Jo pienenstä pitäen (ensimmäinen kerran 8 vuotiaana) pojat ovat pettäneet minun luottamuksen ja satuttaneet minua. Vaikka lapsena asiat 'ihastumiset' yms. eivät ole niin vakavia, silti kaikki nämä tilanteet ovat painuneet mieleeni. Kun olin 8, aloin seurustella ihastuksen kohteeni kanssa (tiedän.. "seurustella") tämä petti luottamukseni ja kertoi salaisuuksiani kaikille muille. 11 vuotiaana ihastuin poikaan, joka tuli meidän luokalle toisesta koulusta. Tutustuimme ja viihdyimme toistemme seurassa hyvin. Hän oli antanut olettaa, että piti minusta. Ja minä hänestä. Kuitenkin yhtäkkiä sain tietää, että tämä poika oli kertonut parhaalle ystävälleni, että pitikin oikeasti hänestä. Ja niin he alkoivat seurustella. Taas minua oli satutettu. Pari vuotta tämän jälkeen ihastuin kaveripoikaani. Tämä poika pyysi minua ajan myötä yhteen ja tottakai suostuin. Vastattuani kyllä, poika sanoi ettei tosissaan halunnut seurustella kanssani.. Nykyään jos ihastun, väitän itselleni etten oikeasti tykkää tästä pojasta ja odotan, että ihastus menee ohi. En halua pettyä enään. En halua, että minuun sattuu.
Mutta, tässä siis ongelma. Olen tuntenut kolme vuotta yhden pojan. Hän on tosi mukava ja paras poikakaverini. Meillä on ollut juttua noin vuosi sitten, mutta tunteemme ovat menneet ristiin. (ensin minä olen ihastunut->ihastus menee ohi, jonka jälkeen poika ihastuu minuun.) Kesällä tämä poika kertoi tykkäävänsä minusta, mutta silloin en ollut kiinnostunut. Uskon, että hän tykkää minusta vieläkin, mutten ole varma. Poika on sanonut ystävilleen, että tykkää minusta, mutta mistä voin tietää, ettei hän valehtele niin kuin aikaisemmatkin pojat? Ja jos alkaisimme seurustella, entä jos eroamme? Entä jos meille tulee riita ja koko ystävyyssuhteemme on ohi? En halua menettää todella hyvää ystävääni. Mitä voin tehdä? Pitäisikö minun antaa pojalle mahdollisuus ja yrittää vai antaa asian olla ja säilyttää ystävyytemme?
Mutta, tässä siis ongelma. Olen tuntenut kolme vuotta yhden pojan. Hän on tosi mukava ja paras poikakaverini. Meillä on ollut juttua noin vuosi sitten, mutta tunteemme ovat menneet ristiin. (ensin minä olen ihastunut->ihastus menee ohi, jonka jälkeen poika ihastuu minuun.) Kesällä tämä poika kertoi tykkäävänsä minusta, mutta silloin en ollut kiinnostunut. Uskon, että hän tykkää minusta vieläkin, mutten ole varma. Poika on sanonut ystävilleen, että tykkää minusta, mutta mistä voin tietää, ettei hän valehtele niin kuin aikaisemmatkin pojat? Ja jos alkaisimme seurustella, entä jos eroamme? Entä jos meille tulee riita ja koko ystävyyssuhteemme on ohi? En halua menettää todella hyvää ystävääni. Mitä voin tehdä? Pitäisikö minun antaa pojalle mahdollisuus ja yrittää vai antaa asian olla ja säilyttää ystävyytemme?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.