Meinas aivan

Kirjallinen tuotanto



Vänrikki Stoolin tarinat, Maamme-laulu.
Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Runot kertovat vuosien 1808–1809 Suomen sodan sankareista. Avausrunosta Maamme (Vårt land) sävellettiin myöhemmin Suomen kansallislaulu.

Runot, 1830
Hirvenhiihtäjät, 1832
Runot. Toinen vihko, 1833
Hanna, 1836
Nadeschda ja Jouluilta, 1841
Runot. Kolmas vihko, 1843
Kuningas Fjalar, 1844
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
Salamiin kuninkaat, 1863

Kunnianosoitukset



Runebergin patsas Esplanadin puistossa.


J.L. Runebergin nimen mukaan nimetty Runebergintorttu.
Runeberg sai pian kuolemansa jälkeen osakseen lukuisia kansallisia kunnianosoituksia. Varhaisimpia näistä oli hänen Porvoon keskustassa sijainneen kotinsa muuttaminen Suomen ensimmäiseksi kotimuseoksi. Museo avattiin yleisölle vuonna 1882, vain viisi vuotta J. L. Runebergin kuoleman ja kolme vuotta hänen vaimonsa Fredrika Runebergin kuoleman jälkeen, ja kuuluu edelleen Porvoon tärkeimpiin turistinähtävyyksiin.

Runebergille on pystytetty lukuisia muistopatsaita. Näistä vanhimmat ja huomattavimmat ovat vuonna 1885 paljastetut Helsingin ja Porvoon patsaat, molemmat runoilijan pojan Walter Runebergin veistämiä. Esplanadin puistossa sijaitsevassa Helsingin patsaassa on kaksi pronssista hahmoa: korkean jalustan huipulla seisova, lyseonlehtorin virka-asussaan kuvattu Runeberg, sekä hänen jalkojensa juuressa oleva Suomi-neito joka kannattelee kuparitauluun kaiverrettuja Maamme-laulun sanoja. Porvoon Runebergin patsas on kopio Helsingin patsaasta, mutta pienemmässä koossa ja ilman Suomi-neidon hahmoa.

Runebergin synnyinkaupungissa Pietarsaaressa on vuonna 1904 paljastettu patsas, joka on niin ikään Walter Runebergin käsialaa. Lisäksi kaupungin ulkopuolella sijaitseva kalastusmaja, jossa Runeberg vietti lapsena kesiään vanhempiensa kanssa, on museoitu ja tunnetaan Runebergin tuvan nimellä. Ruovedellä on vuonna 1954 paljastettu Runebergin muistomerkki, ja kunnan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu Runebergin lähde, jonka partaalla tämän väitetään kirjoittaneen tunnetun runonsa Sua lähde kaunis katselen. Turussa Runeberg on ikuistettu Harry Kivijärven veistämään patsaaseen Runeberg, Lönnrot, Snellman, lempinimeltään "Kolme vekkulia". Patsas paljastettiin vuonna 1968 näiden kolmen Turun Akatemiassa opiskelleen suurmiehen muistoksi ja sijaitsee Turun yliopiston päärakennuksen edessä.

Runebergillä on nimikkokatuja, -aukioita ja -puistoja lukuisissa suomalaisissa kaupungeissa. Huomattavimpia näistä ovat Helsingin Kampissa ja Töölössä sijaitseva Runeberginkatu sekä Porvoon ja Pietarsaaren Runeberginpuistot. Hänen mukaansa on nimetty myös Runeberg-projekti, pohjoismaisen kirjallisuuden elektroninen julkaisuprojekti, sekä Runeberg-palkinto, yksi Suomen huomattavimmista kirjallisuuspalkinnoista. Suomenruotsalaista kirjallisuutta ja kulttuuria vaaliva Svenska litteratursällskapet i Finland perustettiin vuonna 1885 Runebergin muistoa kunnioittamaan. Vuonna 2004 lyötiin Runebergin kunniaksi nimellisarvoltaan kymmenen euron hopeinen juhlaraha.

Näkyvin Runebergin osakseen saamista kunnianosoituksista on kuitenkin Runebergin päivä, jota vietetään vuosittain runoilijan syntymäpäivänä 5. helmikuuta ja joka on vakiintunut liputuspäivä. Päivää juhlistetaan syömällä runebergintorttuja, makeita leivonnaisia, joita Runebergin kerrotaan mielellään nauttineen ja joiden resepti on perimätiedon mukaan Fredrika Runebergin kehittämä.

J.L. Runebergin päivä 5.2.

”Oi maamme Suomi, synnyinmaa,
soi sana kultainen!”

”Koettaa, mut eipä hylkää Herra.
Pane leipään puolet petäjäistä.”

”Mun nuori, sorja sotilas ol´ isäni jos ken,
hän pyssyn otti, oli mies viistoista täyttäen.”

”Sua lähde kaunis katselen
likellä vettäsi,
kun pilven varjot vaeltavat

Ei kun torttuja vaan leipomaan ja äänestämään Haavistoa.

Miks mulla on muistikuva että olen lukenut jostain ettei Runeberg oikeastaan tuntenut itseään suomalaiseksi, vaan ruotsalaiseksi, eikä oikein ollut ihan tosissaan suomalainen. Isänmaallisuus hänellä liittyy enemmän asuinpaikkaan kuin kansallisuuteen.

Saatan olla väärässä, ei niin hirveästi ole julkkikset kiinnostaneet koskaan.

http://www.runeberg.net/fin/a_3_t.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg

Kyllä sitä taas ollaan niin, niin Isänmaallisia...että