Haluatko tulla kuulluksi?
20/12/11 Olemme tekemässä tutkimusta, jossa selvitetään nuorten mielipiteitä sijaishuollosta ja itsenäiseen elämään valmistautumisesta.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada sijaishuollossa olleiden nuorten – siis juuri sinun - omakohtaisten kokemusten kautta lisätietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta itsenäistymisvaiheessa:
• Miten sinua on tuettu itsenäistymisvaiheessa?
• Jäitkö kaipaamaan jotakin apua tai tukea?
Euroopan komission rahoittama tutkimus toteutetaan Suomen lisäksi Albaniassa, Puolassa ja Tšekin tasavallassa. Suomessa haastatellaan noin sataa 18–25-vuotiasta nuorta. Tutkimus toteutetaan vertaistutkimuksena, jossa haastattelijana on sijaishuollosta itsenäistynyt nuori.
Tutkimus tehdään täysin luottamuksellisesti. Nimeäsi ei julkaista missään vaiheessa eikä kertomiasi tietoja välitetä sijaishuoltopaikalle. Haastatteluista kootaan raportti, jossa yleisesti kuvataan nuorten itsenäistymisvaiheen kokemuksia. Tutkimuksen kansallisessa ohjausryhmässä ovat mukana SOS-Lapsikylä ry, Auta Lasta ry, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Pesäpuu ry/Selviytyjät ja Pelastakaa Lapset ry. Professori Maritta Törrönen analysoi haastatteluaineiston ja kirjoittaa tutkimusraportin.
Kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset valmistuvat vuonna 2012. Tuloksilla on tarkoitus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja siihen, että nuorten mielipiteet otetaan paremmin huomioon heitä koskevien päätösten teossa ja jälkihuollon kehittämisessä.
Jos olet halukas osallistumaan tutkimukseen ja olet yli 18-vuotias, ilmoita yhteystietosi (puhelinnumero ja kotipaikkakunta) sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]
Haastattelija ottaa sinuun yhteyttä sinulle parhaiten sopivan haastatteluajankohdan ja -paikan sopimiseksi. Haastattelu kestää noin tunnin. Haastattelussa käsitellään mm. itsenäistymisvaiheesi suunnittelua, toimeentuloa, asumista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita.
Osallistumisesi on tärkeää!
Yhteistyöterveisin ja vastaustasi odottaen,
Hillevi Westman tutkimuskoordinaattori SOS-Lapsikylä ry puh. 040-559 0903 [email protected]
http://www.sos-lapsikyla.fi/ajankohtaista/uutiset/pages/haluatko-tulla-kuulluksi.aspx
20/12/11 Olemme tekemässä tutkimusta, jossa selvitetään nuorten mielipiteitä sijaishuollosta ja itsenäiseen elämään valmistautumisesta.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada sijaishuollossa olleiden nuorten – siis juuri sinun - omakohtaisten kokemusten kautta lisätietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta itsenäistymisvaiheessa:
• Miten sinua on tuettu itsenäistymisvaiheessa?
• Jäitkö kaipaamaan jotakin apua tai tukea?
Euroopan komission rahoittama tutkimus toteutetaan Suomen lisäksi Albaniassa, Puolassa ja Tšekin tasavallassa. Suomessa haastatellaan noin sataa 18–25-vuotiasta nuorta. Tutkimus toteutetaan vertaistutkimuksena, jossa haastattelijana on sijaishuollosta itsenäistynyt nuori.
Tutkimus tehdään täysin luottamuksellisesti. Nimeäsi ei julkaista missään vaiheessa eikä kertomiasi tietoja välitetä sijaishuoltopaikalle. Haastatteluista kootaan raportti, jossa yleisesti kuvataan nuorten itsenäistymisvaiheen kokemuksia. Tutkimuksen kansallisessa ohjausryhmässä ovat mukana SOS-Lapsikylä ry, Auta Lasta ry, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Pesäpuu ry/Selviytyjät ja Pelastakaa Lapset ry. Professori Maritta Törrönen analysoi haastatteluaineiston ja kirjoittaa tutkimusraportin.
Kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset valmistuvat vuonna 2012. Tuloksilla on tarkoitus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja siihen, että nuorten mielipiteet otetaan paremmin huomioon heitä koskevien päätösten teossa ja jälkihuollon kehittämisessä.
Jos olet halukas osallistumaan tutkimukseen ja olet yli 18-vuotias, ilmoita yhteystietosi (puhelinnumero ja kotipaikkakunta) sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]
Haastattelija ottaa sinuun yhteyttä sinulle parhaiten sopivan haastatteluajankohdan ja -paikan sopimiseksi. Haastattelu kestää noin tunnin. Haastattelussa käsitellään mm. itsenäistymisvaiheesi suunnittelua, toimeentuloa, asumista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita.
Osallistumisesi on tärkeää!
Yhteistyöterveisin ja vastaustasi odottaen,
Hillevi Westman tutkimuskoordinaattori SOS-Lapsikylä ry puh. 040-559 0903 [email protected]
http://www.sos-lapsikyla.fi/ajankohtaista/uutiset/pages/haluatko-tulla-kuulluksi.aspx
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kokemuksia sijaishuollosta.
Haulla löytyy netissä useita keskusteluita ja tutkimuksia, joista voisi olla apua tutkimuksen tekemiseen.
Esimerkiksi tämä löytyi haulla.
Lastensuojelun keskusliitto seminaari 15-16.6.2010.
Emmekö ymmärrä nuoria?
Nuoret sijaishuollon seminaari.
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tapahtumat/tapahtumahaku?e=14&i=13&t=1
-----------------
Sijaishuolto ja sijaisperheet eivät aina ole lasten ja nuorten parhaaksi.
Keskisuomalainen 1.6.2009.
Sijaishuollon epäkohdat päivänvaloon
1.6.2009 19:02 (Päivitetty 1.6.2009 19:02)
Keskisuomalainen uutisoi 30.5. epäillyistä sijaisperheessä tapahtuneista lasten pahoinpitelyistä. Tekoja seliteltiin haastavilla lapsilla, suurilla lapsimäärillä ja sijaisvanhempien väsymyksellä. Kirjoituksessa kerrottiin, miten eri kunnat toisistaan tietämättöminä olivat sijoittaneet lapsia siten, että heitä saattoi olla yhdeksänkin samanaikaisesti perheessä hoidettavana. Mikään taho ei koordinoinut eikä valvonut lasten määrää saati ollut kiinnostunut siitä, millaisia tarpeita kullakin lapsella oli.
Sukupuu ry:n eli sijoitettujen lasten vanhempien ja sukulaisten yhdistyksessä on jo vuosien ajan tiedostettu kirjoituksessa esitelty lain porsaanreikä eli lasten sijoittelun suurpiirteisyys. Sukupuun jäsen on erään ammatillisen sijaisperheen vastaavassa "holtittomassa tilanteessa" ottanut yhteyttä lääninhallitukseen muutama vuosi sitten.
Ihmettelemme suuresti, miten erityistä tukea tarvitsevista lastensuojelun piirissä olevista lapsista tulee toisessa hetkessä materiaalia, jota siirrellään paikasta toiseen sen kummemmin välittämättä, mihin se loppujen lopuksi joutuikaan. Elämme kai pyhässä illuusiossa, jossa sijaishuolto ja "tavallisiksi" itseään tituleeraavat sijaisvanhemmat pelkällä olemassaolollaan pelastavat joukoittain lapsia. Niinpä on ajauduttu lasten ja sijaisperheidenkin kannalta vaarallisiin tilanteisiin. Vaarallisinta on kuitenkin viranomaisten välinpitämätön asennoituminen sekä systemaattisen valvonnan puute.
Lääninsosiaalitarkastaja Aino Arponen kertoi Keskisuomalaisen kirjoituksessa, että sijaisperheistä tehtävät kantelut ovat harvinaisia. Arvelemme kanteluiden vähäisen määrän johtuvan siitä, että sijoitettujen lasten vanhempien ja sukulaisten asema on erittäin huono ja vaikutusmahdollisuudet vähäiset. Ottaessaan yhteyttä viranomaisiin, vanhemmat ja sukulaiset kohtaavat usein havaitsemiensa ongelmien vähättelyä.
Jotkut Sukupuun jäsenet pelkäävät lastensa joutuvan kärsimään, jos he puuttuvat epäkohtiin. Valittamisen ja epäkohdista tiedottamisen on havaittu tuovan rajoituksia ja heikentävän sijoitetun lapsen yhteydenpidon mahdollisuuksia vanhempiensa tai sukulaistensa kanssa. Lisäksi sosiaaliviranomaiset ja sijaisvanhemmat ovat vain harvoin kykeneviä ottamaan kriittistä arviointia vastaan. Valitukset koetaan usein henkilökohtaisina loukkauksina.
Olemme havainneet, että viranomaiset eivät useinkaan "korvaansa lotkauta" sijoitettujen lasten sukulaisten tiedottaessa epäkohdista. Kerrottakoon esimerkiksi tapaus, jossa eräs sijaisperheessä vieraillut henkilö havaittuaan lapsen vakavan laiminlyönnin tiedotti asiasta useille viranomaisille. Yksikään ei välittänyt. Päinvastoin, epäkohdista tiedottaneesta tehtiin hankala henkilö, jonka mahdollisuuksia olla yhteydessä läheiseensä heikennettiin huomattavasti. Saattaa siis käydä niin, että kanteluiden tekeminen käännetään tekijäänsä vastaan.
Valtaväestön on vaikea ymmärtää, miten lastensuojelun koneistot toimivat ja miten niiden rattaisiin joutuneille helposti käy. Nyt alkaa näyttää siltä, että erityisesti suuret sijaisperheet, kuten ammatilliset sijaisperheet ajautuvat vakaviin ongelmiin ja olosuhteisiin, joissa sijoitetut lapset traumatisoituvat. Syntyneet traumat selitetään kuitenkin vain ja ainoastaan lapsen alkuperäisen perheen tilanteesta johtuviksi. Sijaisperheissä aiheutuneilta lasten kasvua ja kehitystä vaarantavilta tekijöiltä viranomaiset sen sijaan helposti ummistavat silmänsä.
IRJA KONTTO, pj MAREENA HEINONEN TANJA KOSKINEN ELINA LEHTINEN LIISA PIEKÄINEN Sukupuu ry:n puolesta
--------------
Sukupuu ry on hustaanotettujen ja sijoitettujen lasten venhempien yhdistys
Sukupuu ry:n toiminta-ajatus löytyy tässä, osa sivustoja on vielä työn alla.
http://www.sukupuu.fi/Yhdistys.php
-----------------
Arvaan että nyt presidentinvaalien yhteydessä esiin nostettu huoli nuorten syrjäytymisestä ja kiusaamisesta aktivoi yllä olevat toimijat rahan hankintaan taas uusiin projekteihin.
Valtio on jo maksanut sijoittajille huostaanotettujen hyvinvoinnin tukemisesta. Lastensuojelulaki on ohjaamassa rahojen vastuullista käyttöä. Siellä on lain laatijan ohjeet myöskin itsenäistymisestä.
Sen lisäksi sijoittajilla on ollut mahdollisuus arvioida huostaanottojensa vaikuttavuus jo nytkin. Mitään uusia projekteja tai haastatteluja ei tarvitse, kunhan vaan joku taho velvoitetaan valvomaan miten kukin sijoittaja annetut rahat on käyttänyt.
Mikäli huostaanotettu on syrjäytynyt, sijoittajan tulee palauttaa joka ikinen huostaanotosta meksettu sentti ja sakko päälle. Sekä korvausta sijoitetulle tarpeellinen määrä. Mitään uutta rahaa tai tällaisia huuteluja sijoitettujen perään jotka haluavat jo vihdoin olla korppikotkilta suojassa ei auta sijoitettuja.
Kyselijät tuottavaan työhön.
Tässä Sukupuun yhteityökumppaneita, vai mitä lie?
Tarkoittaako Sijaishuollon väkivalta sijareiden väkivaltaa, vai perheen sisäistä väkivaltaa?
Sukupuu ry on mukana työskentelemässä Viola- vapaaksi väkivallasta ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Kokemukset näkyviin- sijaishuollon väkivaltatyön kehittämishankkeessa.
Ryhmä sukupuulaisia vanhempia ja isovanhempia osallistui myös hankkeen järjestämään väkivaltakoulutukseen vuonna 2010. Koulutuksessa pohdimme mitä väkivalta on, miten se näkyy ja vaikuttaa kaikkien osapuolien toiminnassa.
Sukupuu on myös mukana Voikukkia-hankkeen Keski-Suomen verkostossa.
Vuonna 2011 on myös aloitettu yhteistyö Keski-Suomen Sijaisvanhempien yhdistyksen kanssa.
-----------------
Lainauksia Viola ry:n sijaishuollon väkivaltakokemusten kartoittamistyön hankeraportista:
"Kehittämisosion tavoitteina ovat:
1. Purkaa väkivaltatyön kautta kaltoinkohtelu- ja väkivaltakokemuksia ja estää
niiden siirtymistä sijaishuoltoon"
Tässä lähtöoletuksena on, että sijaishuolto on jo lähtökohtaisesti vapaa väkivallasta ja kaltoinkohtelusta. Sinne vain siirtyy sijoitetun ja/tai tämän perheen väkivaltakokemuksia. Uskomaton ja täysin perustelematon olettama ja ennakkoasenne !
"b. Sijaishuollon väkivaltatyön tuki- ja resurssikeskus
Kehittämisosion tavoitteina ovat:
1. Ammatillisten tukipalvelujen ja käytäntöjen kehittäminen lastensuojelun
perhehoitoon.
2. Luoda ennakoiva ja ennaltaehkäisevä tuki- ja toimintamalli sijaishuollossa
oleville lapsille, biologisille perheille ja sijaisperheille.
Osiossa keskitytään sijaishuollon ammatillisten palvelujen ja käytäntöjen
kehittämiseen, joissa keskeisenä on menetelmien kehittäminen
perheväkivallan vaikutusten huomioimisessa ja hoidossa.
Väkivaltakokemukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle traumaattisten
kokemusten pakonomaisena toistamisena, kun tuhoavat toimintamallit
aktivoituvat perheen vuorovaikutustilanteissa tai lapsen ja vanhemmat
turvattoman kiintymyssuhteen kautta. Väkivallan ylisukupolvisen siirtymän
huomioiminen on siis sijaishuollossa ennaltaehkäisevää työtä, jonka
huomioiminen on keskeistä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Lapsen kokemat
väkivaltatraumat kartoitetaan tarkoin ja niiden vaikutuksiin pyritään luomaan
arviointi- ja hoitomenetelmiä."
Eikö keskiössä pitänyt olla SIJAISHUOLLON väkivalta , väkivaltakokemukset sijaishuollossa? Jälleen kerran lähtöolettamana on, että nuoren oireilu sijaishuollossa olisi yksinomaan biologisten vanhempien tai peräti isovanhempien toiminnan tulosta.Eikö nuori voi ( vai eikö saa) oireilla myös /ainoastaan)sijaishuollossa tapahtuneen väkivallan seurauksena?
Sijaishuoltajien väkivallasta ja sijaishuollon väkivaltaisuudesta on vankkaa ja yhdenmukaista kansainvälistä näyttöä, jonka perusteella esim. YK ei enää suosittele lasten sijoittamista lastensuojelulaitoksiin.
Eikö hankkeen tutkijoilla ole tätä perustietoa?
"Tukimallin kehittämisen ja toteuttamisen vaiheessa pyritään luomaan
vakiintuvia rakenteita perheväkivaltaa kohdanneiden nuorten ryhmätoimintaan
ja muuhun sisarusryhmätoimintaan. Ryhmillä tarkoitetaan ammatillisesti
ohjattua vertaisryhmää. Trauman purkuryhmän on mahdollista toimia, kun
lapsen olosuhteet sijaishuollossa ovat turvalliset. "
Myös tässä huomio on biologisten perheiden mahdollisessa väkivallassa ja oletuksena on, että väkivallaton sijaishuolto vain auttaa aiempien väkivaltakokemusten purkamisessa.
"Hankkeessa huomioidaan sijaisperheiden tarpeista lähtevä matalan
kynnyksen tukipalvelu ja riittävät tukirakenteet,"
Sijaisperheiden ja sijaishuollon tarpeet ja edunvalvonta ensisijaisesti, jälleen kerran, kuten kaikissa muissakin "lastensuojelun" hankkeissa.
http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/b826bfd00b51df514adab5380e1c8f3e/1326420968/application/pdf/2892448/Hankesuunnitelma.pdf
Tarpeen ei ole toivottavasti arvottaa kokijan puolesta mikä on väkivaltaa, minkälainen väkivalta on tuomittavaa tai hyväksyttävää tai minkälaisesta väkivallasta puhuminen on suotavaa.
Väkivallasta puhumiselle ei ylipäätään ole tarpeen antaa viranomaislähtöisiä tai muitakaan ennakkoehtoja. Ennakkoehtojen asettaminen itsessään on jo väkivaltaa.
Keskusteluketju aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130
Lapsiasiavaltuutetun toimistossa on uusia asiantuntijoita, joidenka näkemykset poikkeavat aiemmista käytännöistä.
Verkkouutinen 7.2.2012.
Lapsuus voi määrittää koko elämän.
Lapsiasiavaltuutetun suunnittelija Sanni Arponen.
Lue lisää ja selaa muitakin uutisia ja tiedotteita.
http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1578749
------------------
En ymmärrä edellistä kommenttia uusia uria aukovista asiantuntijoista eikä kommentti ole annetun linkin valossa totuudenmukainen.
.
Usko lapsuuden( vanhempien) vaikutukseen myöhemmän elämän määrittäjänä ei ole mitenkään uusi idea eivätkä linkissä haastatellun opiskelijan näkemykset kerro tai avaa mitään uutta tai poikkea aiemmista lastensuojelun käytäntöjä muovanneista ideoista.
Lapsiasiavaltuutettu tai hänen toimistonsa ei myöskään edusta minkäänlaista poikkeamaa lastensuojelun konrollilla avun korvanneesta ja huostaanottoihin ja sijaishuoltoon panostavasta nykylinjasta. Lapsiasiavaltuutettu välttää ottamasta kantaa kansalaisten kokemaan ls-mielivaltaan- ja puolustaa "yksittäistapauksia" tutkimatta vallitsevaa järjestelmää jo ennenkuin tietää tapausten kulusta kuten nähtiin mm. Turun tapauksessa.
Virka on hyödytön ainakin lasten ja perheiden oikeusturvan kannalta.
Lapsiasiavaltuutetun lakiasiamie Jaana Tervo on saattanut olla väärä valinta.
Oko kukaan aikuisemmin pohtinut, mitä lastensuojelu tarkoittaa ja mitenkä se vikuttaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen?
Lakiasiamies Jaana Tervon näkemyksiä lastensuojelusta ruohonjuuritasolta.
http://www.lapsiasia.fi/perustietoa/lapsiasiavaltuutetun_toimisto/toimisto_esittely/jaanatervo
-----
Linkkisi luettuani niin en huomaa mitään pervoutta ja muutoinkin asiallinen henkilö mielestäni on hän. Huolehtivainen on omasta vanhemmuudestaan kuten kuka tahansa hoitaessaan vanhemmuuden tehtävää.
Toivottavasti kuntauudistuksen yhteydessä sossuja jalkautetaan peräkylille saunottamaan mummuja ja pappoja. Samalla reisulla voisivat katsastaa matkan varrella eläintilojen hoitajien mielenterveyttä tuleeko eläimet hoidettua asianmukaisesti. Nyt ei sianlihaa saa menemään kurkustaan alas.
Edelläoleva pervous oli lähinnä vitsi, koska jotkut tahot saattavat vähdä tutkimuksen olevan Pervo, koska se poikkeaa "käytännöistä".
Johanna Hiitola valmistelee väitöskirjaa aiheena vastentahtoiset huostaanotot.
Artikkelin lopussa on linkkejä, ehkä myös jo valmisuneeseen tutkimukseen.
http://www.uta.fi/laitokset/sostut/hlokunta/hiitola/hiitola.php
-----------------