Professori Hannu Katajamäki tähdensi äskettäin, mitenkä tärkeätä Kouvolan kehitykselle olisi yliopisto. Hän on täysin oikeassa. Silloin ennen, kun Pekka Kuosmanen oli eduskunnassa, silloin hän, Pekka K. yritti ajaa läpi lakia, jossa Kouvola olisi mainittu pysyväisesti yliopistopaikkakuntana. Hänen pyrkimyksensä ei kylläkään onnistunut, mutta hänellä oli selkeä tahto ja pyrkimys asiassa huolehtia kotipaikkakuntansa eduista. Yliopiston merkitystä ei Kouvolassa ilmeisestikään käsitetä.
Kun viime eduskuntakaudella Helsingin yliopisto halusi siirrättää Kouvolan käännöstieteen laitoksen Helsinkiin, niin operaatiota ryhtyi hoitamaan kokoomuslainen opetusministeri Sari Sarkomaa. Mutkana matkassa oli kuitenkin laki, johon oli kirjoitettu Kouvola käännöstieteen laitoksen sijaintipaikkakunnaksi. Niinpä sukkela helsinkiläinen naisministeri teki ketterästi lainmuutoksesta esityksen, joka meni Matti Vanhasen koko hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn ja tuli hyväksytyksi. Mitä tekivät Kouvolan seudun edunvalvojat? He eli hallituspuoluelaiset parlamentaarikot Jari Larikka (Kokoomus) ja Markku Pakkanen (Keskusta) painoivat Kyllä nappia käännöstieteen laitoksen Kouvolasta pois siirtämisen puolesta. Samoin teki kotimaakuntansa ylin edunvalvoja ministeri Jyri Häkämies (Kokoomus). Markku Laukkanen (Kesksuta) oli poissa siitä äänestyksestä.
Kun nyt viime aikoina on ollut esillä Kouvolan edunvalvonta ja on arvioitu, että edunvalvonnan saralla olisi parantamisen varaa, niin päätelmä on aivan oikea. Kouvolan kelvollisen edunvalvonnan päättyminen voidaan täsmentää Pekka Kuosmasen eduskunnasta putoamiseen. Tässä joutuu samalla miettimään, mistä moinen johtuu? Ehkä asia on niin, että Kouvolan johtoportaassa on runsaasti väkeä, joka on sisäistänyt käskytyksen noudattamisen kuuliaisesti, mikä käskytys tulee Helsingistä. Niin on kaikessa hallinnossa, jossa päälliköt ovat pääkaupungissa. Niin on armeijassa, jonka komentokeskus on Helsingissä. Niin on myös ay-liikkeessä, jonka johtoporras istuu Helsingin Hakaniemessä. Ja niin tekee myös mm. Keskustapuolueen väki, joka on tottunut kuuliaisesti noudattamaan puoluetoimiston käskytystä.
Saattaa olla myös niin, että käännöstieteen laitoksen tiedeväki joutui Kouvolassa "huonoon huutoon", sillä tieteilijäthän ovat tunnetusti omilla aivoillaan ajattelevaa ja kriittisiä näkemyksiään ilmaisevaa väkeä. Mahtoiko olla niin, että semmoinen asennevamma ei oikein sopinut Kouvolan yleiseen atmosfääriin ja ties vaikka mokomat tieteilijät olisivat olleet kohta kärkkymässä paikallisia valta-asemia eikä semmoinen tietenkään sovi tulokkaille.
Kun viime eduskuntakaudella Helsingin yliopisto halusi siirrättää Kouvolan käännöstieteen laitoksen Helsinkiin, niin operaatiota ryhtyi hoitamaan kokoomuslainen opetusministeri Sari Sarkomaa. Mutkana matkassa oli kuitenkin laki, johon oli kirjoitettu Kouvola käännöstieteen laitoksen sijaintipaikkakunnaksi. Niinpä sukkela helsinkiläinen naisministeri teki ketterästi lainmuutoksesta esityksen, joka meni Matti Vanhasen koko hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn ja tuli hyväksytyksi. Mitä tekivät Kouvolan seudun edunvalvojat? He eli hallituspuoluelaiset parlamentaarikot Jari Larikka (Kokoomus) ja Markku Pakkanen (Keskusta) painoivat Kyllä nappia käännöstieteen laitoksen Kouvolasta pois siirtämisen puolesta. Samoin teki kotimaakuntansa ylin edunvalvoja ministeri Jyri Häkämies (Kokoomus). Markku Laukkanen (Kesksuta) oli poissa siitä äänestyksestä.
Kun nyt viime aikoina on ollut esillä Kouvolan edunvalvonta ja on arvioitu, että edunvalvonnan saralla olisi parantamisen varaa, niin päätelmä on aivan oikea. Kouvolan kelvollisen edunvalvonnan päättyminen voidaan täsmentää Pekka Kuosmasen eduskunnasta putoamiseen. Tässä joutuu samalla miettimään, mistä moinen johtuu? Ehkä asia on niin, että Kouvolan johtoportaassa on runsaasti väkeä, joka on sisäistänyt käskytyksen noudattamisen kuuliaisesti, mikä käskytys tulee Helsingistä. Niin on kaikessa hallinnossa, jossa päälliköt ovat pääkaupungissa. Niin on armeijassa, jonka komentokeskus on Helsingissä. Niin on myös ay-liikkeessä, jonka johtoporras istuu Helsingin Hakaniemessä. Ja niin tekee myös mm. Keskustapuolueen väki, joka on tottunut kuuliaisesti noudattamaan puoluetoimiston käskytystä.
Saattaa olla myös niin, että käännöstieteen laitoksen tiedeväki joutui Kouvolassa "huonoon huutoon", sillä tieteilijäthän ovat tunnetusti omilla aivoillaan ajattelevaa ja kriittisiä näkemyksiään ilmaisevaa väkeä. Mahtoiko olla niin, että semmoinen asennevamma ei oikein sopinut Kouvolan yleiseen atmosfääriin ja ties vaikka mokomat tieteilijät olisivat olleet kohta kärkkymässä paikallisia valta-asemia eikä semmoinen tietenkään sovi tulokkaille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kouvola voisi kartoittaa yhteistyötä jonkin Kiinalaisen yliopiston kanssa. Kaupungilla on edelleen käsittääkseni hyvät ja toimivat suhteen kiinalaisiin.
Luonnehtisin tuota virkamieskunnan tapaa tehdä ratsia, hyökkäykseksi.
Kyseessä oli niin törkeä temppu, kuin olla voi. Vielä törkeämpää on se, että kukaan virkamiehistä ei vastaa sen asian vahingoista omavelkaisesti ja henkilökohtaisesti.
Mitä Kouvolan virkamiehistä ajatellaan tämän perusteella maailmalla ?
Niin, onhan Kouvolassa Kiina-tietoutta aivan asiallisellakin tavalla Kasarminmäen kampuksella. Todella iso menetys se Kiina-Kesksuksen kohtalo. Portti ainakin olisi perusteltua säilyttää ehyenä paikallaan. Paha tappio oli myös käännöstieteen laitos ryöväys (omien kansanedustajien myötävaikutuksella) Helsinkiin.
Uuttakin on tulollaan. Venäjä-yhteyksien ansiosta tulee Kouvolaan uutta toimintaa. Laajemminkin olisi mahdollista kehitellä yksityisen puolen hankkeita. Esimerkiksi juuri muutamien keskeisten kielten (venäjä, kiina, saksa, ranska, espanja, jne.) käytännön kielitaidon kurssikeskus voisi olla kova sana koulutusmarkkinoilla. Globaalissa vuorovaikutuksessa menestyjät osaavat paikallista kieltä.
Viisainta olisi rakentaa semmoinen laitos yksityiselle pohjalle, esim. säätiö tukirakenteena. Silloin valtion budjettipelurit eivät pääsisi vetämään välistä. Siis ei edes yhtään mitään valtion apurahojakaan. Täysin irti valtiosta oleva instituutti. Maailmalla on lukuisia yksityisiä koulutus- ja tutkimuslaitoksia.