Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Lopetin masennuslääkkeet --> masennuin

    Mulle määrättin ahdistuneisuushäiriöön masislääkkeitä (sepram) koska olin sosiaalisesti ahdistunut niin kovasti että se haittasi elämää. Söin lääkkeitä ja niistä tulin vaan passiiviseksi perunasäkiksi, mutta eipä ollut ikäviä tunteita juurikaan. Eipä juuri mitään tunteita.
    En enää jaksanu käydä lääkärillä ja lääkkeet pääsi loppumaan enkä jaksa hakea uusia, niin nyt vasta masennuin. Ahdistus ei mennyt mihinkään, mutta sen lisäksi nyt ajattelen pelkästään kuolemaa. Pelkään sitä tosi paljon. Samalla pelkään tosi paljon elämää. En uskalla elää enkä kuolla. Tunteet on palannu tuhatkertasina, mutta vaan ne negatiiviset. Pelkään ja itkettää koko aika. Olo on tosi tosi yksinäinen, vaikka lääkkeitten aikaan en ollut moksiskaan yksinäisyydestäni. Kyllä se vaan on parempi olla tunteeton zombi. On vaan sellainen jatkuva surun tunne ihan kuin joku olisi kuollut.
    3177
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    hohhoijaa, taas näitä

    Äänestä

    Jos tylsistyttää niin miksi olet masennus-palstalla? eikö se ole päivänselvää että tänne tullaan tilittämään sitä miten kurjaa elämä on ja miten masentuneita ollaan. Mene vaikka seksi palstalle jos on noin tylsää.

    Äänestä

    Mielestäni sinun kannattaisi vain rohkeasti mennä uudelleen lääkäriin. Kertoa miltä sinusta nyt tuntuu. Ja ettei Sepramista ollut apua. Jos löytyisi parempi lääke. Itse olen sitä mieltä, ettei ominpäin kannata mennä lääkkeitä muuttelemaan tai jättämään pois. Ja myös pitää muistaa,että lääkkeiden vaikutukset voi joskus näkyä viikkojenkin päästä. Riippuu tietysti lääkkeestä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    undeadsoul kirjoitti:

    Mulle määrättin ahdistuneisuushäiriöön masislääkkeitä (sepram) koska olin sosiaalisesti ahdistunut niin kovasti että se haittasi elämää. Söin lääkkeitä ja niistä tulin vaan passiiviseksi perunasäkiksi, mutta eipä ollut ikäviä tunteita juurikaan. Eipä juuri mitään tunteita.
    En enää jaksanu käydä lääkärillä ja lääkkeet pääsi loppumaan enkä jaksa hakea uusia, niin nyt vasta masennuin. Ahdistus ei mennyt mihinkään, mutta sen lisäksi nyt ajattelen pelkästään kuolemaa. Pelkään sitä tosi paljon. Samalla pelkään tosi paljon elämää. En uskalla elää enkä kuolla. Tunteet on palannu tuhatkertasina, mutta vaan ne negatiiviset. Pelkään ja itkettää koko aika. Olo on tosi tosi yksinäinen, vaikka lääkkeitten aikaan en ollut moksiskaan yksinäisyydestäni. Kyllä se vaan on parempi olla tunteeton zombi. On vaan sellainen jatkuva surun tunne ihan kuin joku olisi kuollut.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu