Kumisaappaat mukaan!

jes!!!! vähän siistiä!!!! saapahan olla vaikka kurasissa vaatteissa koko suviseurojen, eikä tarvi miettiä mitä pistää päälle.. ei pääse "pimutkaan" esille:)

Todellaki kumpparit on tarpeen suvareissa. Oltiin sielä jo yks yö ja vettä tuli kaatamalla... Kenttä anto jo tässä vaiheessa merkkejä kumppareitten tarpeesta. joten kun enemmän porukkaa tulee, ja jos ilmat ei parane: ovat luvassa saviseurat. mutta meijän menua se ei ainaakaan hijasta, kävellään vaikka iliman kenkiä. vartijat kunniaan, rentoa porukkaa!

Joo! Hyvä vaan jos sataa, eipähän tarvitse kokoajan olla vaunulla vaatteita vaihtamassa. Samoissa farkuissa päivästä toiseen, kun mulla ei vielä ole noita kuriksia. Pitäis varmaan ostaa, niitä voisi vain jollain rätillä pyyhkiä illalla.

USKONTO JA TERVEYS-SEMINAARI

Seuraava uutinen on suoraa lainausta Päivämies lehdestä keskiviikkona 7.11.1990

USKONTO JA TERVEYS-SEMINAARI TAMPEREELLA

Onko uskonnolla tulevaisuutta? Onko uskonnon ja terveyden välillä yhteyttä? Miten uskonto vaikuttaa mielenterveyteen? Voidaanko uskonnolla yleensä parantaa mielenterveyttä?

Edellä esitettyjä kysymyksiä ja monia muitakin uskonnon ja terveyden välisiä asioita käsiteltiin 29.-30.11. pidetyssä Uskonto ja terveys -nimisessä seminaarissa Tampereella. Tilaisuuteen osallistui yli 300 osanottajaa ympäri Suomea. Tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja lääkintöhallituksen terveyskasvatustoimisto.


Lääkintöhallituksen toimistopäällikkö Kaj Koskela loi puheenvuorossaan taustaa seminaarille. Hän kertoi Suomen kohonneista itsemurhatilastoista.
Niistä kävi ilmi muun muassa se, että työikäisten, alempaan sosiaaliryhmään kuuluvien miesten keskuudessa itsemurhia tapahtuu eniten.
Yleensäkin mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet vuosittain.
Vaikka uskonto ei varsinaisesti kuulukkaan lääketieteen alueelle, on välttämätöntä saada tieto taustalla olevista vaikutteista ja siitä, mitkä uskonnolliset instituutiot edistävät terveyttä ja mitkä vaikeuttavat sitä.

PERHE SÄILYTTÄÄ ASEMANSA TULEVAISUUDESSAKIN

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heinon esitelmän aihe kosketteli elämän hallintaa.
Monen on vaikea määrätä elämänsä kurssia sen jälkeen, kun vanhat perinteet ovat katkenneet ja auktoriteetit ovat menettäneet uskottavuutensa.
Juuri arvot olisivat elämän hallinnan avain, joka silloin puuttuu.
"Emme oikein itsekkään tiedä, mitä elämältä haluamme, kun arvomme ovat epäselviä. Kiihkeärytmistä elämänmenoa ja tiedon tulvaa on vaikea jäsentää mielekkääksi kokonaisuudeksi", totesi Heino esitelmässään.

Tekniikka ja tiede eivät parantaneet elämänlaatua, vaikka yleisesti niin ajateltiin.
Haastattelututkimukset osoittavat, että aineellisten elämänarvojen edelle nousevat henkiset arvot, kovien edelle pehmeät.

Vaikka perhettä on yritetty romuttaa vanhentuneena instituutiona, monet tutkimukset ja tutkijat ovat sitä mieltä, että vain perheessä on mahdollisuus luoda vakaat, läheiset ja merkitykselliset ihmissuhteet.

Harri Heino totesi, että perhe näyttää säilyttävän asemansa etenkin lasten parhaana kasvatusyhteisönä.
Alkoholipoltiikka-lehden toimituspäällikkö Matti Virtanen kyseli uskonnon tulevaisuudesta ja teki neljä ennustetta siitä.
Lyhyesti sanottuna ne kuuluvat:

1. Todennäköistä on, että uskonto perinteisen uskonnonharjoituksen mielessä edelleen heikkenee.

2. Kirkon sanoman "vesittyminen" on tehnyt ja tekee tilaa perinteisille ja uusille lahkoille.

3. Ns. taikausko on eri asia kuin uskonto; sille on pysyvä sosiaalinen tilaus.

4. Vaikka perinteinen uskonharjoitus vähenee, todennäköistä on, että perimmäiset kysymykset tulevat herättämään enenevää kiinnostusta.

USKONTO - TERVEYS - SYYLLISYYS - SAIRAUS

Helsingin yliopiston tutkija Osmo Kontulan aihe oli Uskonto ja terveys. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessaan hän totesi, että tulokset uskonnon vaikutuksista terveyteen ja sairauteen ovat ristiriitaiset. Yleensä on kuitenkin näyttänyt siltä, että uskonnolliset sairastavat vähemmän ja ovat suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä. Myös lääketieteellisiä sairauksia on uskonnollisilla todettu vähemmän, kun sitä vastoin stressiperäisiä, psyykkisiä sairauksia heillä on ollut enemmän.

Eri uskontojen terveyskäsityksiä valaisi Oulun yliopiston professori Leo Hirvonen.
Niin ei-kristillisissä kuin kristillisissä uskonnoissa on monissa terveyttä edistäviä käsityksiä ja säädöksiä.
Buddhalaisuus on psykologista uskontoa. Se on tapa elää.
Se korostaa ajatusten, sanojen ja tekojen puhtautta. Kristinusko toi auttamisvelvollisuuden kaikkia kohtaan. Tunnettua on myös se, että kristilliset kirkot ovat tehneet merkittävää työtä lääkintälähetyksen muodossa.

Hirvosen mukaan yhteiskunnan ylläpitämässä terveydenhuollossa ihmisen hengellinen ulottuvuus liiaksi laiminlyödään tai kielletään.

Mielenkiintoinen oli myös Helsingin yliopiston dosentin Raimo Harjulan esitelmä syyllisyydestä ja sairaudesta.
"Ihmisen syyllisyys on eri kulttuureissa ja uskonnoissa yleisimpiä sairauden selityksiä.
Eri puolilla maailmaa on aikojen kuluessa luotu monenlaisia instituutioita ja rituaaleja, joiden tarkoituksena on sovittaa ihmisen sairauden syynä pidetty syyllisyys."

Edelleen Harjula kertoi esimerkein, kuinka Japanissa, joka on korkean kulttuurin, koulutuksen ja tekniikan maa, on pienten aborttilasten kultti.
Se on pienenä kuolleiden lasten muistamista ja palvomista, ettei lasten sielu vahingoittaisi äitiä ja isää.

Psykoanalyytikko Pirkko Siltala ravisteli nykypäivän terveysintoilijoita, joille terveydestä ja sen vaalimisesta on tullut jumala. Koko tässä prosessissa menetetään paljon, sillä siinä terveyttä palvotaan, instituutiot ohjaavat elämää ja julkkisten antaman kuvan mukaan "elämä tuntuu oikeammalta ja terveemmältä".
Siinä ohitetaan oma henkilökohtainen elämänkatsomus ja menetetään muut läheiset asiat, kuten kärsimys, sairaus, kuolema, joka esitetään televisiossakin usein vain lumisateena. "Laskettele ja golfaa- niin olet terve" on ajan iskulause. Samalla kun korostetaan terveyttä, korostetaan menestystä. Mutta on myös paljon ihmisiä, jotka joutuvat toteamaan: En ole tuolla tavoin terve.
Monesti ahdistunut ihminen yrittää saada huomiota julkisuuden taistelukentällä, tai yrittää takertua toisiin, mennä yksinäisyyteen ja rakentaa harhaisen ideologian. Tämä voi särkyä ja tuoda huonoja seurauksia.

USKONTOON JA MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ
KYSYMYKSIÄ

Tiistaina aamupäivällä saatiin kuulla kaksi mielenkiintoista aihetta, kun Oulun yliopiston professori Erkki Väisänen puhui uskonnosta ja mielenterveydestä ja Rauhan Sairaalan ylilääkäri Heikki Majava esitelmöi aiheesta Sielunhoito ja psykoterapia.

Helsingin yliopiston professori Jouko Sihvo esitti ajatuksen, että uskonnolliset yhteisöt voivat olla avuksi itsemurhien ehkäisyssä.
Aluksi hän tarkasteli Raamatussa esiintyviä itsemurhatapauksia. Jouko Sihvon mukaan Raamatun suhtautuminen itsensä lopettamiseen on kielteinen, joskaan sitä ei selkeästi kielletä.
Yhteisöt voivat olla estämässä itsemurhia mm. harjoittamalla aktiivista ehkäisytoimintaa, kuten ylläpitämällä palvelevaa puhelinta.

Itsemurhaa suunnittelevaa voidaan kuunnella, olla hänen tukenaan, koska tälläinen henkilö on monesti hyvin yksin. Jo pelkkä uskonnollisen yhteisön olemassa olo toimii itsemurhien ehkäisijänä.

Tiistaina oli myös Uskonnon uhrit ry:n edustaja Leena Hartikaisen valmisteltu puheenvuoro.
Kuten osattiin odottaa, siinä oli voimakas hyökkäus vanhoillislestadiolaisuutta ja 1960-1970-lukujen ns. hoitokokouksia kohtaan.

Useimmista esimerkeistä Leena Hartikainen sanoi, että puhutaan tai kerrotaan niin ja niin tapahtuneen, esim. hoidon jälkeen.
Sitten Hartikainen kertoi omasta elämästään ja joutumisestaan lestadiolaisuuteen ja totesi muun muassa, ettei hän ole ollut kuulusteltavana, vaan on saanut kirjeen, missä hänet erotettiin rauhanyhdistyksen jäsenyydestä.

Voimakkain kielikuvin, tunteisiin vedoten Leena Hartikainen löi monin syytöksin vanhoillislestadiolaisuutta ja näin yksilötapausten varjolla syyllisti koko yhteisön.
Käsittämätöntä oli koolla olevan yleisön kova kannatus ja kannustus marttyyrikehän loisteessa pidetylle puheenvuorolle.

Taitavan puheenjohtajan Erkki Väisäsen myönnettyä kommenttipuheenvuoron Erkki Reinikaiselle sama ilmiö jatkui. Puheen alkupuolella jotkut huutelivat ilkeämielisiä välihuutoja. Onneksi väki rauhoittui kuuntelemaan.
Erkki Reinikainen toi puheenvuorossaan esille mm. sen, että kun ottaa huomioon herätysliikkeiden suuruuden ja nuorten määrän, niin siihen verrattuna katkeroituneita ja vanhoillislestadiolaisuutta syyttäviä on erittäin vähän. Puheenvuorossaan hän toi edelleen esille sen vakavan vaaran, että tälläisten syytösten esittämisellä aiheutetaan vaikeuksia lapsille ja nuorille.
Tässäkin puheenvuorossa Erkki Reinikainen julkisesti toi esille, vaikka niin mielellään toisin yritetään väittää, että yksittäisissä hoitotapauksissa yksilöt ovat tehneet virheitä, mutta sen perusteella ei voi yhteisöä syyllistää.
Seminaarin iltapäivän alustukset koskettelivat suomalaista henkiparantamista, josta kertoi assistentti Olavi Räisänen, ja uskonnollista parantamista, josta puhui TM Matti A.Miettunen

---

Leikekansion oma kommentti lehtiuutisesta:

Sitä olen aina jäänyt miettimään, miksei yhteisö, siis johtoporras SRK. ole ottanut vastuuta yksilöidensä tekemistä hoitovirheistä, vaan sivuutta ne toteamalla, että verrattuna yhteisön jäsentensä suureen lukumäärään katkeroituneita on todella vähän. Miksi ei tätä pientä joukkoa ole voitu huomioida paremmin?
Eikö yksilöllisiä hoitovirheitä todellakaan voinut jälestäpäin korjata, koska kuuluuhan ne samaan yhteisöön kuitenkin.
Erkki Reinikainen sivuttaa melko yliolkaisesti Leena Hartikaisen asian. Mahtoiko hän pyytää anteeksi Leenan kokemia vääryyksiä, vai katsoiko hän ne vain yksilötapauksiksi, joihin yhteisön johdon ei tarvitse puuttua, eikä ottaa vastuuta.