaustulos kirjattiin, kun virta oli hetken aikaa kulkenut. Heti kylmiltään olisi saanut isompia vastusarvoja.
Eli nyt taitaa mennä niin, että johdonpohtija joutuu laittamaan kuparinaulat sulakejohtojen paikalle, kun ne hukkaavat wattikaupalla kallista sähkötehoa. Samoin johdotuksissa mittaritaululta tuhrautuu harakoille useita, jos ei peräti kymmeniä watteja.
Eli tässä nyt aloittaja on haukkunut väärää puuta. Suuremmat tehohäviöt syntyvät asennuskaapeleissa ja sulakkeissa. Ja hänen siinä tärkeänä pitämässään "tehosyöppö"-jakajassa ei mainittavia häviöitä tai virheitä ollutkaan.
Mutta hetihän me kuullaan häneltä, miten nuo asennuskaapelit ja sulakkeet modataan tehohäviöiden poistamiseksi.
Samaa mieltä, että varmasti johtokyky on riittävä esimerkin pistorasiassa. Huomatkaa myös, että sähkövirta kulkee pääosin johtimen pinnassa ja monesti nuo liuskat on tästä syystä pinnoitettu paremmin sähköä johtavalla aineella, mitä liuskan runko on. Jos epäilyttää, pitää suorittaa empiirinentutkimus, eli kokeilla paljonko lämpiää 16A kuormalla. Turhaa hälyä, sanon minä.
"Huomatkaa myös, että sähkövirta kulkee pääosin johtimen pinnassa"
Kerrotko enemmänkin 50 hertsin taajuudesta tämän ilmiön suhteen.
"ja monesti nuo liuskat on tästä syystä pinnoitettu paremmin sähköä johtavalla aineella, mitä liuskan runko on"
Olisko sulla jotain tietoa tästä pinnoitteesta ja siitä kuinka paljon tällaista tehdään eri valmistuspaikoissa?
kaiutinkaapeli valmistaja supra muuten pinnoittaa monet, mm. Ply-kaapelinsa kuparisäikeet tinalla ja perustelee asiaa esim. skin effectin vähenemisellä.
http://www.jenving.se/?p=spkr_cab
"The tin contributes to a better sound quality by minimising the skin-effect and making less current jumps between the wire surfaces."
Jos käytettäis vaikka hopeaa kuparin päällä skin effect ei siitä ainakaan vähenisi koska sähkö kulkee mielummin hopeassa kuin kuparissa.
50HZ sähkö kulkee johtimessa koko paksuudeltaan ellei sinulla sitten ole tästä jotain lisä tietoa esittää. Minä löysin tällaisen taulukon:
http://www.powerstream.com/Wire_Size.htm
Valitaan sieltä vaikka paksuus 18 AWG, joka on noin yksi mm2. Katso saraketta "Maximum frequency for
100% skin depth for solid conductor copper". Näyttäisi 17kilo hertsiä menevän läpi johtimen ydintä myöten.
Taidat olla henkilöön käyvä narsistikiusaaja, jolla ei ystäviä juuri ole. Tunnistan kyseisenlaisen A-luokan paskiaisen kilometrien päästä. Lisäksi olet taitava saamaan muitakin kiusaamiseesi mukaan.
Ilmeisesti, jos sinä saisit päättää, kuudentoista ampeerin kuljettamiseen haarapistorasiassa riittää mainiosti 0,5mm2 tai 0,22mm2 kuparijohto, koska se 0,76mm2 kuparia vastaava messinkikisko on niiiiiin riittävä, että.
Vilkaises tuota taulukkoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto
Valitaan taulukosta pinta-asennus, koska se on lähinnä todellista asennustilannetta. 1,5mm2 kuparilla saa kuljettaa 18,5A, joten 0,75mm2 johdolla saa kuljettaa puolet siitä, eli 9,25A. Siis 9,25A.
Joissakin lähteissä messinkille luvataan puolet kuparin johtavuudesta.
Jatkojohdoissa on muistaakseni sallittua käyttää 1,5mm2 johtoa 16A nimellisvirralle, joten se 2,7 mm2/2 on lähelle sitä, jos jäähtyy hyvin niin ok.
Ydinkysymys on kuumeneeko se käytössä, jos ei, niin sopii käyttökohteeseen...
Sähkömoottoreissa lämpiää alumiininen häkkikäämi jonnekin kahdensadan asteen paikkeille, eikä tee huonoakaan.
Onpa nähty semmoisiakin koneita, joissa roottori on mennyt tummansiniseksi, eli yli kolmeensataan asteeseen, eikä häkkikäämissä ole mitään vikaa.
Johtimen lämpötilalla ei ole suoraan merkitystä sähköturvallisuuden kannalta. Olennaista on se, kuinka paljon eriste lämpiää. Esimerkiksi MMJ:n PVC-eristykselle sallitaan 70 C lämpötila. Tuommoista lämpötilaa ei käsin koskettelemalla pysty toteamaan. Mineraali-, lasi- tai silikonieristykselle sallitaan paljon korkeampia lämpötiloja.
"Mutta kuten taas kerran havaittiin, maallikon tekemät analyysit ovat puutteellisia ja "kuparikanki"-sydroomaa potevat leimaavat ne helposti vaarallisiksi "
Hih..hih..! Hauska ja osuva tautinimitys: Kuparikankisyndrooma eli kuparikankioireyhtymä.
Onkohan tämä jo virallisessa tautiluokituksessa!
Joskus vielä nauran itseni kuoliaaksi?
Tein vielä tehohäviökokeen nimim. johdonpohtijan kuvailemalla pistorasialla.
Yhden pistokkeen läpimenovastus oli pahimmillaan 1,3mΩ eli tehohäviöksi tulisi pahimmillaan 16A virralla 333mW. Tämä kerrotaan kahdella (molemmat pistokkeet), eli on noin 666mW.
Tämä on siis pahin skenaario, eli jos teho (16A virta) otettaisiin yhdestä pistokkeesta.
Mutta tuossa on messinkiliuskat osalla matkasta kaksinkertaisia ja jos teho jakaantuu kahdelle pistokkeelle (haarautuvien, kaksinkertaisten messinkiliuskojen osuus tulee kuormaan rinnankytketyksi), niin tehohäviöt ovat vielä pienempiä. Ja milä tärkeintä, max 666mW tehohäviö noille pinta-aloistaan laajoille liuskoille ei aiheuta mainittavaa lämpenemistä.
Kuva:
http://imageshack.us/f/42/p1000362r.jpg/
Kuten kuvasta näkyy, itse maadoitusliuskat näyttävät olevan kuparista, ainakin kuparipinnoite.
Vielä kuva eilisen kokeen jakorasiasta, jossa messinkiliuskan vastus oli 5cm matkalla 1mΩ.
Kuva:
http://aijaa.com/005869513375
Eli on suoranaista valehtelua tai tietämättömyyttä, jos väittää että noissa halvoissa jakajissa on ongelmia lämpenemisen tai liiallisen tehohäviön takia. Tekojäljeltään ja laadultaan ne saattavat olla rimpuloita, mutta yleensä täyttävät hyvin sähköturvallisuusvaatimukset.
"Eräällä mökillä, jossa oli silloin aurinkosähköt, oli rannassa 12-volttinen vesipumppu ja sen virrankulutus 7A. Sähköjohtoon, sisätiloihin, haluttiin kytkin, jolla pumpun saisi jännitteettömäksi tarvittaessa. Käsillä sattui olemaan johtovirtakytkin (valaisinkytkin 250V 4A), mutta virta-arvoon ei kukaan hoksannut kiinnittää huomiota ajoissa, kun vielä halkaisijaltaan 2,5mm paksu kaapelikin mahtui ruuvien alle.
Kytkimen muoviosat sulivat nopeasti muodottomaksi. 4 Ampeeria oli kytkimelle sallittu, mutta "vain" 3A liikaa (+75%) siitä otettiin, ja koko mökki olisi voinut palaa. Johdonsuojasulake lienee ollut 10A tai 15A."
Tuossa hommassa ilmenee jo pohtijan tietämättömyys, koska ilmoitettu 4A koskee VAIHTOJÄNNITETTÄ ja tasajännitteellä kytkimen virtakesto on varmasti paljon pienempi johtuen mm. kytkimen kärkiin DC:llä helpommin muodostuvasta valokaaresta ym. Lisää tietoa saa helposti jopa ammattikoulun sähköopin peruskirjallisuudesta.
Kytkimen läpimenevän viiran osalta ei ole väliä onko x A tasa- vai vaihtovirtaa...
Tasavirralle ilmoitetaan pienempi arvo, koska se johtuu että kytkimellä pystyy katkaisemaan pienemmän virran tasavirralla, kuin vaihtovirralla ja riippuen jännitteestä, 12 V ei pitkää matkaa "hyppää" avautuvien koskettimien välissä...
Vesipumpun tapauksessa, jos sitä käytetään suoraan päälle kytkentään pitää huomioida myös käynnistysvirta, mikä on reilusti nimellistä suurempi...
"Tuossa hommassa ilmenee jo pohtijan tietämättömyys, koska ilmoitettu 4A koskee VAIHTOJÄNNITETTÄ ja tasajännitteellä kytkimen virtakesto on varmasti paljon pienempi johtuen mm. kytkimen kärkiin DC:llä helpommin muodostuvasta valokaaresta ym"
Se kytkimen max. 4A on ilmoitettu tehollisjännitteellä, tietenkin. Jos kytkin kestää resitiiviseen kuormaan 4 ampeeria, on aivan yksi lysti, meneekö jännitettä 12 vai 230 volttia. Virta kuumentaa johdinta, ei jännite.
Kytkintä ei koskaan käytetä pumpun käyttökytkimenä, vaan pumppu käynnistyy, kun vesihana avataan. Kytkimellä ei siis katkaista veden tuloa, joten kipinäongelmaa kytkimessä ei ole.
Tuohan on jo kuin Evoxin jännitefiltterin tapaus. Nokia käytti sitä matkapuhelimen jännitteensuotoon autoasennuksessa 80-luvulla. Filtteri oli valettu massaan muovipurkin sisään ja se sisälsi tyristoritoimisen ylijännitesuojan, jonka tarkoituksena oli polttaa 7,5A:n sulake jännitetransientin liipaistessa tuo poikittain oleva tyristori johtamaan. Kävi kuitenkin niin, että häviöistä johtuen ei sulake palanutkaan, vaan auto paloi ensin. Sulake oli lähellä auton akkua, mutta suodin auton takakopassa 5:n metrin johtojen päässä.
Asia selviää helposti. Tuote käyttöön ja täysi kuorma päälle vaikka lämpöpuhaltimella niin asia selviää, että kestääkö. Tietysti ympäristön lämpötila tuleee olla haluttu.
Olipa melkein kuin se airamin sähkökynttiläkeskustelu joulun alla.
eli ammattilaiset ovat oma asiansa ja kapesti asioita ymmärtävät kotinikkarit omansa.
mutta totuushan on toki se, että paljon on roskaa myynnissä.
itsekkin ostin joskus kolmiosaisen jatkojutun, joka on käytännössä niin hankala käytttää ettei sitä viitsi juuri käyttää muuhun kuin staattiseenjatkamiseen.
nimittäin pistotulppaa ei saa paikalleen eikä irti muuten kuin kaksin käsin.
mikä lienee sampo siellä jousien paikalla.
Ainakin joissakin suko-"jakolaudoissa" ne virtajohtojen reiissä olevat suojamekanismit ovat joskus niin tiukkoja, ettei pistoketta tahdo saada millään paikalleen.