mistä tiedän olenko rakastunut??sen tiedän,etten oo koskaan ennemmin tuntenut näin..
ok.helpottais varmaan vähän jos kertoisin tarkemmin :)
oon aina haaveillut tosi paljon..haaveilin yhdestä jätkästä monta vuotta,mutta en koskaan todellakaan ajatellut saavani tätä itselleni.noh kuitenkin.."sain" hänet itselleni,mutta vain hetkeksi!emme missään välissä seurustelleet oikeasti,mutta silti omistauduin vain hanelle.mieleeni ei edes putkahtanut,että voisin katsoa jotain toista miestä "sillä silmällä"..
kuinka ollakkaan,hän ns.jätti minut.siitä on kulunut puoli vuotta,enkä pysty vieläkään päästämään hänestä irti.meidän säätö kesti reilu 4kk:tta..ajattelen häntä joka päivä enemmän tai vähemmän,mutta enää en jaksa itkeä.olemme jutelleet(juovuksissa kylläkin)viikko sitten ja sen vuoksi ajattelen häntä entistä enemmän!!illalla ennen nukkumaan menoa muistelen,näen usein unta ja aamuisin jaksan nousta ylös siinä toivossa,että ehkä näen hänet!mutta en silti osaa sanoa,olenko rakastunut..!?!?ja kun näen hänet,maha menee heti sekaisin ja jos oon puhumassa jollekkin jotain,sanat juuttuu kurkkuun ja unohdan mitä olin sanomassa(aiheesta ja seurasta riippumatta).tämä on säälittävää ja TOIVOTONTA!!en haluaisi olla kenestäkään näin sekaisin!
eli onko tämä syvää ihastusta vai epätoivoista rakkautta?
ok.helpottais varmaan vähän jos kertoisin tarkemmin :)
oon aina haaveillut tosi paljon..haaveilin yhdestä jätkästä monta vuotta,mutta en koskaan todellakaan ajatellut saavani tätä itselleni.noh kuitenkin.."sain" hänet itselleni,mutta vain hetkeksi!emme missään välissä seurustelleet oikeasti,mutta silti omistauduin vain hanelle.mieleeni ei edes putkahtanut,että voisin katsoa jotain toista miestä "sillä silmällä"..
kuinka ollakkaan,hän ns.jätti minut.siitä on kulunut puoli vuotta,enkä pysty vieläkään päästämään hänestä irti.meidän säätö kesti reilu 4kk:tta..ajattelen häntä joka päivä enemmän tai vähemmän,mutta enää en jaksa itkeä.olemme jutelleet(juovuksissa kylläkin)viikko sitten ja sen vuoksi ajattelen häntä entistä enemmän!!illalla ennen nukkumaan menoa muistelen,näen usein unta ja aamuisin jaksan nousta ylös siinä toivossa,että ehkä näen hänet!mutta en silti osaa sanoa,olenko rakastunut..!?!?ja kun näen hänet,maha menee heti sekaisin ja jos oon puhumassa jollekkin jotain,sanat juuttuu kurkkuun ja unohdan mitä olin sanomassa(aiheesta ja seurasta riippumatta).tämä on säälittävää ja TOIVOTONTA!!en haluaisi olla kenestäkään näin sekaisin!
eli onko tämä syvää ihastusta vai epätoivoista rakkautta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kylla tuo kuulostaa syvalta ihastumiselta.
Luopuminen on kylla raskasta,mutta ajattele,etta parempiakin on tarjolla.Teidan juttuhan on joka tapauksessa loppu,joten ei muuta kuin katse eteenpain.
olipa kerran itselläni aivan sama tilanne... olin niin ihastunut kyseiseen ihmiseen että nostin hänet jalustalle, enkä uskaltanut olla oma itseni suhteessa. Ei mikään ihme, että suhde loppui n. puolen vuoden kuluttua. Koko maailma tuntui murenevan. Kuten kirjoitit, minäkin ajattelin häntä vielä puolen vuodenkin kuluttua, ja jokainen tapaaminen oli kuin olisi veistä kääntänyt haavassa. Loppujen lopuksi kuitenkin tajusin ettei ole mitään järkeä jähmettyä vanhoihin tunteisiin, joihin ei saa vastakaikua vaan katsoa eteenpäin! Sitten siitä noustiinkin entistä vahvempana :) Piti löytää oma itsensä uudelleen ja odottaa että aika parantaa...
Tuosta jutusta oppi todella paljon ja olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen että se tuli käytyä läpi. Löysin paljon paremman suhteen, jossa on hyvä olla ilman mitään jännityksiä ja uskaltaa sanoa mitä haluaa. Eikä se tarkoita, ettei välillämme olisi kemiaa... :) Siis, oman kokemuksen perusteella tilanteesi kuulostaa epätoivoiselta, vaikka voin kyllä olla väärässäkin :) Mieti, oletko todella ihastunut tähän ihmiseen sellaisena kuin hän on vai siihen mitä kuvittelet hänen olevan? Vai oletko ihastunut rakastumiseen ja siihen että joku on sinusta kiinnostunut? Rakkaushan on kuitenkin sitä, että kelpaa toiselle juuri sellaisena kuin on eikä tarvitse epäillä omia tai toisen tunteita. Se on myös luottamista, sitä että uskaltaa jakaa kaiken toisen kanssa. Esim puhua tästäkin asiasta... ja kysyä mitä hän ajattelee. onko hänellä samanlaista tunnetta kuin sinulla? Jos ei ole, niin etsi jotain parempaa! Maailma on miehiä täynnä :))