Usein kuultu väittämä on, että seinärakenteen massiivisuus parantaa energiataloudellisuutta.
Osaisiko joku selittää tämän ihan rautalangasta vääntämällä (matematiikkaakin saa käyttää) mutta niin, että selitys nojautuisi johonkin tunnettuun fysiikan lakiin tai ilmiöön eikä pelkästään siihen että "se vaan on niin"?
Massan hyödyt
erkki
36
303
Vastaukset
- psyykikko
Joo, itse olen ihmetellyt ihan samaa. Ei vain mahdu järjenjuoksuun että miten se seinän paino parantaisi energiatehokkuutta verrattuna samalla U-arvolla olevaan kevyempään seinään.
Eikös se U-arvo nimeomaan kerro sen, että kuinka tehokkaasti rakenne johtaa lämpöä lävitseen? Silloinhan ei pitäisi enää olla merkitystä sillä paljonko se seinä painaa?
Painava seinä käsittääkseni toimii "varaajana", jolloin äkillisen kylmyyspiikin yllättäessä muutos tuntuu sisällä vasta pienellä viiveellä. Hyvin kevyellä seinällä muutos tuntuisi nopeammin ja lämmityslaitteen pitäisi nostaa tehoa.
Toisaalta, Sen painavan seinän "varaaja" pitää kuitenkin "täyttää" sen jälkeen kun siellä olevaa lämpöä on käytetty, joten pitkällä aikavälillä erot tasoittuvat.
Näin ainakin oletan käyvän? Fysiikan lakeja ei kyllä ole tähän tarjota. - psyykko
aivan höpöhöpöpuheita!
- parantaa se
Selvähän se on, että jos ulkolämpötila laskee radikaalisti, niin kuin nyt talvella tekee, eilen 12 astetta alaspäin koko suomessa, niin painava betonitalo viilenee hitaammin kuin kevyt puurakenteinen. Lattialämmitystalossa tällä on paljon merkitystä, koska lattilämmitys reagoi 12-24 tunnissa ja seinistä tuleva lämpö tasaa lämpötilan vaihteluita.
- hubuhgubnu
Mutta sama määrä lämpöä pitää tuottaa kevyeen ja painavaan seinään jos niiden u-arvot ovat samat, kevyeen seinään se lämpö tuotetaan nopeasti suuremmalla teholla ja painavaan hitaasti (koska painava rakenne "imee" lämpöä hitaasti) ja pienellä teholla. Kokonaisenergiankulutus on kuitenkin molemmissa täsmälleen sama.
Ilmojen lämmetessä painavarakenne vaatii vastaavasti enemmän energiaa lämmitäkseen.
- psyykko
ja sama kun mennään toiseen suuntaan, se on sitä asumismukavuutta :D. Eli täysin höpöhöpö!
- 1+17
Hyödyt tulevat parhaiten ilmi silloin kun ulkolämpötila heittelee sisälämpötilan molemmin puolin.
Esim. kesäpäivät ja kesäyöt.
Jos on riittävästi varaavaa massaa, niin ei tarvitse jäähdytystä (eikä lämmitystä) tiettynä aikana ollenkaan.
Jos taas ei ole ollenkaan varaavaa massaa, niin tarvitsee jäähdytystä päivällä.
Silloin jos ulkolämpötila on selvästi alle sisälämpötilan, niin silloin on juuri noin kuin on sanottu yllä, että sama energiamäärä siihen lämmittämiseen menee - vain eri aikajaksolla.
- psyykko
toiset pitävät tuota 1 17 mainitsemaa hyötyä haittana :D, on kai makuasia enemmän kuin faktaa...
kesäyönä tuo varannut massa pitää kämpän tuskaisen kuumana vaikka iv-yrittää viilentää...
mut kuten sanottua toiset tykkää... - assdfsf
Itse väittäisin että kivitalon parempi energiataloudellisuus juontaa juurensa paremmasta rakentamisen laadusta.
Ns. tikkutaloissa mm. höyrynsulut on useammiten ihan juosten kustu ja villat on unohdettu / laitettu huonosti heti jos asennuspaikka on vähänkään "vaikea".
Kivitalo (== esim. eristeharkkotalo) on aika paljon vaikeampi ryssiä pahasti. Esim. ilmavuotoja ei käytännössä seinässä ole... edes lattianrajassa, josta puutalot useimmiten kusee. Ei ehkä energiataloudellisuutta, mutta...
Jos käytetään sähkölämmitystä, yösähköllä kannattaa lämmittää. Kivitalossa massa riittää varaamaan lämpöä hyvin koko päiväksi pahimmillakin pakkasilla. Lisäbonuksena illalla kun menee nukkumaan on viileintä ja aamulla kun herää lämmpimintä - juuri niin kuin minä ainakin haluaisin olevan.
Nykykämpässä tuota varaavaa kivimassaa on jonkin verran lattiassa. Siinä ja siinä riittäisikö tuohon käyttöön... Olen kuitenkin harkinnut siirtyväni ajastettaviin säätimiin lattialämmityksessä. Pitäisi kokeilla ensin.- ei kestä järkeä?
Eli The_Ratin ideassa paras lämpötila on talossa kun ollaan töissä ja sitten kun tullaan illalla kotiin, niin kämppä alkaisi jo kylmetä...
Nämä ovat kyllä todella villejä perusteluja :DNjoo...
Paras olisi aamuviidestä aamukahdeksaan noin 22-23 astetta, sitten siitä iltaviiteen 13 astetta, sen jälkeen pitäisi saada 19 astetta jonnekin iltakymmeneen asti, jonka jälkeen 17 astetta aamuviiteen...
Ei taida vaan onnistua millään, mikäli talossa on massaa enemmän kuin perheautossa ja eristävyyttä vähänkin.
Vaihtoehtona sitten "kustannustietoiselle" (ainakin jos lämmittää öljyllä) pistää lämmitys päälle siksi aikaa kun on töissä. Jäähtyy sitten seuraavaan aamuun asti. Ikävänä puolena kämppä on lämpimimmillään kun mennään nukkumaan ja kylmimmillään (paikallaoloajasta) kun herätään, mutta onpahan edullista. :)- topera
The_Rat kirjoitti:
Njoo...
Paras olisi aamuviidestä aamukahdeksaan noin 22-23 astetta, sitten siitä iltaviiteen 13 astetta, sen jälkeen pitäisi saada 19 astetta jonnekin iltakymmeneen asti, jonka jälkeen 17 astetta aamuviiteen...
Ei taida vaan onnistua millään, mikäli talossa on massaa enemmän kuin perheautossa ja eristävyyttä vähänkin.
Vaihtoehtona sitten "kustannustietoiselle" (ainakin jos lämmittää öljyllä) pistää lämmitys päälle siksi aikaa kun on töissä. Jäähtyy sitten seuraavaan aamuun asti. Ikävänä puolena kämppä on lämpimimmillään kun mennään nukkumaan ja kylmimmillään (paikallaoloajasta) kun herätään, mutta onpahan edullista. :)Onkohan todella hitaasti reakoiva lattialämmitys sittenkään nykyaikaa? The_Ratin perusteluiden mukaan ei todellakaan mutta mikä tilalle?
topera kirjoitti:
Onkohan todella hitaasti reakoiva lattialämmitys sittenkään nykyaikaa? The_Ratin perusteluiden mukaan ei todellakaan mutta mikä tilalle?
Hmm? Minusta edelleen aluksi ehdottamani systeemi on varsin toimiva. Ilmalämmitys reagoisi varmaan nopeiten, mutta se on suoraan sanottuna vähän epämiellyttävä (kylmät lattiat). Joka tapauksessa, lämmityskulu on niin pieni menoerä edes kohtalaisesti eristetyssä talossa, että en pitäisi kustannusta missään nimessä määräävänä tekijänä sitä miettiessäni...
No, vastatakseni kysymykseesi, olisiko kipsilevylattia lattialämmitys parempi? Ei juurikaan varaavaa massaa, eli reagoi aika nopeasti. Lattialämmityksen mukavuus (ja sen sallima alhaisempi sisäilman lämpötila kustannustietoisille) plussana ja mahdollisuus säätää lämpöjä alas suhteellisen nopeastikin.- topera
The_Rat kirjoitti:
Hmm? Minusta edelleen aluksi ehdottamani systeemi on varsin toimiva. Ilmalämmitys reagoisi varmaan nopeiten, mutta se on suoraan sanottuna vähän epämiellyttävä (kylmät lattiat). Joka tapauksessa, lämmityskulu on niin pieni menoerä edes kohtalaisesti eristetyssä talossa, että en pitäisi kustannusta missään nimessä määräävänä tekijänä sitä miettiessäni...
No, vastatakseni kysymykseesi, olisiko kipsilevylattia lattialämmitys parempi? Ei juurikaan varaavaa massaa, eli reagoi aika nopeasti. Lattialämmityksen mukavuus (ja sen sallima alhaisempi sisäilman lämpötila kustannustietoisille) plussana ja mahdollisuus säätää lämpöjä alas suhteellisen nopeastikin.tänä päivänä kaikki mulle heti, niin tuo The_Ratin mainitse viritelmä on kauka toimivasta.
tuo kipsilevylattia saattaisi olla parempi! Entä kipsivalu, sen kai pystyy ohueksi valamaan?
- Tomera
Tarve lämmittää tulee siitä, että tiettyä lämpötilaa alempi lämpötila koetaan kylmäksi. Samaten tarve viilentää, eli tietyn lämpötilan yli menevä lämpötila koetaan epämiellyttäväksi.
Jos talon lämpökuorma on tasainen ja ulkona tasainen lämpötila ei massasta ole mitään hyötyä. Jos näin ei ole, niin massa tasaa lämpötilavaihteluita.
Jos oletetaan vaikka auringon paistavan olohuoneen ikkunasta sisään. Sisälämpötila nousee 22 asteesta (mukavana pidetty) tavallisessa talossa 27 asteeseen ja massiivisessa 23 asteeseen.
Ulkona on vaikkapa /- 0 astetta. Tavallisen talon (olohuoneen) lämpöhäviö on 27/23 => 17% suurempi, kuin massiivirakenteisen. Kelpaako fysiikan laiksi?
Jos lämpötila nousee vielä enemmän, niin laitetaan verhoja eteen, tai avataan terassin ovea. Sisään tuleva lämpöenergia suljetaankin ulkopuolelle. Yöllä väännetään sitten lämpöä päälle, kun aamulla talo on muuten kolea, ainakin niissä tiloissa mihinkä aurinko ei paista ja vähintään suihkussa.
Auringon valon voi korvata esim. olohuoneen takalla, jolloin käy aivan samalla tavalla (27/23), tai vaikka kotiteatterihuoneessa (meillä teinin tapauksessa erittäin ajankohtainen ongelma :) kun lämpötila nousee 27 asteen hujakoille näin talvellakin. Huoneessa ei ole talvellakaan lämpö ollenkaan päällä.
Kesän viilennykset ovat hieman rajallisia. Yöllä voi olla ikkunoista ristiveto, jolla saadaan jäähdytettyä taloa ja päivällä ilmanvaihtokone LTO päällä estää lämpimän ilman kulkeutumista sisälle. Tämä on aika pientä, mutta muutamakin aste voi tehdä eron epämukavan ja siedettävän välille. Kesäisin meillä ei lämpötila nouse kuin 26 asteen hujakoille, vaikka mitään jäähdytintä ei ole. Viileämpikin saisi olla.
Massiivisuuden haittapuoli taasen on se mitä joku tuolla edellä jo mainitsikin. Jos talo jostain syystä päästetään jäähtymään saa lämpöä syöttää paljon ja kauan ennen kuin talo lämpenee.
Yllä oleva oli massiivisuuden tasaavasta vaikutuksesta. Joku jo kirjoittikin ilmavuodoista, joita massiiviseen kivitaloon on aika vaikea saada aikaa, mutta onnistuu tuokin, jos yritää.- ei faktaa
Mutuja ja oletuksia ja harhoja.
- Tomera
ei faktaa kirjoitti:
Mutuja ja oletuksia ja harhoja.
Siis ei ole faktaa, että 27 asteinen huonelämpötila kuluttaa energiaa enemmän kuin 23 asteinen?
Sekä Suomessa, että ulkomailla massiivisuutta on tutkittu aika paljon. Eri tutkimuksissa energiansäästö on ollut yleensä 5%-15%. Hyöty kasvaa, kun ikkunapinta- ala suurenee. Takan käyttöön en ole kyseisissä tutkimuksissa törmännyt, mutta vaikutus on sama kuin ikkunalla, joten pitäisi vaikuttaa samalla tavalla.
Jäähdytyksessä hyödyt ovat pohjoismaissa suhteellisesti isompia, mutta tuohon menevä energia on aika olematonta, joten sillä ei juurikaan ole merkitystä absoluuttiseen energiankulutukseen
Aivan näin vinkkinä, että eurooppalaisessa energiankulutuslaskussa yhtenä muuttujana on massiivinen rakenne. Voi kuuklettaa vaikka hakusanalla "ISO 13790". - ei kestä järkeä?
Tomera kirjoitti:
Siis ei ole faktaa, että 27 asteinen huonelämpötila kuluttaa energiaa enemmän kuin 23 asteinen?
Sekä Suomessa, että ulkomailla massiivisuutta on tutkittu aika paljon. Eri tutkimuksissa energiansäästö on ollut yleensä 5%-15%. Hyöty kasvaa, kun ikkunapinta- ala suurenee. Takan käyttöön en ole kyseisissä tutkimuksissa törmännyt, mutta vaikutus on sama kuin ikkunalla, joten pitäisi vaikuttaa samalla tavalla.
Jäähdytyksessä hyödyt ovat pohjoismaissa suhteellisesti isompia, mutta tuohon menevä energia on aika olematonta, joten sillä ei juurikaan ole merkitystä absoluuttiseen energiankulutukseen
Aivan näin vinkkinä, että eurooppalaisessa energiankulutuslaskussa yhtenä muuttujana on massiivinen rakenne. Voi kuuklettaa vaikka hakusanalla "ISO 13790".jos pelkkää energiansäästöä ajattelee niin massasta saadut hyötyt ovat marginaalisia ja asumismukavuuden kustannukselle nekin.
- Tomera
ei kestä järkeä? kirjoitti:
jos pelkkää energiansäästöä ajattelee niin massasta saadut hyötyt ovat marginaalisia ja asumismukavuuden kustannukselle nekin.
Niin. Eihän tuo 5%-15% ole kuin tuon 5%-15%. Ei mitään päätä huimaavaa.
En kyllä oikein ymmärrä tuota asumismukavuuden kustannuksella. Päinvastoin tasainen lämpö koetaan mukavammaksi, eli lämpöpiikit poistuvat.
Toisaalta jos mukavuutta on se, että haluaa takkaa poltellessa välttämättä hikoilla shortseissa, niin asia on eri. :)
Lisäävätkö teillä termostaatitkin epämukavuutta? - ei kestä järkeä?
Tomera kirjoitti:
Niin. Eihän tuo 5%-15% ole kuin tuon 5%-15%. Ei mitään päätä huimaavaa.
En kyllä oikein ymmärrä tuota asumismukavuuden kustannuksella. Päinvastoin tasainen lämpö koetaan mukavammaksi, eli lämpöpiikit poistuvat.
Toisaalta jos mukavuutta on se, että haluaa takkaa poltellessa välttämättä hikoilla shortseissa, niin asia on eri. :)
Lisäävätkö teillä termostaatitkin epämukavuutta?termostaattien toimintaidea on pitää sisälämpö 22-23 asteessa. esim. nyt lattia 26-28 asteinen, huomenna ulkolämpötila nousee nopeasti yli 20 astetta, jolloin meillä on edessä kuumat ajat, massa kun jäähtyy hitaammin. kun taas kiristyy nopeasti niin sama juttu eli kylmää on, samaa sahailua kuin ilman massaa mutta nyt on koko ajan massan lämpötila väärä, joka ei ole mukavaa.
ja lisäksi tuo massan sahailu kuluttaa energiaa aivan turhaan. - Tomera
ei kestä järkeä? kirjoitti:
termostaattien toimintaidea on pitää sisälämpö 22-23 asteessa. esim. nyt lattia 26-28 asteinen, huomenna ulkolämpötila nousee nopeasti yli 20 astetta, jolloin meillä on edessä kuumat ajat, massa kun jäähtyy hitaammin. kun taas kiristyy nopeasti niin sama juttu eli kylmää on, samaa sahailua kuin ilman massaa mutta nyt on koko ajan massan lämpötila väärä, joka ei ole mukavaa.
ja lisäksi tuo massan sahailu kuluttaa energiaa aivan turhaan.Termarin tehtävänä on siis katkaista lämmöntuotto tietyssä lämpötilassa, eli leikata lämpöpiikkejä.
Teillä lämpötila nousee pakkasen hellittäessä? Lämpöä varautunut lattiaan? Tämän seurauksena lämpötila nousee teillä sisällä liian kuumaksi? Tuo siis oletusta.
Kerrotko mihinkä suuntaan sisälämpötila muuttuisi teillä ilman lauhtuessa, jos seinät eivät olisi massiiviset verrattuna nykyiseen?
Seinän massiivisuus vaikuttaa sisälämpötilaan ilman lauhtuessa juurikin päinvastoin kuin mitä sinä kuvaat. Seinät ovat vielä kylmät, vaikka ulkolämpötilamittari heittää lämmityksen pienemmälle. Lämmitysteho pienenee, mutta seinät ovat edelleen kylmät eikä energiantarve pienene niin nopeasti. - ei kestä järkeä?
Tomera kirjoitti:
Termarin tehtävänä on siis katkaista lämmöntuotto tietyssä lämpötilassa, eli leikata lämpöpiikkejä.
Teillä lämpötila nousee pakkasen hellittäessä? Lämpöä varautunut lattiaan? Tämän seurauksena lämpötila nousee teillä sisällä liian kuumaksi? Tuo siis oletusta.
Kerrotko mihinkä suuntaan sisälämpötila muuttuisi teillä ilman lauhtuessa, jos seinät eivät olisi massiiviset verrattuna nykyiseen?
Seinän massiivisuus vaikuttaa sisälämpötilaan ilman lauhtuessa juurikin päinvastoin kuin mitä sinä kuvaat. Seinät ovat vielä kylmät, vaikka ulkolämpötilamittari heittää lämmityksen pienemmälle. Lämmitysteho pienenee, mutta seinät ovat edelleen kylmät eikä energiantarve pienene niin nopeasti.termasi siis huolehtii, että sisälämpötila säilyy haluttuna.
oletit aivan oikein, lämpöä on varautunut massaan ja massa reakoi liian hitaasti lämpötilaeroihin.
se sää vaihteluväli missä seinät toimisi kuten Tomera esitti, ei ole yleistä, ainakaan eteläsuomessa. - Tomera
ei kestä järkeä? kirjoitti:
termasi siis huolehtii, että sisälämpötila säilyy haluttuna.
oletit aivan oikein, lämpöä on varautunut massaan ja massa reakoi liian hitaasti lämpötilaeroihin.
se sää vaihteluväli missä seinät toimisi kuten Tomera esitti, ei ole yleistä, ainakaan eteläsuomessa."termasi siis huolehtii, että sisälämpötila säilyy haluttuna."
Huonetermari siis katkoo lämmön tietyssä lämpötilassa. Sen tehtävän ei ole pitää sisälämpötilaa haluttuna. Tuon tekee lämmönjakohuoneessa oleva säätölaite. Huoneistoissa olevien termareiden tarkoitus on vain ja ainoastaan katkoa lämpöpiikit pois. Tällaisia lämpötilapiikkejä ovat auringonvalo, takka, suuri ihmismäärä jne.
Suorassa sähkölämmityksessä tämä hieman hämärtyy. Toimii kuten vesikiertoinen, jossa veden lämpötilaa ei säädetä.
"oletit aivan oikein, lämpöä on varautunut massaan ja massa reakoi liian hitaasti lämpötilaeroihin."
Eli lämpö oli varautuneena sinun tapauksessasi lattiaan. Kyseessä oli massiiviSEINÄN hyöty mistä kirjoitettiin. Luethan aloituksen uudestaan.
"se sää vaihteluväli missä seinät toimisi kuten Tomera esitti, ei ole yleistä, ainakaan eteläsuomessa. "
Sekoitat kaksi aivan eri asiaan. Toinen on massiiviseinä, josta tässä ketjussa oli puhetta. Sinä sekoitat tämän lattialämmityksen massiiviseen laattaan.
Ensiksimainittu tasaa lämpötilaeroja. Toinen tekee säästämisestä vaikeampaa ja vaatii säätölaitteelta enemmän älyä kuin useimmissa on.
Erittäin hankala massiivinen varaava lattia on kevytrakenteisessa talossa. Tällöin ei ole mitään mikä tasaisi lämpöjä, vaan mainitsemassasi tapauksessa kelien lauhtuessa sisälämpötila nousee huomattavan paljon. Massiiviseinä tasaa tätä lämmönnousua. Toimii juuri päinvastoin kuin mitä sinä kirjoitat.
Jos sinulla on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kehoittaisin sinua tutustumaan tuon säätämiseen, eli piirien säätöön, sekä hakemaan oikean lämpökäyrän, johonka tyypillisesti aikaa vierähtää ensimmäinen talvi.
- psyykko
Joku taisikin jo mainita, että
"Nämä ovat kyllä todella villejä perusteluja :D " - varaava runko
Ja yksi villi perustelu lisää:
Kivitalon kivirunko varaa auringosta saatavan ilmaisen energian tehokkaammin kuin vaikkapa kevytrakenteinen puurunko.
Kiviseinässä mahdollisesti oleva eriste pienentää tätä varausta.
Massiivinen tarkoittaa myös yksiaineista. Yksiaineinen kivirunko (nykyisin kai kevytbetoni ainoana vaihtoehtona) tai puurunko (vastaavanpaksuinen umpihirsi)
varaavat hyvin ilmaisenergiaa.
Varaukseen vaikuttaa myös julkisivun väri, onko rappaus tai maali tumma vai vaalea.
Tutkimustietoa on vaikka millä mitalla TTY.llä, jonka pihalla koerakennukset ovat seisseet mitattavina vuosikausia.
Tulokset eivät ole villejä, toisin kuin keskustelu täällä. - V. Ahanen
Nykyaikainen talo kuluttaa lämmitykseen 20 - 40 kWh/m2/vuosi, joten käytännössä kulutus on jo niin pieni ettei varaavalla massalla ole minkäänlaista vaikutusta.
Aivan turha lämmittää betoniseinää ja päästää sitä pitkin lämpöä katon ja lattian kautta ulos. Tällaista rakennetta kutsutaan kylmäsillaksi.
Varaavalla massalla ei saada aikaan edes teorettista säästöä aikaiseksi, kun ajatellaan edellä olevia asioita.
Järkevää on ainoastaan lämmittää huoneilmaa, ei seiniä ja huoneilman lämpöä säätelevät termostaatit, ainoastaan talon hukkalämpö tahtoo nostaa lämpötilaa, mutta siihen voi vaikuttaa valaistusta ja kodin elektroniikkaa hankkiessa jonkin verran.
Puurakenteinen ja kivirakenteinen Passiivitalo kuluttavat aivan yhtä paljon lämmitysenergiaa.> Aivan turha lämmittää betoniseinää ja päästää sitä
> pitkin lämpöä katon ja lattian kautta ulos. Tällaista
> rakennetta kutsutaan kylmäsillaksi.
Ihan siltä varalta, ettet ole aivan hävytön trolli, niin kerrottakoon että massivisessakin seinässä on eristeitä ja ne sijaitsevat sisimmän kivikerroksen ulkopuolella.
Sisäpuolisten rakenteiden lämmittäminen ei liity mitenkään kylmäsiltoihin.- V. Ahanen
The_Rat kirjoitti:
> Aivan turha lämmittää betoniseinää ja päästää sitä
> pitkin lämpöä katon ja lattian kautta ulos. Tällaista
> rakennetta kutsutaan kylmäsillaksi.
Ihan siltä varalta, ettet ole aivan hävytön trolli, niin kerrottakoon että massivisessakin seinässä on eristeitä ja ne sijaitsevat sisimmän kivikerroksen ulkopuolella.
Sisäpuolisten rakenteiden lämmittäminen ei liity mitenkään kylmäsiltoihin.Rotta voisi kertoa sitten yleisölle miten sisäpuolinen kylmäsilta on ratkaistu katossa ja anturassa, varsin usein sieltä vaan on yhteys maahan ja kylmälle katolle. Eristetyssä puuseinässä asia on vallan toisin, koska se ei kuljeta lämpöä nimeksikään.
50 m ympärysmitallisessa talossa jossa sisäpuolen betonin osuus on vaikka 15 cm on kylmäsiltaa katolla jo 7,5 m2 ja samat vasten maaperää, jonne kyllä lämpöä saa kuljettaa.
Saattaa siinä kivitalossasikin olla ikkunoidenkin ympäryksissä kylmäsiltoja kiven kautta ulos.
Varaavalla massalla ei ole nykyaikaisissa taloissa enää mitään merkitystä, monasti ainoastaan haittaa. V. Ahanen kirjoitti:
Rotta voisi kertoa sitten yleisölle miten sisäpuolinen kylmäsilta on ratkaistu katossa ja anturassa, varsin usein sieltä vaan on yhteys maahan ja kylmälle katolle. Eristetyssä puuseinässä asia on vallan toisin, koska se ei kuljeta lämpöä nimeksikään.
50 m ympärysmitallisessa talossa jossa sisäpuolen betonin osuus on vaikka 15 cm on kylmäsiltaa katolla jo 7,5 m2 ja samat vasten maaperää, jonne kyllä lämpöä saa kuljettaa.
Saattaa siinä kivitalossasikin olla ikkunoidenkin ympäryksissä kylmäsiltoja kiven kautta ulos.
Varaavalla massalla ei ole nykyaikaisissa taloissa enää mitään merkitystä, monasti ainoastaan haittaa.Esimerkiksi lammitalossa kivinen katto tulee sisemmän seinän päälle ja eristekerros on siellä yhtenäinen. Puukaton tuoli voidaan laittaa ulomman katon päälle, jolloin todellakin syntyy pieni kylmäsilta sitä puuta pitkin, mutta kuten joku sanoi, se ei kuljeta lämpöä nimeksikään.
Anturan kylmäsilta voidaan katkaista, jos se on ongelma. Minusta pari metriä betonia eristää sen verran hyvin, että ongelmaa ei ole, mutta jos se siltä tuntuu, niin siihen saa kylmäsillan katkaisevan harkkokerroksen laitettua. Jos maaperää lämmitetään talon alta, niin ei siinä ihan hirveästi energiaa hukkaan mene (tosin tuokin kai yleensä eristetään).
Kivitalossa ikkunat laitetaan yleensä apukarmeilla. Kylmäsiltoja ei synny.
> Varaavalla massalla ei ole nykyaikaisissa taloissa
> enää mitään merkitystä, monasti ainoastaan haittaa.
Valitse nyt edes jompi kumpi kanta, jota alat ajamaan.
Tällä hetkellä viestisi ovat niin sekavia ja selvästi virheellisiä, ettei oikein ole luotettavuutta tuolla tekstillä. Voit olla oikeassa tai voit olla olematta, mutta kun minä mielipidettäni asiasta muodostan, yritän parhaani mukaan unohtaa kaikki mitä olet asiasta sanonut. Ihan vain sen takia, että jos sen muistan, niin todennäköisesti pidän massivista rakennetta hyvänä jo pelkästään ollakseni varmasti eri mieltä kanssasi. Ei ole hyvä sekään.- V. Ahanen
The_Rat kirjoitti:
Esimerkiksi lammitalossa kivinen katto tulee sisemmän seinän päälle ja eristekerros on siellä yhtenäinen. Puukaton tuoli voidaan laittaa ulomman katon päälle, jolloin todellakin syntyy pieni kylmäsilta sitä puuta pitkin, mutta kuten joku sanoi, se ei kuljeta lämpöä nimeksikään.
Anturan kylmäsilta voidaan katkaista, jos se on ongelma. Minusta pari metriä betonia eristää sen verran hyvin, että ongelmaa ei ole, mutta jos se siltä tuntuu, niin siihen saa kylmäsillan katkaisevan harkkokerroksen laitettua. Jos maaperää lämmitetään talon alta, niin ei siinä ihan hirveästi energiaa hukkaan mene (tosin tuokin kai yleensä eristetään).
Kivitalossa ikkunat laitetaan yleensä apukarmeilla. Kylmäsiltoja ei synny.
> Varaavalla massalla ei ole nykyaikaisissa taloissa
> enää mitään merkitystä, monasti ainoastaan haittaa.
Valitse nyt edes jompi kumpi kanta, jota alat ajamaan.
Tällä hetkellä viestisi ovat niin sekavia ja selvästi virheellisiä, ettei oikein ole luotettavuutta tuolla tekstillä. Voit olla oikeassa tai voit olla olematta, mutta kun minä mielipidettäni asiasta muodostan, yritän parhaani mukaan unohtaa kaikki mitä olet asiasta sanonut. Ihan vain sen takia, että jos sen muistan, niin todennäköisesti pidän massivista rakennetta hyvänä jo pelkästään ollakseni varmasti eri mieltä kanssasi. Ei ole hyvä sekään.No saihan se sinut ainakin ajattelemaan, mikä sekin on hyödyllistä.
Passiivitalo kuluttaa lämmitykseen todellakin 20 kWh/m2/v, onko runko puuta tai kiveä on päivänselvää, eikä kovin sekavaa.
VTT teki Suomeen ensimmäisen Passiivitalon jo vuonna -94, runko puuta ja hyvin on pelittänyt ilman minkäänlaisia kosteusongelmiakaan.
Lausumastasi tuli mieleen myyntimies, mikä aina voitti kaikki väittelyt, mutta myi hunosti. - massattomanako?
V. Ahanen kirjoitti:
No saihan se sinut ainakin ajattelemaan, mikä sekin on hyödyllistä.
Passiivitalo kuluttaa lämmitykseen todellakin 20 kWh/m2/v, onko runko puuta tai kiveä on päivänselvää, eikä kovin sekavaa.
VTT teki Suomeen ensimmäisen Passiivitalon jo vuonna -94, runko puuta ja hyvin on pelittänyt ilman minkäänlaisia kosteusongelmiakaan.
Lausumastasi tuli mieleen myyntimies, mikä aina voitti kaikki väittelyt, mutta myi hunosti.Se on vaikea ymmärtää(?) mutta hallitsematon varaava massa on vain haitaksi nykytaloissa. Tai saatu hyöty on pois asumismukavuudesta.
Kuka tykkää mistäkin? Jos haluaa säästää n.50€/v niin sen voi saavuttaa varaavilla massoille, kun vielä onnistuu suunnittelussa ja toteutuksessa! - Ei uponnut
V. Ahanen kirjoitti:
No saihan se sinut ainakin ajattelemaan, mikä sekin on hyödyllistä.
Passiivitalo kuluttaa lämmitykseen todellakin 20 kWh/m2/v, onko runko puuta tai kiveä on päivänselvää, eikä kovin sekavaa.
VTT teki Suomeen ensimmäisen Passiivitalon jo vuonna -94, runko puuta ja hyvin on pelittänyt ilman minkäänlaisia kosteusongelmiakaan.
Lausumastasi tuli mieleen myyntimies, mikä aina voitti kaikki väittelyt, mutta myi hunosti.Vai on VTT rakentanut passiivitalon 1994. Lähetätkö yhden linkin aiheesta. Kiitos!
- 4+8
Kyse on aivan fysiikan peruslaeista. Iso massa varastoi lämpöä (energiaa) enemmän kuin pieni massa. Näin iso massa reagoi hitaammin ulkoisiin lämpötilamuutoksiin, ja lämmitys-/jäähdytystarve kokonaisuutena vähenee. Jos ulkolämpötila olisi aina vakio, ei eroa syntyisi, mutta käytännössähän ulkolämpötila vaihtelee, välillä merkittävästikin.
- Erkki
Ulkolämpötilan pitäisi vaihdella pari vrk:n sisään (eli sen ajan mitä massa pystyy lämpöä varaamaan) aikana sisälämpötilan molemmin puolin jotta massan tasaavasta vaikutuksesta saisi energiansäästöä.
Asumismukavuutta massa lisää Suomessakin, mutta ei se energiaa säästä vrt saman u-arvon kevyeen puuseinään
- massattomanako?
"Asumismukavuutta massa lisää Suomessakin"
Erkki on humoristi? Tai sitten ei asu ihan tämän päivän normiuudistalossa :D.- Toinen Erkki
Mistähän asumismukavuudesta on kyse, mielestäni kalsea betoniseinä, suurine kaikuvine pintoineen ei kyllä ole kovinkaan mukavaa.
Lämmityskustannuksia ei kyllä säästy laisinkaan ja työvirheen teko kylmäsilloilla on enemmänkin kuin todennäköinen.
VTT:llä on muuten oikein hyvät kotisivut, suosittelen käymään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124650MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar932408Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5711818- 91573
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1011491Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671197Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331128Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191000Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3978Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o64977