Mitä pitäisi ajatella?

Hei kaikille!

Olen alta kolmekymppinen mies ja tutustuin tässä pari kuukautta sitten erääseen mukavaan naiseen. Olemme deittailleet pari kuukautta, seksiä on ollut ja vierekkäin nukuttuja öitä.

Hän on hyvin kiireinen ihminen, tekee lujasti töitä ja viettää paljon aikaansa harrastustensa parissa. Hänellä on pieni ystäväpiiri, josta en tunne vielä ketään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työ ja harrastukset vievät kaiken ajan ja hän on vähän eristäytynyt ja yksinäinen. Hänen on vaikee löytää aikaa minulle, mutta harvat yhdessä vietetyt hetket ovat aina hyvin onnistuneita. Hänessä on myös todella erikoisia piirteitä kuten:

- ei vastaa puhelimeen ikinä
- ainoastaan tekstailee mulle, puhuu puhelimessa harvoin
- yhteydenpidon suhteen aika passiivinen, mutta silti flirttiä ja tunnetta riittää niissä viesteissä joita häneltä saan
- hänelle on vaikeaa järjestää tapaamisia, on usein uupunut, ei halua oikeen lähteä kodistaan minnekään. Mulle ainoa mahdollisuus tavata hänet on mennä hänen luokseen
- valittelee usein burnouttia

Aluksi minulla ei ollut niin paljoa tunteita, suhtauduin häneen kaverillisesti, mutta deittailun edetessä olen alkanut pitämään hänestä todella paljon - tunteita on alkanut tulla. Tää ehkä perustuu osittain siihen, että hän on hyvin vaikeasti tavoiteltava.

Olin viikko sitten hänen luonaan käymässä ja erinäisten sattumien kautta kävi ilmi, että hän oli viettänyt edellisen yön jonkun miespuolisen kaverin kanssa. Hän kuitenkin vakuutti, että suhde on kaverillinen eivätkä he harrastaneet seksiä - annoin hänelle mahdollisuuden kertoa totuuden ilman että suuttuisin tai loukkaantuisin ja hän pitäytyi puheissaan.

Olin vähän hämmentyny ja lievästi mustasukkainen, koska hänellä on harvoin minullekaan aikaa ja luulisi että hän olisi vapaan yönsä suonu mulle. Muutenkin oon vähän ymmärtänyt, että tää miespuolinen kaveri saattais olla vähän kiinnostunut tästä mun deitistä. Mitä mun pitäisi tästä ajatella? Ajattelenko liian itsekkäästi tai omistushaluisesti?

Minusta naisella on oikeus deittailla muitakin, mutta jotenkin jäi vähän paska maku suuhun ja en tiedä voinko täysin luottaa toisen sanomisiin. Olen myös miettinyt, että johtuuko vaikeasti tavoiteltavuus sittenkin jostain muusta kuin töistä ja harrastuksista... Voisko kyseess olla jopa varattu nainen in the worst case scenario?

Miten te etenisitte tässä asiassa?

kiitos neuvoista