Parisuhde älykkään naisen kanssa

Jos ihmissuhdetaidoissa on ongelmia, ei pääse seurustelemaan tai nussimaan.

Miksi muuten miesten ruikutusta, määkimistä ja valitusta ei sanota nalkuttamiseksi? Onko sille joku ihan oma sana? Mikä se on?

nainen kysyy kirjoitti:

Miksi muuten miesten ruikutusta, määkimistä ja valitusta ei sanota nalkuttamiseksi? Onko sille joku ihan oma sana? Mikä se on?

Sille ei ole vielä kehitetty sanaa, koska ulkomaailmassa sitä yleensä dissataan niin pahasti, että sitä ei esiinny. Täällä sitä on kutsuttu ruikutukseksi.

Tällä palstalla tein tuollaisen päänmittauskyselyn aikaisemmin.

Jos joku väittää että on älykäs, mutta on silti vaikka 50% pienempi pään tilavuus kuin itselläni, niin kyllä rupeaa epäilyttämään. Tämä ero saadaan aikaiseksi noin 52-53 cm päänympärysmitalla vs. 60 cm (omani).

Vain pieni osa naisista tältä palstalta ilmoittivat mittansa, mutta luulisin että vasta tuollaisella 57-59 cm:n päänympärysmitalla rupeaa Mensa-tasoon olemaan mahdollisuudet. Siis mahdollisuus, ei mitään varmaa. Naisillahan on tunnetusti pienempi päänkoko kuin miehillä =), ja päänkoko korreloi älykkyysosamäärän kanssa.

m36-intj kirjoitti:

Tällä palstalla tein tuollaisen päänmittauskyselyn aikaisemmin.

Jos joku väittää että on älykäs, mutta on silti vaikka 50% pienempi pään tilavuus kuin itselläni, niin kyllä rupeaa epäilyttämään. Tämä ero saadaan aikaiseksi noin 52-53 cm päänympärysmitalla vs. 60 cm (omani).

Vain pieni osa naisista tältä palstalta ilmoittivat mittansa, mutta luulisin että vasta tuollaisella 57-59 cm:n päänympärysmitalla rupeaa Mensa-tasoon olemaan mahdollisuudet. Siis mahdollisuus, ei mitään varmaa. Naisillahan on tunnetusti pienempi päänkoko kuin miehillä =), ja päänkoko korreloi älykkyysosamäärän kanssa.

Lue lisää

Toivottavasti tämä oli vitsi??

y54yy5y45y kirjoitti:

Toivottavasti tämä oli vitsi??

on tosissaan; kyllä tuollainen päänmittauskysely oli. Ja jotkut huumorimielellä vastasivat. Jollakin kaavalla ja jollakin todennäköisyydellä siitä voi muka saada kelvollisuuskriteerin parisuhteen "vaativan" miehen kanssa onnistumiseen.

Toistaiseksi tarpeeksi suuripäistä ei liene löytynyt......

m36-intj kirjoitti:

Tällä palstalla tein tuollaisen päänmittauskyselyn aikaisemmin.

Jos joku väittää että on älykäs, mutta on silti vaikka 50% pienempi pään tilavuus kuin itselläni, niin kyllä rupeaa epäilyttämään. Tämä ero saadaan aikaiseksi noin 52-53 cm päänympärysmitalla vs. 60 cm (omani).

Vain pieni osa naisista tältä palstalta ilmoittivat mittansa, mutta luulisin että vasta tuollaisella 57-59 cm:n päänympärysmitalla rupeaa Mensa-tasoon olemaan mahdollisuudet. Siis mahdollisuus, ei mitään varmaa. Naisillahan on tunnetusti pienempi päänkoko kuin miehillä =), ja päänkoko korreloi älykkyysosamäärän kanssa.

Lue lisää

Onko tarkoituksesi oikeasti nolata itsesi vai onko tuo tahatonta? Yritin etsiä vitsintynkää, mutta en nähnyt moista...

m36-intj kirjoitti:

Tällä palstalla tein tuollaisen päänmittauskyselyn aikaisemmin.

Jos joku väittää että on älykäs, mutta on silti vaikka 50% pienempi pään tilavuus kuin itselläni, niin kyllä rupeaa epäilyttämään. Tämä ero saadaan aikaiseksi noin 52-53 cm päänympärysmitalla vs. 60 cm (omani).

Vain pieni osa naisista tältä palstalta ilmoittivat mittansa, mutta luulisin että vasta tuollaisella 57-59 cm:n päänympärysmitalla rupeaa Mensa-tasoon olemaan mahdollisuudet. Siis mahdollisuus, ei mitään varmaa. Naisillahan on tunnetusti pienempi päänkoko kuin miehillä =), ja päänkoko korreloi älykkyysosamäärän kanssa.

Lue lisää

Ai päänkoko korreloi? Minä kun luulin, että se riippui neuronien kytkennöistä ja kytkentöjen nopeudesta.

Luulen että kirjoitti:

on tosissaan; kyllä tuollainen päänmittauskysely oli. Ja jotkut huumorimielellä vastasivat. Jollakin kaavalla ja jollakin todennäköisyydellä siitä voi muka saada kelvollisuuskriteerin parisuhteen "vaativan" miehen kanssa onnistumiseen.

Toistaiseksi tarpeeksi suuripäistä ei liene löytynyt......

Lue lisää

Ostin äskettäin 59-numeroisen huopahatun, joka on tarpeeksi tiukka pysyäkseen päässä kovemmallakin tuulella. Olen minä muutenkin keskivertoa reilusti pitempi ja raamikkaampi, mutta siihenkin nähden isopäinen.

Onneksi sentään olen ihan väärän alan maisteri. Ei ole pelkoa siitä, että nimimerkki m847138-junth kiinnostuisi. :)

No, onko tyhjänpäiväistä riitelyä ja nalkutusta silloin vähemmän?

Ai kamala kirjoitti:

Ostin äskettäin 59-numeroisen huopahatun, joka on tarpeeksi tiukka pysyäkseen päässä kovemmallakin tuulella. Olen minä muutenkin keskivertoa reilusti pitempi ja raamikkaampi, mutta siihenkin nähden isopäinen.

Onneksi sentään olen ihan väärän alan maisteri. Ei ole pelkoa siitä, että nimimerkki m847138-junth kiinnostuisi. :)

Lue lisää

No, sentään vähän huumorintajua sinulla.

Ratikkakuski kirjoitti:

Onko tarkoituksesi oikeasti nolata itsesi vai onko tuo tahatonta? Yritin etsiä vitsintynkää, mutta en nähnyt moista...

?

mortti tai vertti kirjoitti:

Ai päänkoko korreloi? Minä kun luulin, että se riippui neuronien kytkennöistä ja kytkentöjen nopeudesta.

Kyllä vaan, tarkemmin sanottuna aivojen koko. Korrelaatiokertoimella 0.4 tutkimusten mukaan. Itse luulisin että se johtuu siitä että suuri päänkoko on välttämätön, mutta ei riittävä ehto Mensa-tason älykkyydelle. Siitä syystä korrelaatio ei ole niin vahva, mutta isoa päätä kuitenkin tarvitaan.

m36-intj kirjoitti:

Kyllä vaan, tarkemmin sanottuna aivojen koko. Korrelaatiokertoimella 0.4 tutkimusten mukaan. Itse luulisin että se johtuu siitä että suuri päänkoko on välttämätön, mutta ei riittävä ehto Mensa-tason älykkyydelle. Siitä syystä korrelaatio ei ole niin vahva, mutta isoa päätä kuitenkin tarvitaan.

Lue lisää

Oletko ihan oikeasti tosissasi vai onko tämä jotain ihme pilaa?

Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)

Korrelaatio 0.4 on lisäksi varsin heikko eikä yksinään vahvista vielä yhtään mitään. Vähän sama kuin klassinen "yhteys" hukkumisten ja jäätelön syönnin välillä. Tuokin on muuten liian iso sillä oikea korrelaation on tutkimuksesta riippuen 0.1-0.3 eli tilastollisesti olematon. Tätä on tutkittu mm. mittaamalla tohtoriksi promovoitujen silintereiden kokoa.

Eiköhän se ole aivojen rakenne (poimuttuneisuus, hermokytkennät jne.), joka asian määrittää. Ihmisellä kun noita aivosoluja on reippaasti yli tarpeen kuitenkin.

Potaskaa kirjoitti:

Oletko ihan oikeasti tosissasi vai onko tämä jotain ihme pilaa?

Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)

Korrelaatio 0.4 on lisäksi varsin heikko eikä yksinään vahvista vielä yhtään mitään. Vähän sama kuin klassinen "yhteys" hukkumisten ja jäätelön syönnin välillä. Tuokin on muuten liian iso sillä oikea korrelaation on tutkimuksesta riippuen 0.1-0.3 eli tilastollisesti olematon. Tätä on tutkittu mm. mittaamalla tohtoriksi promovoitujen silintereiden kokoa.

Eiköhän se ole aivojen rakenne (poimuttuneisuus, hermokytkennät jne.), joka asian määrittää. Ihmisellä kun noita aivosoluja on reippaasti yli tarpeen kuitenkin.

Lue lisää

"Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)"

Käsitys neanderthalilaisista alkeellisina öykkäreinä on erittäin vanhentunut; luullakseni kumottu jopa vuosikymmeniä sitten ja viimeistäänkin nykyaikana. Neanderthalin ihmiset ovat osin hävinneet, osin sulautuneet nykypäivän eurooppalaiseen ja aasialaiseen väestöön.
Henkisiä kykyjä ei voida enää vertailla kuten ei noihin aikoihin eläneitten sapiens-ihmistenkään mutta arkeologisten löytöjen perusteella olivat syvällisiä ihmisiä.

m36-intj kirjoitti:

No, sentään vähän huumorintajua sinulla.

Minulla on sitä paljon.

m36-intj kirjoitti:

Tällä palstalla tein tuollaisen päänmittauskyselyn aikaisemmin.

Jos joku väittää että on älykäs, mutta on silti vaikka 50% pienempi pään tilavuus kuin itselläni, niin kyllä rupeaa epäilyttämään. Tämä ero saadaan aikaiseksi noin 52-53 cm päänympärysmitalla vs. 60 cm (omani).

Vain pieni osa naisista tältä palstalta ilmoittivat mittansa, mutta luulisin että vasta tuollaisella 57-59 cm:n päänympärysmitalla rupeaa Mensa-tasoon olemaan mahdollisuudet. Siis mahdollisuus, ei mitään varmaa. Naisillahan on tunnetusti pienempi päänkoko kuin miehillä =), ja päänkoko korreloi älykkyysosamäärän kanssa.

Lue lisää

Tässä olis m36_intj:n tasoa vastaava nainen: http://www.theargus.co.uk/resources/images/949085/?type=display

Mies1985 kirjoitti:

"Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)"

Käsitys neanderthalilaisista alkeellisina öykkäreinä on erittäin vanhentunut; luullakseni kumottu jopa vuosikymmeniä sitten ja viimeistäänkin nykyaikana. Neanderthalin ihmiset ovat osin hävinneet, osin sulautuneet nykypäivän eurooppalaiseen ja aasialaiseen väestöön.
Henkisiä kykyjä ei voida enää vertailla kuten ei noihin aikoihin eläneitten sapiens-ihmistenkään mutta arkeologisten löytöjen perusteella olivat syvällisiä ihmisiä.

Lue lisää

Mies1985 on lienee elävä todiste neanderthalien sulautumisesta Pohjois-Euroopan väestöön.

älykkään kanssa kirjoitti:

No, onko tyhjänpäiväistä riitelyä ja nalkutusta silloin vähemmän?

on. Varsinkin sillä elämänkokemuksella höystettynä oikein makoisaa ja mukavaa.

Mies1985 kirjoitti:

"Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)"

Käsitys neanderthalilaisista alkeellisina öykkäreinä on erittäin vanhentunut; luullakseni kumottu jopa vuosikymmeniä sitten ja viimeistäänkin nykyaikana. Neanderthalin ihmiset ovat osin hävinneet, osin sulautuneet nykypäivän eurooppalaiseen ja aasialaiseen väestöön.
Henkisiä kykyjä ei voida enää vertailla kuten ei noihin aikoihin eläneitten sapiens-ihmistenkään mutta arkeologisten löytöjen perusteella olivat syvällisiä ihmisiä.

Lue lisää

Sä oot ihana! Joskus mä ihmettelen miten sulla voi mennä niin huonosti naisten kanssa.

Lol! kirjoitti:

Sä oot ihana! Joskus mä ihmettelen miten sulla voi mennä niin huonosti naisten kanssa.

Vau. Menkää treffeille.

Eurovision Glamour kirjoitti:

Mies1985 on lienee elävä todiste neanderthalien sulautumisesta Pohjois-Euroopan väestöön.

Luokkaa 2-3% geeneistämme periytyy neanderthaleilta.

latuskapäänionkipeä kirjoitti:

Luokkaa 2-3% geeneistämme periytyy neanderthaleilta.

Tämän lisäksi on olemassa synnynnäistä retardaatiota, joka on yleistä mm. Salon alueella.

Mies1985 kirjoitti:

"Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)"

Käsitys neanderthalilaisista alkeellisina öykkäreinä on erittäin vanhentunut; luullakseni kumottu jopa vuosikymmeniä sitten ja viimeistäänkin nykyaikana. Neanderthalin ihmiset ovat osin hävinneet, osin sulautuneet nykypäivän eurooppalaiseen ja aasialaiseen väestöön.
Henkisiä kykyjä ei voida enää vertailla kuten ei noihin aikoihin eläneitten sapiens-ihmistenkään mutta arkeologisten löytöjen perusteella olivat syvällisiä ihmisiä.

Lue lisää

En käsittääkseni kirjoituksessani maininnut mitään Neandertalinihmisen öykkäriydestä. Uudehkon tutkimuksen mukaan nykyihmisen perimässä on n. 1-4% Neandertalinihmistä alueesta riippuen (kuitenkin mm. Afrikassa ei lainkaan). Argeologiset tutkimukset ovat osin ristiriitaisia ja esittävät erilaisia teorioita kummankin lajin kehittyneisyydestä.

Kuitenkin se mitä kirjoituksellani ajoin takaa, oli kumota väite siitä, että aivomassan suuri määrä on välttämätön (tai edes oleellinen) tekijä suurelle älykkyydelle. Mielestäni on päivänselvää, että nykyajan ihminen on älykkyydessä ihan omalla tasollaan verrattuna Neandertalin aikoihin, enkä tiedä yhtään tutkimusta, jossa tämä olisi kiistetty. Ainahan toki voidaan esittää kaikenlaista spekulaatiota "superälykkäistä luolamiehistä", mutta eivät nämä erityisen uskottavia taida olla. :)

Potaskaa kirjoitti:

Oletko ihan oikeasti tosissasi vai onko tämä jotain ihme pilaa?

Olen itse kyseisen yhteisön jäsen ja voin kyllä vahvistaa, että tuo luulosi on täysin väärä. Lisäksi on syytä mainita, että Homo sapiensin aivomassa (ja pään koko) on pienempi kuin oli vaikkapa Neandertalinihmisellä mutta varmaan itsekin allekirjoitat, etteivät ihan yhtä fiksuja olleet? :)

Korrelaatio 0.4 on lisäksi varsin heikko eikä yksinään vahvista vielä yhtään mitään. Vähän sama kuin klassinen "yhteys" hukkumisten ja jäätelön syönnin välillä. Tuokin on muuten liian iso sillä oikea korrelaation on tutkimuksesta riippuen 0.1-0.3 eli tilastollisesti olematon. Tätä on tutkittu mm. mittaamalla tohtoriksi promovoitujen silintereiden kokoa.

Eiköhän se ole aivojen rakenne (poimuttuneisuus, hermokytkennät jne.), joka asian määrittää. Ihmisellä kun noita aivosoluja on reippaasti yli tarpeen kuitenkin.

Lue lisää

En sanonut olevani varma asiasta, mutta ympäristöäni havaitsemalla olen tullut siihen tulokseen että kaikilla mielestäni älykkäillä ihmisillä on ollut poikkeuksellisen iso pää. Siis lähinnä miehillä. Kyllähän se klassinen tiedemiespää eli iso ja kalju myös tunnetaan. Kuten sanoin, kaikki isopäiset eivät kuitenkaan ole välttämättä älykkäitä. Toisaalta pienipäisten älykkyydestä ei kenelläkään tunnu olevan mitään sanottavaa - lienee siis aika harvinaista. Tutkimuksissa korrelaatiokerroin aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä ei ole niin vahva kuten sanoin, muttei myöskään olematon.

Olisi kuitenkin hullua väittää, ettei aivojen koolla ole mitään merkitystä älykkyyteen. Lapsilla aivojen koko kasvaa heidän aikuistuessaan, eikä se voi olla sattumaa että tulevat samalla älykkäämmiksi, sen vuoksi myös ÄO-testien tulokset ovat erilaisia iän suhteen.

Mutta uudemmat tutkimukset ovat kyllä paljastaneet että vahvimmat korrelaatiot älykkyysosamäärään tulevat aivojen rakenteesta, kuten sanot. Eli mm. aivojen valkea ja harmaa aine.

Toisaalta älykkyysosamäärä ei kerro kaikkea älykkyydestä. Puhun Mensa-tason älykkyydestä, tarkoittamatta kuitenkaan ihan samaa asiaa kuin mitä Mensa sillä tarkoittaa. Parempaa yksittäistä selittävää tekijää älykkyydelle ei kuitenkaan tunneta kuin älykkyysosamäärä, joka mittaa g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten prosessien taustalla. Kuitenkin esim. prioritiedon merkitys on suuri kaikenlaisessa päättelyssä, eikä taitavuus (muisti, laaja tietomäärä, sen hyväksikäyttäminen) sen kanssa voida mitata älykkyysosamäärätesteillä. Vaikka olisi kuinka älykäs, mutta tiedoissa ja tiedonhallinnassa on puutteita, menee myös päättely varmasti pieleen, eikä se anna kenestäkään kovinkaan älykästä vaikutelmaa.

Neanderthalin ero Homo Sapiensiin on kuitenkin pieni, alle 10% aivojen tilavuudesta. Se on pienempi kuin miesten ja naisten aivojen kokoero keskimäärin.

m36-intj kirjoitti:

En sanonut olevani varma asiasta, mutta ympäristöäni havaitsemalla olen tullut siihen tulokseen että kaikilla mielestäni älykkäillä ihmisillä on ollut poikkeuksellisen iso pää. Siis lähinnä miehillä. Kyllähän se klassinen tiedemiespää eli iso ja kalju myös tunnetaan. Kuten sanoin, kaikki isopäiset eivät kuitenkaan ole välttämättä älykkäitä. Toisaalta pienipäisten älykkyydestä ei kenelläkään tunnu olevan mitään sanottavaa - lienee siis aika harvinaista. Tutkimuksissa korrelaatiokerroin aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä ei ole niin vahva kuten sanoin, muttei myöskään olematon.

Olisi kuitenkin hullua väittää, ettei aivojen koolla ole mitään merkitystä älykkyyteen. Lapsilla aivojen koko kasvaa heidän aikuistuessaan, eikä se voi olla sattumaa että tulevat samalla älykkäämmiksi, sen vuoksi myös ÄO-testien tulokset ovat erilaisia iän suhteen.

Mutta uudemmat tutkimukset ovat kyllä paljastaneet että vahvimmat korrelaatiot älykkyysosamäärään tulevat aivojen rakenteesta, kuten sanot. Eli mm. aivojen valkea ja harmaa aine.

Toisaalta älykkyysosamäärä ei kerro kaikkea älykkyydestä. Puhun Mensa-tason älykkyydestä, tarkoittamatta kuitenkaan ihan samaa asiaa kuin mitä Mensa sillä tarkoittaa. Parempaa yksittäistä selittävää tekijää älykkyydelle ei kuitenkaan tunneta kuin älykkyysosamäärä, joka mittaa g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten prosessien taustalla. Kuitenkin esim. prioritiedon merkitys on suuri kaikenlaisessa päättelyssä, eikä taitavuus (muisti, laaja tietomäärä, sen hyväksikäyttäminen) sen kanssa voida mitata älykkyysosamäärätesteillä. Vaikka olisi kuinka älykäs, mutta tiedoissa ja tiedonhallinnassa on puutteita, menee myös päättely varmasti pieleen, eikä se anna kenestäkään kovinkaan älykästä vaikutelmaa.

Neanderthalin ero Homo Sapiensiin on kuitenkin pieni, alle 10% aivojen tilavuudesta. Se on pienempi kuin miesten ja naisten aivojen kokoero keskimäärin.

Lue lisää

Olen aika pienipäinen mies ja älykkyyteni (se mitä siitä testeillä saadaan irti) on kaksi keskihajontaa yli 100. Tunnen myös useita älykkäämpiä ihmisiä kuin minä, ja heillä on monenkokoisia päitä. Vaikuttaako tämä teoriaasi?

m36-intj kirjoitti:

En sanonut olevani varma asiasta, mutta ympäristöäni havaitsemalla olen tullut siihen tulokseen että kaikilla mielestäni älykkäillä ihmisillä on ollut poikkeuksellisen iso pää. Siis lähinnä miehillä. Kyllähän se klassinen tiedemiespää eli iso ja kalju myös tunnetaan. Kuten sanoin, kaikki isopäiset eivät kuitenkaan ole välttämättä älykkäitä. Toisaalta pienipäisten älykkyydestä ei kenelläkään tunnu olevan mitään sanottavaa - lienee siis aika harvinaista. Tutkimuksissa korrelaatiokerroin aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä ei ole niin vahva kuten sanoin, muttei myöskään olematon.

Olisi kuitenkin hullua väittää, ettei aivojen koolla ole mitään merkitystä älykkyyteen. Lapsilla aivojen koko kasvaa heidän aikuistuessaan, eikä se voi olla sattumaa että tulevat samalla älykkäämmiksi, sen vuoksi myös ÄO-testien tulokset ovat erilaisia iän suhteen.

Mutta uudemmat tutkimukset ovat kyllä paljastaneet että vahvimmat korrelaatiot älykkyysosamäärään tulevat aivojen rakenteesta, kuten sanot. Eli mm. aivojen valkea ja harmaa aine.

Toisaalta älykkyysosamäärä ei kerro kaikkea älykkyydestä. Puhun Mensa-tason älykkyydestä, tarkoittamatta kuitenkaan ihan samaa asiaa kuin mitä Mensa sillä tarkoittaa. Parempaa yksittäistä selittävää tekijää älykkyydelle ei kuitenkaan tunneta kuin älykkyysosamäärä, joka mittaa g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten prosessien taustalla. Kuitenkin esim. prioritiedon merkitys on suuri kaikenlaisessa päättelyssä, eikä taitavuus (muisti, laaja tietomäärä, sen hyväksikäyttäminen) sen kanssa voida mitata älykkyysosamäärätesteillä. Vaikka olisi kuinka älykäs, mutta tiedoissa ja tiedonhallinnassa on puutteita, menee myös päättely varmasti pieleen, eikä se anna kenestäkään kovinkaan älykästä vaikutelmaa.

Neanderthalin ero Homo Sapiensiin on kuitenkin pieni, alle 10% aivojen tilavuudesta. Se on pienempi kuin miesten ja naisten aivojen kokoero keskimäärin.

Lue lisää

Yksittäiset havainnot tuntemistasi miehistä (tiedätkö edes varmuudella heidän kaikkien älykkyyden?) tai stereotypiat tiedemiehistä eivät ole mitään faktaa väitteesi puolesta. Pitää erottaa yksilöt ja tilastollinen analyysi toisistaan. Yksilötasolla asiat voivat olla melkein miten vaan, mutta vasta isompia populaatioita tarkasteltaessa voidaan saada edes jollain tavalla uskottavia tuloksia. Puhutaan tilastollisen merkitsevyyden käsitteestä.

Kahden asian korrelaatiolla kuvataan niiden tilastollista riippuvuutta. Alle 0.3 korrelaatio EI tarkoita, että on "jonkinlainen korrelaatio". Se tarkoittaa, ettei ole mitään merkitsevää korrelaatiota. Vielä heikkokin korrelaatio (alle 0.7) on yksinään varsin kyseenalainen, eikä millään tavoin osoita asiaa todeksi.

Lapsen aivot kehittyvät monella tapaa ja koko on vain yksi tekijä. Myös lapsuuden ympäristötekijät ja kehitys antavat oman panoksensa. Näin ollen esittämääsi päätelmää ei voida mitenkään tehdä näin suoraviivaisesti. Samalla logiikalla vaikkapa kaskelotti olisi superälykäs, koska sen aivomassa on moninkertainen verrattuna ihmiseen. En kuitenkin muista kenenkään väittäneen kaskelottia erityisen fiksuksi. :)

Älykkyyden määritelmä on aina ollut kiistanalainen ja siitä on vängätty asiantuntijoiden parissa ja esitetty erilaisia teorioita. On kuitenkin havaittu, että g korreloi hyvin useiden kognitiivisten taitojen kanssa ainakin jollain tasolla. Mensa itse ei kuitenkaan määrittele älykkyyttä, vaan kyllä se perustuu ihan testeistä lähtien psykometriikan teorioihin ja tutkimukseen.

Opitut tiedot ja taidot vaikuttavat varmasti siihen mitä yleisesti pidetään älykkäänä. Kuitenkaan edellä mainitut eivät ole mikään edellytys älykkyydelle tai toisin päin. Älykäskin ihminen voi esim. laiskuuttaan olla tietämätön asioista ja vastaavasti matalammallakin ÄO:llä voi oppia kaikenlaista, jos vaan motivaatio on kohdallaan ja on taipumuksia ko. asiaan. Esimerkiksi perinteisenä älypelinä pidetyn shakin menestyksekäs pelaaminen ei tutkimusten mukaan vaadi erityistä älykkyyttä, vaan riippuu enemmänkin harjoittelusta ja erilaisten mallien ulkoaopettelusta. Kuitenkin varmaan ensimmäinen asia, joka ihmisille tulee mieleen shakkimestareista on äly.

Potaskaa kirjoitti:

Yksittäiset havainnot tuntemistasi miehistä (tiedätkö edes varmuudella heidän kaikkien älykkyyden?) tai stereotypiat tiedemiehistä eivät ole mitään faktaa väitteesi puolesta. Pitää erottaa yksilöt ja tilastollinen analyysi toisistaan. Yksilötasolla asiat voivat olla melkein miten vaan, mutta vasta isompia populaatioita tarkasteltaessa voidaan saada edes jollain tavalla uskottavia tuloksia. Puhutaan tilastollisen merkitsevyyden käsitteestä.

Kahden asian korrelaatiolla kuvataan niiden tilastollista riippuvuutta. Alle 0.3 korrelaatio EI tarkoita, että on "jonkinlainen korrelaatio". Se tarkoittaa, ettei ole mitään merkitsevää korrelaatiota. Vielä heikkokin korrelaatio (alle 0.7) on yksinään varsin kyseenalainen, eikä millään tavoin osoita asiaa todeksi.

Lapsen aivot kehittyvät monella tapaa ja koko on vain yksi tekijä. Myös lapsuuden ympäristötekijät ja kehitys antavat oman panoksensa. Näin ollen esittämääsi päätelmää ei voida mitenkään tehdä näin suoraviivaisesti. Samalla logiikalla vaikkapa kaskelotti olisi superälykäs, koska sen aivomassa on moninkertainen verrattuna ihmiseen. En kuitenkin muista kenenkään väittäneen kaskelottia erityisen fiksuksi. :)

Älykkyyden määritelmä on aina ollut kiistanalainen ja siitä on vängätty asiantuntijoiden parissa ja esitetty erilaisia teorioita. On kuitenkin havaittu, että g korreloi hyvin useiden kognitiivisten taitojen kanssa ainakin jollain tasolla. Mensa itse ei kuitenkaan määrittele älykkyyttä, vaan kyllä se perustuu ihan testeistä lähtien psykometriikan teorioihin ja tutkimukseen.

Opitut tiedot ja taidot vaikuttavat varmasti siihen mitä yleisesti pidetään älykkäänä. Kuitenkaan edellä mainitut eivät ole mikään edellytys älykkyydelle tai toisin päin. Älykäskin ihminen voi esim. laiskuuttaan olla tietämätön asioista ja vastaavasti matalammallakin ÄO:llä voi oppia kaikenlaista, jos vaan motivaatio on kohdallaan ja on taipumuksia ko. asiaan. Esimerkiksi perinteisenä älypelinä pidetyn shakin menestyksekäs pelaaminen ei tutkimusten mukaan vaadi erityistä älykkyyttä, vaan riippuu enemmänkin harjoittelusta ja erilaisten mallien ulkoaopettelusta. Kuitenkin varmaan ensimmäinen asia, joka ihmisille tulee mieleen shakkimestareista on äly.

Lue lisää

"Yksittäiset havainnot tuntemistasi miehistä (tiedätkö edes varmuudella heidän kaikkien älykkyyden?) tai stereotypiat tiedemiehistä eivät ole mitään faktaa väitteesi puolesta."

En ole väittänytkään niin. Muutenkaan ihmiset eivät tunnu olevan niin kiinnostuneita Mensan jäsenyydestä tai ÄO-testeistä. Omat havainnot ovat kuitenkin tärkeitä, siitä se kaikki alkaa.

"Kahden asian korrelaatiolla kuvataan niiden tilastollista riippuvuutta. Alle 0.3 korrelaatio EI tarkoita, että on "jonkinlainen korrelaatio". Se tarkoittaa, ettei ole mitään merkitsevää korrelaatiota. Vielä heikkokin korrelaatio (alle 0.7) on yksinään varsin kyseenalainen, eikä millään tavoin osoita asiaa todeksi."

Luulen kyllä tietäväni mitä korrelaatio tarkoittaa. Viimeksi laskin virhekovarianssimatriisin pari viikkoa sitten. Ja siitä sitten korrelaatiokertoimen. Kuitenkaan itse korrelaation laskeminen ei muuten ole tullut juuri koskaan eteen tietotekniikan ja fysiikan opiskeluissani. Korrelaatioiden laskeminen kuuluu "roskatieteisiin", kuten lääketieteeseen, kauppatieteisiin ja muihin vastaaviin, missä asioita ei ymmärretä sen syvällisemmin. Korrelaatioita on helppoa löytää lähes mistä tahansa, ja niitä on helppoa laskea, mutta mitään syvällisempää ymmärrystä ne eivät useinkaan tuota. Eivätkä varsinkaan suoraan syy-yhteyttä.

Tämän allaolevan tutkimuksen mukaan aivojen koolla on kuitenkin merkitystä:
Whole Brain Size and General Mental Ability: A Review
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2668913/

Tässäkin tutkimuksessa puhutaan paljon korrelaatioista, mutta kiinnittäisin myös huomiota muihin argumentteihin:

"Throughout the nineteenth and early twentieth centuries, the relation between whole brain size and GMA (general mental ability) was almost universally accepted"

"CONCLUSION
The preponderance of evidence demonstrates that brain size is correlated positively with intelligence and that both brain size and GMA are correlated with age, socioeconomic position, sex, and population group differences. Correlation does not prove cause, but, just as zero correlations provide no support for a hypothesis of cause and effect, nonzero correlations do provide support. The brain size/GMA relation has been established both within and between species and brain size has shown a progressive trend upwards for 570 million years."

Appendix 1:stä tutkimuksen lopussa löytyy taulukoituna aivojen koon ja GMA:n (general mental ability) väliset korrelaatiot, ja ne ovat varsin korkeat, korrelaatiokertoimet voivat olla jopa 0.5-0.7. Päänkoko ja GMA:n välinen korrelaatio on selvästi pienempi.

Aivojen koolla on siis merkitystä mitä tulee älykkyyteen. Ja samalla päänkoolla. Korrelaatio ei tietysti ole täydellinen - enkä sellaista ole väittänytkään.

Heikoilla jäillä ovat ne, jotka väittävät että aivojen koolla (ja päänkoolla) ei ole mitään merkitystä älykkyyteen. Jos näin olisi, aivotoimintaa voisi olla ilman aivoja.

m36-intj kirjoitti:

"Yksittäiset havainnot tuntemistasi miehistä (tiedätkö edes varmuudella heidän kaikkien älykkyyden?) tai stereotypiat tiedemiehistä eivät ole mitään faktaa väitteesi puolesta."

En ole väittänytkään niin. Muutenkaan ihmiset eivät tunnu olevan niin kiinnostuneita Mensan jäsenyydestä tai ÄO-testeistä. Omat havainnot ovat kuitenkin tärkeitä, siitä se kaikki alkaa.

"Kahden asian korrelaatiolla kuvataan niiden tilastollista riippuvuutta. Alle 0.3 korrelaatio EI tarkoita, että on "jonkinlainen korrelaatio". Se tarkoittaa, ettei ole mitään merkitsevää korrelaatiota. Vielä heikkokin korrelaatio (alle 0.7) on yksinään varsin kyseenalainen, eikä millään tavoin osoita asiaa todeksi."

Luulen kyllä tietäväni mitä korrelaatio tarkoittaa. Viimeksi laskin virhekovarianssimatriisin pari viikkoa sitten. Ja siitä sitten korrelaatiokertoimen. Kuitenkaan itse korrelaation laskeminen ei muuten ole tullut juuri koskaan eteen tietotekniikan ja fysiikan opiskeluissani. Korrelaatioiden laskeminen kuuluu "roskatieteisiin", kuten lääketieteeseen, kauppatieteisiin ja muihin vastaaviin, missä asioita ei ymmärretä sen syvällisemmin. Korrelaatioita on helppoa löytää lähes mistä tahansa, ja niitä on helppoa laskea, mutta mitään syvällisempää ymmärrystä ne eivät useinkaan tuota. Eivätkä varsinkaan suoraan syy-yhteyttä.

Tämän allaolevan tutkimuksen mukaan aivojen koolla on kuitenkin merkitystä:
Whole Brain Size and General Mental Ability: A Review
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2668913/

Tässäkin tutkimuksessa puhutaan paljon korrelaatioista, mutta kiinnittäisin myös huomiota muihin argumentteihin:

"Throughout the nineteenth and early twentieth centuries, the relation between whole brain size and GMA (general mental ability) was almost universally accepted"

"CONCLUSION
The preponderance of evidence demonstrates that brain size is correlated positively with intelligence and that both brain size and GMA are correlated with age, socioeconomic position, sex, and population group differences. Correlation does not prove cause, but, just as zero correlations provide no support for a hypothesis of cause and effect, nonzero correlations do provide support. The brain size/GMA relation has been established both within and between species and brain size has shown a progressive trend upwards for 570 million years."

Appendix 1:stä tutkimuksen lopussa löytyy taulukoituna aivojen koon ja GMA:n (general mental ability) väliset korrelaatiot, ja ne ovat varsin korkeat, korrelaatiokertoimet voivat olla jopa 0.5-0.7. Päänkoko ja GMA:n välinen korrelaatio on selvästi pienempi.

Aivojen koolla on siis merkitystä mitä tulee älykkyyteen. Ja samalla päänkoolla. Korrelaatio ei tietysti ole täydellinen - enkä sellaista ole väittänytkään.

Heikoilla jäillä ovat ne, jotka väittävät että aivojen koolla (ja päänkoolla) ei ole mitään merkitystä älykkyyteen. Jos näin olisi, aivotoimintaa voisi olla ilman aivoja.

Lue lisää

"En ole väittänytkään niin. Muutenkaan ihmiset eivät tunnu olevan niin kiinnostuneita Mensan jäsenyydestä tai ÄO-testeistä. Omat havainnot ovat kuitenkin tärkeitä, siitä se kaikki alkaa."

No ketkä ovat ja ketkä eivät. Ei sillä taida asiaan juuri merkitystä olla kuitenkaan. Vaikka ÄO-testeihin liittyy omat ongelmansa, ei parempaakaan ole toistaiseksi tarjolla. Aina ne kuitenkin hakkaavat pelkät yksittäiset havainnot ja niistä tehdyt mutu-päätelmät. Toki havainnot ovat tärkeitä, mutta ne eivät vielä sellaisenaan todista yhtään mitään asiasta.

Tuohon tutkimukseen liittyen minua hieman kummastuttaa, että ensin lyttäät korrelaation "roskatieteiden" tutkimusvälineenä, joka ei kerro oikein mistään mitään, ja seuraavaksi kuitenkin esittelet tutkimuksen, jonka tulokset perustuvat puhtaasti varsin heikkoihin korrelaatioihin aivojen koon ja g:n suhteesta. Muutenkin koko väitteidesi pohja on perustunut tähän korrelaatioon (plus omiin havaintoihin) alusta alkaen.

Mitä itse tutkimukseen tulee niin pelkkä pään kokohan on näemmä juuri siinä 0.1 - 0.3 skaalassa, mitä itsekin sanoin (eli ei merkitsevä). Näin ollen alkuperäinen väitteesi ulkoisesti isosta päästä mittauksineen on aika heikolla pohjalla. Aivojen tilavuus sen sijaan on keskimäärin 0.38 eli varsin heikko positiivinen korrelaatio. Nostit varmaan tietoisesti ne korkeimmat yksittäiset lukemat tuolta, mutta totuus on, että monessa yksittäisessä kokeessa koehenkilöiden määrä on varsin alhainen tilastollisen merkitsevyyden näkökulmasta, jolloin tuo painotettu keskiarvo on selvästi parempi mittari. Kovastihan tuossa koetetaan vakuutella, että heikotkin korrelaatiot tukisivat väitteitä, mutta todellisuudessa tukevat lähinnä spekulaatioita muun näytön puuttuessa.

Mitä tulee muihin argumentteihin, niin vaikuttaisivat olevan kaikenlaista hypoteesia, jolla yritetään tukea omaa tutkimusta. Erityisesti tuo mainitsemasi "aikoinaan yleisesti hyväksytty periaate" nyt ei mitään kerro. 1900-luvun alussa pidettiin totena kaikenlaista, mikä on myöhemmin osoittautunut täysin vääräksi.

"Heikoilla jäillä ovat ne, jotka väittävät että aivojen koolla (ja päänkoolla) ei ole mitään merkitystä älykkyyteen. Jos näin olisi, aivotoimintaa voisi olla ilman aivoja."

Johan on juttua. Minä kun ymmärsin, että tässä keskustellaan ihmisen aivojen (tai alun perin pään koon) luonnollisten kokoerojen vaikutuksesta älykkyyteen. Tietenkin ihmisen kehittyneillä aivoilla on oltava tietty "peruskoko" juuri rakenteellisten ominaisuuksiensa vuoksi, jotka nykytiedon valossa sen älykkyyden määrittävät. Tämä tosiasia ei kuitenkaan ole millään tavalla ristiriidassa sen kanssa, että isopäiset ihmiset eivät ole keskimäärin yhtään sen fiksumpia kuin pienipäisetkään.

Potaskaa kirjoitti:

"En ole väittänytkään niin. Muutenkaan ihmiset eivät tunnu olevan niin kiinnostuneita Mensan jäsenyydestä tai ÄO-testeistä. Omat havainnot ovat kuitenkin tärkeitä, siitä se kaikki alkaa."

No ketkä ovat ja ketkä eivät. Ei sillä taida asiaan juuri merkitystä olla kuitenkaan. Vaikka ÄO-testeihin liittyy omat ongelmansa, ei parempaakaan ole toistaiseksi tarjolla. Aina ne kuitenkin hakkaavat pelkät yksittäiset havainnot ja niistä tehdyt mutu-päätelmät. Toki havainnot ovat tärkeitä, mutta ne eivät vielä sellaisenaan todista yhtään mitään asiasta.

Tuohon tutkimukseen liittyen minua hieman kummastuttaa, että ensin lyttäät korrelaation "roskatieteiden" tutkimusvälineenä, joka ei kerro oikein mistään mitään, ja seuraavaksi kuitenkin esittelet tutkimuksen, jonka tulokset perustuvat puhtaasti varsin heikkoihin korrelaatioihin aivojen koon ja g:n suhteesta. Muutenkin koko väitteidesi pohja on perustunut tähän korrelaatioon (plus omiin havaintoihin) alusta alkaen.

Mitä itse tutkimukseen tulee niin pelkkä pään kokohan on näemmä juuri siinä 0.1 - 0.3 skaalassa, mitä itsekin sanoin (eli ei merkitsevä). Näin ollen alkuperäinen väitteesi ulkoisesti isosta päästä mittauksineen on aika heikolla pohjalla. Aivojen tilavuus sen sijaan on keskimäärin 0.38 eli varsin heikko positiivinen korrelaatio. Nostit varmaan tietoisesti ne korkeimmat yksittäiset lukemat tuolta, mutta totuus on, että monessa yksittäisessä kokeessa koehenkilöiden määrä on varsin alhainen tilastollisen merkitsevyyden näkökulmasta, jolloin tuo painotettu keskiarvo on selvästi parempi mittari. Kovastihan tuossa koetetaan vakuutella, että heikotkin korrelaatiot tukisivat väitteitä, mutta todellisuudessa tukevat lähinnä spekulaatioita muun näytön puuttuessa.

Mitä tulee muihin argumentteihin, niin vaikuttaisivat olevan kaikenlaista hypoteesia, jolla yritetään tukea omaa tutkimusta. Erityisesti tuo mainitsemasi "aikoinaan yleisesti hyväksytty periaate" nyt ei mitään kerro. 1900-luvun alussa pidettiin totena kaikenlaista, mikä on myöhemmin osoittautunut täysin vääräksi.

"Heikoilla jäillä ovat ne, jotka väittävät että aivojen koolla (ja päänkoolla) ei ole mitään merkitystä älykkyyteen. Jos näin olisi, aivotoimintaa voisi olla ilman aivoja."

Johan on juttua. Minä kun ymmärsin, että tässä keskustellaan ihmisen aivojen (tai alun perin pään koon) luonnollisten kokoerojen vaikutuksesta älykkyyteen. Tietenkin ihmisen kehittyneillä aivoilla on oltava tietty "peruskoko" juuri rakenteellisten ominaisuuksiensa vuoksi, jotka nykytiedon valossa sen älykkyyden määrittävät. Tämä tosiasia ei kuitenkaan ole millään tavalla ristiriidassa sen kanssa, että isopäiset ihmiset eivät ole keskimäärin yhtään sen fiksumpia kuin pienipäisetkään.

Lue lisää

"Tuohon tutkimukseen liittyen minua hieman kummastuttaa, että ensin lyttäät korrelaation "roskatieteiden" tutkimusvälineenä, joka ei kerro oikein mistään mitään, ja seuraavaksi kuitenkin esittelet tutkimuksen, jonka tulokset perustuvat puhtaasti varsin heikkoihin korrelaatioihin aivojen koon ja g:n suhteesta. Muutenkin koko väitteidesi pohja on perustunut tähän korrelaatioon (plus omiin havaintoihin) alusta alkaen. "

Minua taas ei kummastuta, onhan tämä aivotutkimuskin jonkinlaista roskatiedettä. Muuta ei voi tällä hetkellä referoida. Korrelaation vahvuuden rajat vaihtelevat myös jonkin verran mikä on merkitsevää, ja mikä ei, riippuen tapauksesta. Ei voida esim. sanoa että kaikissa tapauksissa 0.7 korrelaatio täytyy olla välttämättä vahvaan korrelaatioon, se voi olla pienempi, tai suurempi.

Se, mitä itse tahdot edelleenkin sanoa on se, että pään koolla (tai edes aivojen koolla) ei ole merkitystä älykkyyteen. Se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Kun kaikki kokeet tuossa tutkimuksessa ovat osoittaneet että korrelaatio on ollut selvästi positiivista (uskotaan nyt että tutkijat eivät ole jättäneet pois kaikki mahdolliset negatiiviset korrelaatiot), niin -jonkinlainen- yhteys löytyy.

Mikäli yhteyttä ei olisi missään mielessä, tulisi korrelaatioiden myös olla yhtä paljon negatiivisia, tai satunnaisesti molempia, siis ja - korrelaatioita ja lähellä nollaa. Ideaalitilanne olisi nollakorrelaatio jokaisessa tutkimuksessa, mutta kohina datassa aiheuttaa tietysti fluktuaatioita molempiin suuntiin. Tämä ei kuitenkaan ollut tulos. Se ei ollut saivartelua tuossa tutkimuksessa että sanottiin että heikotkin korrelaatiot merkitsevät jotakin, kunhan löytyy riittävästi kokeita, joissa kaikki tulokset kuitenkin osoittavat positiivista korrelaatiota.

Korrelaation voimakkuudesta ja sen merkityksestä saa lisätietoa, kun vertaa sitä muihin tunnettuihin korrelaatioihin mitä tunnetaan älykkyyden suhteen.. Esim. pituuden, likinäkön, ja nenän koon vaikutus älykkyyteen. Jos sinun mielestäsi korrelatiot ovat olleet merkityksettömiä, niin luulisin silti että nenän koon korrelaatio älykkyyteen on varsin erilainen kuin aivojen koon korrelaatio älykkyyden suhteen. Mikä antaisi vahvan viitteen siitä, että aivojen koolla on väliä.

m36-intj kirjoitti:

"Tuohon tutkimukseen liittyen minua hieman kummastuttaa, että ensin lyttäät korrelaation "roskatieteiden" tutkimusvälineenä, joka ei kerro oikein mistään mitään, ja seuraavaksi kuitenkin esittelet tutkimuksen, jonka tulokset perustuvat puhtaasti varsin heikkoihin korrelaatioihin aivojen koon ja g:n suhteesta. Muutenkin koko väitteidesi pohja on perustunut tähän korrelaatioon (plus omiin havaintoihin) alusta alkaen. "

Minua taas ei kummastuta, onhan tämä aivotutkimuskin jonkinlaista roskatiedettä. Muuta ei voi tällä hetkellä referoida. Korrelaation vahvuuden rajat vaihtelevat myös jonkin verran mikä on merkitsevää, ja mikä ei, riippuen tapauksesta. Ei voida esim. sanoa että kaikissa tapauksissa 0.7 korrelaatio täytyy olla välttämättä vahvaan korrelaatioon, se voi olla pienempi, tai suurempi.

Se, mitä itse tahdot edelleenkin sanoa on se, että pään koolla (tai edes aivojen koolla) ei ole merkitystä älykkyyteen. Se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Kun kaikki kokeet tuossa tutkimuksessa ovat osoittaneet että korrelaatio on ollut selvästi positiivista (uskotaan nyt että tutkijat eivät ole jättäneet pois kaikki mahdolliset negatiiviset korrelaatiot), niin -jonkinlainen- yhteys löytyy.

Mikäli yhteyttä ei olisi missään mielessä, tulisi korrelaatioiden myös olla yhtä paljon negatiivisia, tai satunnaisesti molempia, siis ja - korrelaatioita ja lähellä nollaa. Ideaalitilanne olisi nollakorrelaatio jokaisessa tutkimuksessa, mutta kohina datassa aiheuttaa tietysti fluktuaatioita molempiin suuntiin. Tämä ei kuitenkaan ollut tulos. Se ei ollut saivartelua tuossa tutkimuksessa että sanottiin että heikotkin korrelaatiot merkitsevät jotakin, kunhan löytyy riittävästi kokeita, joissa kaikki tulokset kuitenkin osoittavat positiivista korrelaatiota.

Korrelaation voimakkuudesta ja sen merkityksestä saa lisätietoa, kun vertaa sitä muihin tunnettuihin korrelaatioihin mitä tunnetaan älykkyyden suhteen.. Esim. pituuden, likinäkön, ja nenän koon vaikutus älykkyyteen. Jos sinun mielestäsi korrelatiot ovat olleet merkityksettömiä, niin luulisin silti että nenän koon korrelaatio älykkyyteen on varsin erilainen kuin aivojen koon korrelaatio älykkyyden suhteen. Mikä antaisi vahvan viitteen siitä, että aivojen koolla on väliä.

Lue lisää

No kyllähän se hieman huvittaa, että pidät näitä tieteenaloja roskana ja kuitenkin perustelet lähes yksinomaan väitteesi niiden tutkimustuloksilla. :)

Tottahan on, että esimerkiksi psykologia ei ole mikään eksakti tiede, jolloin mm. koko älykkyyden tieteellinen määrittely on melko karkeaa touhua ja siihen liittyy jossain määrin kiistanalaisia asioita aina älykkyyden määritelmästä lähtien. En kuitenkaan usko, että ihan heti olisi mitään parempaakaan luvassa, joten on tyydyttävä näihin karkeampiin arvioihin.

Useamman eri tutkimuksen mukaan tuo aivokuvauksen avulla saatu aivojen tilavuus korreloi ÄO:n kanssa 0.3-0.4 ja tätä en ole missään vaiheessa kiistänytkään (enkä usko tuloksia vääristeltäneen). On myös varsin mahdollista, että pelkkä pään koon mittauksen selvästi heikompi korrelaatio johtuu menetelmän karkeudesta verrattuna aivokuvaukseen. Tuloksen perusteella jonkinlainen heikko korrelaatio on olemassa. Olisi muuten ollut mielenkiintoista tietää millaisista tulosparannuksista noissa eri kokeissa käytännössä puhutaan eli nähdä se korrelaatiosuora, joka määrittelee ÄO:n aivojen tilavuuden funktiona. Älykkyys kun mitattiin noissa kokeissa varsin tunnetuillakin ÄO-testeilla (mm. WAIS).

Tämä heikko korrelaatio ei kuitenkaan sellaisenaan mitenkään todista tuota väitettä todeksi, kuten on puhetta ollut. Se voi selittyä muilla tekijöillä, kuten esimerkiksi siten, että osalla "isopäitä" on ollut varhaislapsuudessa suotuisammat olot, mikä sitten näkyy sekä isompana kokona että hieman korkeampana älykkyytenä. Iso pään koko sellaisenaan ei silti tässä tilanteessa olisi mikään indikaattori yksilön korkeammalle älykkyydelle, kun vielä huomioi, että pelkkä pään koon mittaus vaikuttaisi olevan erittäin karkea mittaustapa. Varsin kauaksi ollaan siis jo ajauduttu alkuperäisestä väitteestä, jonka mukaan iso pään koko automaattisesti merkitsisi korkeaa älykkyyttä. muiden ruumiinosien korrelaatioita (esim. nenän koko) ei myöskään ole mielekästä suoraan tähän verrata, eivätkä ne sinällään mitenkään vahvista alkuperäistä korrelaatiota.

On myös tekijöitä, jotka puhuvat tätä aivojen kokoa vastaan. Aiemmin mainittu Neandertalinihminen on yksi näistä. Samoin tiettyjen eläinten suuri aivomassa ihmiseen verrattuna kertoo rakenteen todella suuresta merkityksestä ihmisen eduksi. Myös naisten ja miesten ero tässä suhteessa ei taida olla nykyisen käsityksen mukainen (joo, tiedän että on erittäinen poliittinen aihe ja on myös tutkimuksia miesten "eduksi"). Sen mukaan ÄO on kummallakin sukupuolella keskimäärin sama mutta miehillä on enemmän variaatiota. Lisäksi on olemassa huomattavan iso joukko "pienipäisiä", joilla kuitenkin on huomattavan korkea ÄO. Näin ollen iso pää (tai aivojen koko) ei ole mikään edellytys korkealle älykkyydelle.

Potaskaa kirjoitti:

No kyllähän se hieman huvittaa, että pidät näitä tieteenaloja roskana ja kuitenkin perustelet lähes yksinomaan väitteesi niiden tutkimustuloksilla. :)

Tottahan on, että esimerkiksi psykologia ei ole mikään eksakti tiede, jolloin mm. koko älykkyyden tieteellinen määrittely on melko karkeaa touhua ja siihen liittyy jossain määrin kiistanalaisia asioita aina älykkyyden määritelmästä lähtien. En kuitenkaan usko, että ihan heti olisi mitään parempaakaan luvassa, joten on tyydyttävä näihin karkeampiin arvioihin.

Useamman eri tutkimuksen mukaan tuo aivokuvauksen avulla saatu aivojen tilavuus korreloi ÄO:n kanssa 0.3-0.4 ja tätä en ole missään vaiheessa kiistänytkään (enkä usko tuloksia vääristeltäneen). On myös varsin mahdollista, että pelkkä pään koon mittauksen selvästi heikompi korrelaatio johtuu menetelmän karkeudesta verrattuna aivokuvaukseen. Tuloksen perusteella jonkinlainen heikko korrelaatio on olemassa. Olisi muuten ollut mielenkiintoista tietää millaisista tulosparannuksista noissa eri kokeissa käytännössä puhutaan eli nähdä se korrelaatiosuora, joka määrittelee ÄO:n aivojen tilavuuden funktiona. Älykkyys kun mitattiin noissa kokeissa varsin tunnetuillakin ÄO-testeilla (mm. WAIS).

Tämä heikko korrelaatio ei kuitenkaan sellaisenaan mitenkään todista tuota väitettä todeksi, kuten on puhetta ollut. Se voi selittyä muilla tekijöillä, kuten esimerkiksi siten, että osalla "isopäitä" on ollut varhaislapsuudessa suotuisammat olot, mikä sitten näkyy sekä isompana kokona että hieman korkeampana älykkyytenä. Iso pään koko sellaisenaan ei silti tässä tilanteessa olisi mikään indikaattori yksilön korkeammalle älykkyydelle, kun vielä huomioi, että pelkkä pään koon mittaus vaikuttaisi olevan erittäin karkea mittaustapa. Varsin kauaksi ollaan siis jo ajauduttu alkuperäisestä väitteestä, jonka mukaan iso pään koko automaattisesti merkitsisi korkeaa älykkyyttä. muiden ruumiinosien korrelaatioita (esim. nenän koko) ei myöskään ole mielekästä suoraan tähän verrata, eivätkä ne sinällään mitenkään vahvista alkuperäistä korrelaatiota.

On myös tekijöitä, jotka puhuvat tätä aivojen kokoa vastaan. Aiemmin mainittu Neandertalinihminen on yksi näistä. Samoin tiettyjen eläinten suuri aivomassa ihmiseen verrattuna kertoo rakenteen todella suuresta merkityksestä ihmisen eduksi. Myös naisten ja miesten ero tässä suhteessa ei taida olla nykyisen käsityksen mukainen (joo, tiedän että on erittäinen poliittinen aihe ja on myös tutkimuksia miesten "eduksi"). Sen mukaan ÄO on kummallakin sukupuolella keskimäärin sama mutta miehillä on enemmän variaatiota. Lisäksi on olemassa huomattavan iso joukko "pienipäisiä", joilla kuitenkin on huomattavan korkea ÄO. Näin ollen iso pää (tai aivojen koko) ei ole mikään edellytys korkealle älykkyydelle.

Lue lisää

"Varsin kauaksi ollaan siis jo ajauduttu alkuperäisestä väitteestä, jonka mukaan iso pään koko automaattisesti merkitsisi korkeaa älykkyyttä. muiden ruumiinosien korrelaatioita (esim. nenän koko) ei myöskään ole mielekästä suoraan tähän verrata, eivätkä ne sinällään mitenkään vahvista alkuperäistä korrelaatiota."

En sanonut näin, sanoin että suuri päänkoko on välttämätön, mutta ei riittävä ehto Mensa-tason älykkyydelle.

"Sen mukaan ÄO on kummallakin sukupuolella keskimäärin sama mutta miehillä on enemmän variaatiota"

Monet tutkimukset ovat vahvistaneet sen asian että eroa löytyy keskimäärin. Tästä oli hyvä keskustelu aikaisemmin, mutta ketju ja sen sisältämät viitteet poistettiin. En viitsi kaivella niitä esiin enää.

"Lisäksi on olemassa huomattavan iso joukko "pienipäisiä", joilla kuitenkin on huomattavan korkea ÄO. "

En ole huomannut. Voihan olla että älykkyystesteillä mitattava ÄO ei yksinään riitä sellaiseen (tai ei yksinään riitä aina), mitä miellän älykkyydeksi. Luotan omaan intuitiooni enemmän tässä asiassa.

Olisi hyvä myös määritellä mitä pienipäisyys tarkoittaa - naisilla siis keskimäärin teinin päänkoko, eli 52-53 cm ympärysmitta (naisten keskimääräinen päänympärysmitta on muistaakseni noin 55.5 cm erään tutkimuksen mukaan).

m36-intj kirjoitti:

"Varsin kauaksi ollaan siis jo ajauduttu alkuperäisestä väitteestä, jonka mukaan iso pään koko automaattisesti merkitsisi korkeaa älykkyyttä. muiden ruumiinosien korrelaatioita (esim. nenän koko) ei myöskään ole mielekästä suoraan tähän verrata, eivätkä ne sinällään mitenkään vahvista alkuperäistä korrelaatiota."

En sanonut näin, sanoin että suuri päänkoko on välttämätön, mutta ei riittävä ehto Mensa-tason älykkyydelle.

"Sen mukaan ÄO on kummallakin sukupuolella keskimäärin sama mutta miehillä on enemmän variaatiota"

Monet tutkimukset ovat vahvistaneet sen asian että eroa löytyy keskimäärin. Tästä oli hyvä keskustelu aikaisemmin, mutta ketju ja sen sisältämät viitteet poistettiin. En viitsi kaivella niitä esiin enää.

"Lisäksi on olemassa huomattavan iso joukko "pienipäisiä", joilla kuitenkin on huomattavan korkea ÄO. "

En ole huomannut. Voihan olla että älykkyystesteillä mitattava ÄO ei yksinään riitä sellaiseen (tai ei yksinään riitä aina), mitä miellän älykkyydeksi. Luotan omaan intuitiooni enemmän tässä asiassa.

Olisi hyvä myös määritellä mitä pienipäisyys tarkoittaa - naisilla siis keskimäärin teinin päänkoko, eli 52-53 cm ympärysmitta (naisten keskimääräinen päänympärysmitta on muistaakseni noin 55.5 cm erään tutkimuksen mukaan).

Lue lisää

"En sanonut näin, sanoin että suuri päänkoko on välttämätön, mutta ei riittävä ehto Mensa-tason älykkyydelle."

OK, näin taisit tosiaan sanoa. Pitäisi varmaan ihan huumorilla mitata oman pään koko ja pistää sitten pienimuotoinen gallup pystyyn siellä, niin saisi laajempaa "osviittaa" tuolle tästä näkökulmasta. Ongelmana tosin on tuo mittaamisen karkeus erityisesti kullakin "kotioloissa" eli tuskinpa tuosta mitään järkevää saisi aikaan. :D

Tuosta sukupuolten ÄO:stä mainitsinkin, että se on varsin poliittisesti ladattu aihe ja joissain tapauksissa sillä on saattanut olla vaikutusta tuloksiin (poliittinen paine). Keskimäärin kait toisissa tutkimuksissa eroksi on saatu 4-5 pistettä (SD15). Sikäli perusteluni ei tämän suhteen ole täysin vakaalla pohjalla. Mitään varmuutta tästäkään asiasta ei taida olla kuitenkaan.

ÄO-testeissä on virhemarginaalinsa ja varsinkin yksilötasolla niihin (siis toki jätetään heti pois kaikki itse tehdyt netin "testit") kannattaa suhtautua aina tietyllä varauksella. Niiden suurin arvo on isompien massojen arvioinnissa ja yksilölle antavat suuntaa. Mensa-tasolla epätarkkuus helposti vielä lisääntyy, koska testit on pääosin suunniteltu mittaamaan keskitason ympäristössä tai sitä alempana olevia lukemia ja monien testien "katto" onkin vain hieman Mensa-rajan päälle. Tästä toki seuraa, että epäluotettavuus heijastuu myös näihin aivojen koon korrelaatioihin, koska nekin perustuvat juurikin näihin samoihin testeihin.

Perinteisten nopeustestien lisäksi on olemassa myös erittäin vaikeita aikarajattomia testejä (ns. Power-testejä), joita kuka tahansa voi koettaa ratkoa. Usein näiden alarajat alkavat sieltä hieman Mensa-rajan alapuolelta ja jatkuvat hyvinkin korkealle. Vaikka ajatus on mukavasti erilainen, on näiden käytännön ongelmina mielestäni kuitenkin motivaation suuri merkitys tulokseen sekä taustatietojen vaikutus tehtävien ratkaisussa (itsellänikin on matemaattinen tausta ja siitä on ollut niissä kiistatta apua). Myös testien normit voivat olla epävirallisen luonteen ja pienen normijoukon vuoksi välillä metsässä. Ihan mielenkiintoista haastetta ne kuitenkin henkilökohtaisella tasolla tarjoavat, jos on ylimääräistä aikaa, mutta eivät juuri sen enempää.

Kun katsoo erittäin menestyneitä ihmisiä, minusta koko-ajan-vähän-äreitä ~ aggressiivisia kaikille-tiuskijoita on sekä miehissä että naisissa.

Toisaalta molemmissa on niitä keskimäärin diplomaattisemman ja miellyttävän oloisia, jotka osaavat olla ja ovatkin kovia tarvittaessa, mutta ei jatkuvana "negatiivisena aurana" :-)

"Varsinkin älyköt eivät välttämättä ole kuivia vaan hyvinkin kontrollihaluisia tunteidensa ja niiden näyttämisen suhteen. Joten jos haluat intohimottoman sekä vähemmän välittävän naisen, valitse älykäs tai älykkö nainen."

Tämä on stereotypia, ei totuus. Kuten myös se ettei älykkäillä olisi tunneälyä. Osalla on, osalla ei.

Älykkäissä on monenlaisia luonteita niin kuin tavallisissakin. Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. Tai siitä, että tietyyn ympäristöön hakeutuu suhteessa enemmän tietyn luonteisia esim. INTJ:t insinööreissä ja tutkijoissa.

Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä.

Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu.

Älykäs koulutettu N kirjoitti:

"Varsinkin älyköt eivät välttämättä ole kuivia vaan hyvinkin kontrollihaluisia tunteidensa ja niiden näyttämisen suhteen. Joten jos haluat intohimottoman sekä vähemmän välittävän naisen, valitse älykäs tai älykkö nainen."

Tämä on stereotypia, ei totuus. Kuten myös se ettei älykkäillä olisi tunneälyä. Osalla on, osalla ei.

Älykkäissä on monenlaisia luonteita niin kuin tavallisissakin. Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. Tai siitä, että tietyyn ympäristöön hakeutuu suhteessa enemmän tietyn luonteisia esim. INTJ:t insinööreissä ja tutkijoissa.

Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä.

Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu.

Lue lisää

"Samalla tasolla" oleva mieskään ei halua liian kuivaa tai hymytöntä naista. Eikä sen miehen kanssa leikinlaskun kai pitäisi raskas velvollisuus olla?

Älykäs koulutettu N kirjoitti:

"Varsinkin älyköt eivät välttämättä ole kuivia vaan hyvinkin kontrollihaluisia tunteidensa ja niiden näyttämisen suhteen. Joten jos haluat intohimottoman sekä vähemmän välittävän naisen, valitse älykäs tai älykkö nainen."

Tämä on stereotypia, ei totuus. Kuten myös se ettei älykkäillä olisi tunneälyä. Osalla on, osalla ei.

Älykkäissä on monenlaisia luonteita niin kuin tavallisissakin. Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. Tai siitä, että tietyyn ympäristöön hakeutuu suhteessa enemmän tietyn luonteisia esim. INTJ:t insinööreissä ja tutkijoissa.

Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä.

Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu.

Lue lisää

"Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Väärin menee.
Sinustako alempitasoinen haluaa miehestä elättäjän/maksajan?

No mitäs se koulutettujen älykkönaiten "koulutuksen ja statuksen" miehiltä kinuaminen on?

Sitäkö se "tasaveroisuus" teille naisille on?

Arvaanpa että sinäkään et tykkää yhtään vähemmän koulutetuista miehistä jne. ja minulle se auttamatta on älyn ja ajattelun vapauden puutetta.

Vähemmän "älyköt" ja ne naiset jotka eivät pyri pätemään älyillään tai menestyksillään voivat olla juuri niitä tunneälyisempiä ja se minkä takia he "miellyttävät" miehiä johtuu heidän rennommasta asenteesta elämään ja "menestymiseen".

Itse en jaksa enää yhtään pikkutarkkaa älykkö näpertäjää.

"Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Aito itsensä "kylmänä kalana" joka miellyttää miestä sen takia koska on statukselltaan ja koulutukseltaan "tasaveroinen"?

Hienot lähtökohdat sulla tuossa sosiaalisessa darwinismissasi.

"Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu. "

Toden totta ja älykkö tytöt ovat ainakin minulle nykyään ehdoton turn off. Tärkeämpää on rento asenne, kyky kommunikoida, välittää toisestakin sekä avara maailmankatsomus.
Ei typerä kirjaäly tai vastaava nipotus.

". Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. "

Koulutetuista naisista suurin osa on noita.

Tärkeä asia kirjoitti:

"Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Väärin menee.
Sinustako alempitasoinen haluaa miehestä elättäjän/maksajan?

No mitäs se koulutettujen älykkönaiten "koulutuksen ja statuksen" miehiltä kinuaminen on?

Sitäkö se "tasaveroisuus" teille naisille on?

Arvaanpa että sinäkään et tykkää yhtään vähemmän koulutetuista miehistä jne. ja minulle se auttamatta on älyn ja ajattelun vapauden puutetta.

Vähemmän "älyköt" ja ne naiset jotka eivät pyri pätemään älyillään tai menestyksillään voivat olla juuri niitä tunneälyisempiä ja se minkä takia he "miellyttävät" miehiä johtuu heidän rennommasta asenteesta elämään ja "menestymiseen".

Itse en jaksa enää yhtään pikkutarkkaa älykkö näpertäjää.

"Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Aito itsensä "kylmänä kalana" joka miellyttää miestä sen takia koska on statukselltaan ja koulutukseltaan "tasaveroinen"?

Hienot lähtökohdat sulla tuossa sosiaalisessa darwinismissasi.

"Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu. "

Toden totta ja älykkö tytöt ovat ainakin minulle nykyään ehdoton turn off. Tärkeämpää on rento asenne, kyky kommunikoida, välittää toisestakin sekä avara maailmankatsomus.
Ei typerä kirjaäly tai vastaava nipotus.

". Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. "

Koulutetuista naisista suurin osa on noita.

Lue lisää

No kylläpä puheenvuoroni aiheutti tunteita :-) Teet minusta vääriä johtopäätöksiä oman kokemusmaailmasi pohjalta.

En vaadi mieheltä koulutusta tai statusta. Tarvitsen älykkään kumppanin ollakseni myös pitkällä aikajänteellä tyytyväinen, älyn ei kuitenkaan tarvitse kuitenkaan olla matemaattista.

Olen tavallista sosiaalisempi, tavallista iloisempi ja positiivisempi, hyvin rento ja puhelias. Olen kohtalaisen hyvä "jään murtamamisessa" eli saan kontaktin ihmisiin paremmin kuin moni muu ja ihmissuhteet ovat pysyviä. Olen pikkutarkan pipertäjän totaalivastakohta. Siis olen kaikkea muuta mitä stereotypiaälykköstä ajatellaan. Niin kuin moni muukin. Jos tapaisimme vaikka baarissa, et taatusti ajattelisi minua kopeana älykkönä. Minulla ei ole tarvetta korostaa asiaa irl, älyn kyllä huomaa muutenkin kun keskusteluissa mennään syvemmälle.

Minulle tasavertaisuus on sitä, että mies on henkisesti ja arvomaailmallisesti samalla tasolla kanssani. Kumpikin pystyy haastamaan tarvittaessa (ei tarkoita samaa kuin keskinäinen kilpailu, kilpailu ei toimi), ja molemmin puolin pystytään pohtimaan elämää ja asioita monipuolisesti. Olen ollut suhteessa myös älyltään tavallisen miehen kanssa, ja se ei toiminut :-( Olisin pystynyt "pyörittelemään" (kauniisti sanoen: ohjaamaan) miestä mihin suuntaan vaan, koska hän ei olisi tajunnut sitä. En kuitenkaan tietenkään sitä tehnyt, koska olen liian kiltti, liian periaatteellinen ja kunnioitan kumppaniani. Ja mies ei pystynyt syvempiiin pohdiskeluihin, vaikka muuten olikin ihana ihminen.

Kaikki alemmin koulutut/pienituloiset eivät tietenkään etsi miehestä elättäjää! Kuitenkin miehen tulot/omaisuus tuntuu monelle pienituloiselle olevan isompi plussa kuin niille, jotka pystyvät itse omillaan takaamaan itselleen riittävän elintason. Eiköhän melkein kaikilla kuitenkin tunteet ole se, joka ratkaisee ja tietysti henkinen yhteys ja vuorovaikutus. Lähes kaikki muu on toisisijaista.

Tärkeä asia kirjoitti:

"Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Väärin menee.
Sinustako alempitasoinen haluaa miehestä elättäjän/maksajan?

No mitäs se koulutettujen älykkönaiten "koulutuksen ja statuksen" miehiltä kinuaminen on?

Sitäkö se "tasaveroisuus" teille naisille on?

Arvaanpa että sinäkään et tykkää yhtään vähemmän koulutetuista miehistä jne. ja minulle se auttamatta on älyn ja ajattelun vapauden puutetta.

Vähemmän "älyköt" ja ne naiset jotka eivät pyri pätemään älyillään tai menestyksillään voivat olla juuri niitä tunneälyisempiä ja se minkä takia he "miellyttävät" miehiä johtuu heidän rennommasta asenteesta elämään ja "menestymiseen".

Itse en jaksa enää yhtään pikkutarkkaa älykkö näpertäjää.

"Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Aito itsensä "kylmänä kalana" joka miellyttää miestä sen takia koska on statukselltaan ja koulutukseltaan "tasaveroinen"?

Hienot lähtökohdat sulla tuossa sosiaalisessa darwinismissasi.

"Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu. "

Toden totta ja älykkö tytöt ovat ainakin minulle nykyään ehdoton turn off. Tärkeämpää on rento asenne, kyky kommunikoida, välittää toisestakin sekä avara maailmankatsomus.
Ei typerä kirjaäly tai vastaava nipotus.

". Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. "

Koulutetuista naisista suurin osa on noita.

Lue lisää

Tästä tekstistä hieman kyllä kuultaa älykkäiden ihmisten dissaaminen. Oletkohan vähän kade?

Älykäs koulutettu N kirjoitti:

"Varsinkin älyköt eivät välttämättä ole kuivia vaan hyvinkin kontrollihaluisia tunteidensa ja niiden näyttämisen suhteen. Joten jos haluat intohimottoman sekä vähemmän välittävän naisen, valitse älykäs tai älykkö nainen."

Tämä on stereotypia, ei totuus. Kuten myös se ettei älykkäillä olisi tunneälyä. Osalla on, osalla ei.

Älykkäissä on monenlaisia luonteita niin kuin tavallisissakin. Jos etsit älykköjä jostain rajatusta piiristä/sosiaaliluokasta tms. kokemuksesi voivat olla peräisin ympäristöstä eikä älykkyydestä. Tai siitä, että tietyyn ympäristöön hakeutuu suhteessa enemmän tietyn luonteisia esim. INTJ:t insinööreissä ja tutkijoissa.

Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä.

Hauska puoli asiassa on, että kukin saa hakea ja valita ihan niin kuin parhaalta tuntuu.

Lue lisää

"Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Kuulostaa hyvältä. Tästä voin unelmoida.

Älykäs koulutettu N kirjoitti:

No kylläpä puheenvuoroni aiheutti tunteita :-) Teet minusta vääriä johtopäätöksiä oman kokemusmaailmasi pohjalta.

En vaadi mieheltä koulutusta tai statusta. Tarvitsen älykkään kumppanin ollakseni myös pitkällä aikajänteellä tyytyväinen, älyn ei kuitenkaan tarvitse kuitenkaan olla matemaattista.

Olen tavallista sosiaalisempi, tavallista iloisempi ja positiivisempi, hyvin rento ja puhelias. Olen kohtalaisen hyvä "jään murtamamisessa" eli saan kontaktin ihmisiin paremmin kuin moni muu ja ihmissuhteet ovat pysyviä. Olen pikkutarkan pipertäjän totaalivastakohta. Siis olen kaikkea muuta mitä stereotypiaälykköstä ajatellaan. Niin kuin moni muukin. Jos tapaisimme vaikka baarissa, et taatusti ajattelisi minua kopeana älykkönä. Minulla ei ole tarvetta korostaa asiaa irl, älyn kyllä huomaa muutenkin kun keskusteluissa mennään syvemmälle.

Minulle tasavertaisuus on sitä, että mies on henkisesti ja arvomaailmallisesti samalla tasolla kanssani. Kumpikin pystyy haastamaan tarvittaessa (ei tarkoita samaa kuin keskinäinen kilpailu, kilpailu ei toimi), ja molemmin puolin pystytään pohtimaan elämää ja asioita monipuolisesti. Olen ollut suhteessa myös älyltään tavallisen miehen kanssa, ja se ei toiminut :-( Olisin pystynyt "pyörittelemään" (kauniisti sanoen: ohjaamaan) miestä mihin suuntaan vaan, koska hän ei olisi tajunnut sitä. En kuitenkaan tietenkään sitä tehnyt, koska olen liian kiltti, liian periaatteellinen ja kunnioitan kumppaniani. Ja mies ei pystynyt syvempiiin pohdiskeluihin, vaikka muuten olikin ihana ihminen.

Kaikki alemmin koulutut/pienituloiset eivät tietenkään etsi miehestä elättäjää! Kuitenkin miehen tulot/omaisuus tuntuu monelle pienituloiselle olevan isompi plussa kuin niille, jotka pystyvät itse omillaan takaamaan itselleen riittävän elintason. Eiköhän melkein kaikilla kuitenkin tunteet ole se, joka ratkaisee ja tietysti henkinen yhteys ja vuorovaikutus. Lähes kaikki muu on toisisijaista.

Lue lisää

"Olisin pystynyt "pyörittelemään" (kauniisti sanoen: ohjaamaan) miestä mihin suuntaan vaan, koska hän ei olisi tajunnut sitä. En kuitenkaan tietenkään sitä tehnyt, koska olen liian kiltti, liian periaatteellinen ja kunnioitan kumppaniani."

Mitä kertoo ihmisestä se, että jos hän suhteessa jättää manipuloimatta kumppaniaan, pitää hän itseään liian kilttinä ja liian periaatteellisena? Ikäänkuin suhteessa pitäisi tilaisuuden tullen manipuloida toista ihmistä.

===

Koulutetut ihmiset yleensä automaattisesti pitävät itseään parempina. Yhden alan asiantuntijoina keskustellessaan omasta alastaan valtaosa väestöstä ei ymmärrä/tiedä mistä puhutaan, mikä luo tälle ihmiselle vaikutelman omasta paremmuudesta.
Heidän pitäisi kuitenkin tajuta että heidän tietämyksensä on vain suppealta osa-alueelta ja kun vaihdetaan aihetta johonkin mistä he eivät tiedä mitään, näyttäytyvät he toisten ihmisen silmissä tyhmiltä jos näillä toisilla on tästä aihealueesta suurempi tietämys.
Yleensä tässä kohtaa ihmiset jotka pitävät itseään parempina vähättelevät sen aihealueen merkitystä mistä he eivät tiedä mitään. Sanotaan että "kyllähän minä muuten, mutta kun tuo on niin turha aihe etten viitsi / ei kiinnosta...". Perustellaan oman tiedon ja opitun älyn paremmuutta ja tällä tavoin ylläpidetään korokkeelle nostettua minäkuvaa mikä yleensä vain suojaa pohjimmaisena olevalta epävarmuudelta itsestä ja maailmasta.

===

Ihmistä ei voi viedä kuin pässiä narusta ellei hänellä ole luottamusta sinuun. Jos joku ihminen seurusteluvaiheessa luottaa toiseen, ei se välttämättä kerro niinkään tyhmyydestä kuin naiiviudesta. Jos ihmisellä ei ole hyväksikäytön kokemuksia, ei hän osaa pelätä tai odottaa tulevansa hyväksikäytetyksi. Yksiselitteisesti hän altistaa itsensä manipulaatiolle mutta ei usko sinun niin tekevän koska ei näe miksi haluaisit niin tehdä.

Kaikki ihmisten välinen toiminta perustuu luottamukseen. Kun ostat ruokaa luotat siihen että se ei ole myrkyllistä vaan ravitsevaa. Kun maksat ostoksen, luotat siihen että maksettuasi rahat, saat valitsemasi tuotteen. Kun olet suhteessa, luotat siihen että toinen on myös suhteessa, ei hyväksikäyttämässä sinua.

Jos luottamusta väärinkäyttää ja se tulee ilmi, ihminen tietenkin menettää luotettavuutensa. Ja koska hyvistä kokomuksista kerrotaan parille ystävälle ja pahoista kaikille niin sillä kerää kyseenalaista mainetta. Useimmat meistä tietävät että jos luottotietonsa menettää niin on vaikeampi saada lainaa, vuokra-asuntoa jne. Joten jo pelkkä ajatus siitä että toisen luottamuksen hyväksikäyttäminen olisi jonkinlainen ideaali on täysin typerä ja itsetuhoinen. Järkevä ihminen ei näin ajattele. Eikä älykäskään ellei sitten ole henkisiä yms. ongelmia mitkä usein saa fiksutkin ihmiset puhumaan järjettömiä.

Diskurssit kirjoitti:

"Olisin pystynyt "pyörittelemään" (kauniisti sanoen: ohjaamaan) miestä mihin suuntaan vaan, koska hän ei olisi tajunnut sitä. En kuitenkaan tietenkään sitä tehnyt, koska olen liian kiltti, liian periaatteellinen ja kunnioitan kumppaniani."

Mitä kertoo ihmisestä se, että jos hän suhteessa jättää manipuloimatta kumppaniaan, pitää hän itseään liian kilttinä ja liian periaatteellisena? Ikäänkuin suhteessa pitäisi tilaisuuden tullen manipuloida toista ihmistä.

===

Koulutetut ihmiset yleensä automaattisesti pitävät itseään parempina. Yhden alan asiantuntijoina keskustellessaan omasta alastaan valtaosa väestöstä ei ymmärrä/tiedä mistä puhutaan, mikä luo tälle ihmiselle vaikutelman omasta paremmuudesta.
Heidän pitäisi kuitenkin tajuta että heidän tietämyksensä on vain suppealta osa-alueelta ja kun vaihdetaan aihetta johonkin mistä he eivät tiedä mitään, näyttäytyvät he toisten ihmisen silmissä tyhmiltä jos näillä toisilla on tästä aihealueesta suurempi tietämys.
Yleensä tässä kohtaa ihmiset jotka pitävät itseään parempina vähättelevät sen aihealueen merkitystä mistä he eivät tiedä mitään. Sanotaan että "kyllähän minä muuten, mutta kun tuo on niin turha aihe etten viitsi / ei kiinnosta...". Perustellaan oman tiedon ja opitun älyn paremmuutta ja tällä tavoin ylläpidetään korokkeelle nostettua minäkuvaa mikä yleensä vain suojaa pohjimmaisena olevalta epävarmuudelta itsestä ja maailmasta.

===

Ihmistä ei voi viedä kuin pässiä narusta ellei hänellä ole luottamusta sinuun. Jos joku ihminen seurusteluvaiheessa luottaa toiseen, ei se välttämättä kerro niinkään tyhmyydestä kuin naiiviudesta. Jos ihmisellä ei ole hyväksikäytön kokemuksia, ei hän osaa pelätä tai odottaa tulevansa hyväksikäytetyksi. Yksiselitteisesti hän altistaa itsensä manipulaatiolle mutta ei usko sinun niin tekevän koska ei näe miksi haluaisit niin tehdä.

Kaikki ihmisten välinen toiminta perustuu luottamukseen. Kun ostat ruokaa luotat siihen että se ei ole myrkyllistä vaan ravitsevaa. Kun maksat ostoksen, luotat siihen että maksettuasi rahat, saat valitsemasi tuotteen. Kun olet suhteessa, luotat siihen että toinen on myös suhteessa, ei hyväksikäyttämässä sinua.

Jos luottamusta väärinkäyttää ja se tulee ilmi, ihminen tietenkin menettää luotettavuutensa. Ja koska hyvistä kokomuksista kerrotaan parille ystävälle ja pahoista kaikille niin sillä kerää kyseenalaista mainetta. Useimmat meistä tietävät että jos luottotietonsa menettää niin on vaikeampi saada lainaa, vuokra-asuntoa jne. Joten jo pelkkä ajatus siitä että toisen luottamuksen hyväksikäyttäminen olisi jonkinlainen ideaali on täysin typerä ja itsetuhoinen. Järkevä ihminen ei näin ajattele. Eikä älykäskään ellei sitten ole henkisiä yms. ongelmia mitkä usein saa fiksutkin ihmiset puhumaan järjettömiä.

Lue lisää

"Mitä kertoo ihmisestä se, että jos hän suhteessa jättää manipuloimatta kumppaniaan, pitää hän itseään liian kilttinä ja liian periaatteellisena? Ikäänkuin suhteessa pitäisi tilaisuuden tullen manipuloida toista ihmistä."

Vedät johtopäätöksiä tekstistäni, jotka eivät ole minun ajatuksiasi. Peilaat ajatuksiani oman kokemusmaailmasi kautta. En ole sanonut kumpaakaan yllä olevista lauseista. Jätän manipuloimatta kaikissa ihmissuhteissa, koska manipulointi on vasten arvomaailmaani ja periaatteitani. Kiltillä tarkoitan, että arvostan ihmisiä ja haluan lähtökohtaisesti kohdella heitä hyvin (siis en tarkoituksella tehdä väärin/vahingoittaa, silti ihmissuhteissa ei pahaa mieltä voi koskaa kokonaan välttää tai silloin se jo lähestyy läheisriippuvuutta).Olen samaan mieltä luottamuksesta ja tajuan kyllä sen merkityksen ihmissuhteissa ja mahdollisessa manipuloinnissa.

Älykkyys ei ole koulutuksesta kiinni. Mitä ylemmäs koulutuksessa mennään, on tilastollisesti osoitettu asia, että useampi joukosta on älykäs (mensan mittarilla). Silti yksilö voi olla mitä vaan. Ja tosiaan muitakin älykkyyden laatuja kuin mensan mittaama on. Itselle kumppanin älykkyys ei tarvitse olla mt-loogista. Mensan jäsen ei tarvitse olla kelvatakseen. Tuskin olen itsekään, mensan nettitesteissä olen lähellä rajaa, mutta hitusen alle.

Sen kyllä huomaa yleensä tutustumisen aikana mikä toisen potentiaali on, pystyykö toinen pyörittämään päässään monimutkaisia ajatuskuvioita vai jäädäänkö normaaliarjen asioiden tasolle. Tietysti tästäkin voi saivarrella ettei kaikki halua keskustella asioista,vaikka olisivatkin älykkäitä, mutta silloin kumppani ei ole minulle sopiva vaikka olisikin älykkö, joten lopputulos on sama. En laita älyvaatimuksia statuksen tms. takia, vaan koska pitkällä aikajänteellä asiasta tulee kynnyskysymys ja henkisen yhteyden kokemisen edellytys. Uskon, että tasavertainen parisuhde on paras lähtökohta.

Älytön koulutettu M kirjoitti:

"Jos olet tutustunut suhteellisin menestyneisiin älykkönaisiin, saattaa heidän käytöksensä olla hillitympää myös siksi etteivät he tarvitse miestä esim. elättäjäksi/maksajaksi tai statukseksi vaan "pelkästään" tasaveroiseksi kumppaniksi. Ihailuaspekti voi olla vähäisempi kun ollaan samalla tasolla. "Alemmalla tasolla" oleva nainen taas katsoo ihaillen ylös ja samalla hivelee itsetuntoasi, ja yrittää miellyttää enemmän "napatakseen sopivan kalan". Tasavertaisuuden hyvä puoli taas on, että henkinen yhteys voi olla syvempi ja kumppanilta saa vastinetta ja potentiaalia löytyy moneen asiaan ihan eritavalla, ja on ehkä enemmän varaa olla aito itsensä. "

Kuulostaa hyvältä. Tästä voin unelmoida.

Lue lisää

Kaipaatko ihailua vai tasavertaisuutta?

Koulutuksen selvittäminen on kai naisille yhdenlainen, suoraviivainen tapa skannata älykkyyttä, kunnianhimoa ja ansaitsemispotentiaalia. Vaikka se ei tietenkään niistä välttämättä kerro totuutta.

Aloittajalle voin kertoa, että kun en halunnutkaan enään olla kotona ja yksinkertaisessa työssä vaan kouluttauduin aikuisena konnolla ja aloin rakentaa uraa, niin miehestäni tuli onneton. Hän halusi erota parin kymmenen vuoden avioliiton jälkeen.
Yleisesti minusta tuntuu, että miehet pelkäävät älykkyyttä, joka paljastuu avoimmuuden ja hymyn takaa. Sellaista tasavertoista suhdetta minäkin etsin.