"Eura - Säkylä - Köyliö yhdistetään uudeksi kunnaksi".

EKS - vaihtoehdossa ei kuntalaisten palveluita turvata kuin vanhan kanta-Euran asukkaille. Kiukainen näivettyy jo silmissä ja sama kohtalo odottaisi Köyliötä ja Säkylää. Pelkkä Sote - yhteistyö Huittisten suuntaan on paras mahdollinen tie jatkossa.

Tuskin Säkylä enää Euran velkoja rupeaa makselemaan.Euran kusetusyritys tuli ed. liitoksen yhteydessä julki.Pysykööt euralaiset Lahtisen ja Jantusen talutusnuorassa kiltisti.Säkylällä ei ole minkäänlaista tarvetta liittyä Euraan mutta kylläkin terveydenhuollon yhteistyöhön Huittinen - Köyliö akselilla.

Jos Köyliö olisi ollut osa Euraa jo v.2005, ei varmaankaan olisi tehty juonittelemalla huostaanottoa ja viety tällä keinoin eräälle tunnetulle suvulle maita joihin minulla oli elinikäinen asumisoikeus. Tämä Köyliöhän on keskustalaisaluetta ja juonittelúlla sai keskustalaispoliitikon lähisukulainen kahmittua maata lisää.

Peruste toikin. Vinkki: Perusta väärinymmärrettyjen perheenisien puolue ja ala ajamaan takautuvasti kuntaliitosta Köyliön ja Euran välillä.

Jos Eura, Säkylä ja Köyliö menisivät keskenään kimppaan, mua tavallaan kiinnoistaisi tietää, kuinka ainakin alapuoliset seikat hoidetaan:

1. Säkylä ja Köyliö kuuluvat Kokemäen poliisipiirikuntaan, kun taas Eura kuuluu Rauman poliisipiirikuntaan. Perustetaanko nykyiselle Pyhäjärviseudulle oma poliisipiirikunta, vai liittyykö kolmikko liitoksen kautta joko Kokemäen tai Rauman poliisin vastuulle? Näistä kolmesta viimeisin on ehkä todennäköisin, mutta ajattelin vaan...

2. Säkylä ja Köyliö kuuluvat Loimaan aluesairaalan piiriin, kun taas Eura kuuluu Rauman aluesairaalan piiriin. Perustetaanko nykyiselle Pyhäjärviseudulle myös oma aluesairaala, vai liittyykö koko kolmikko liitoksen kautta Loimaan tai Rauman aluesairaalan piiriin? Näistäkin kolmesta kenties tuo viimeisin on ehkä se todennäköisin, mutta tulipa semmonenkin jutska mieleen...

Euran kimppaan ei kannata mennä. Eivät osaa edes jätevettään puhdistaa ja maksumiehiä kaivataan tuleville suur-investoinneille.

Puhalletaan taas vähän ilmaa vanhaan keskusteluun. Mun mielestä mitään kuntaliitoksia ei pitäisi tehdä, vaan Säkylän kokoiset taajamat sietäisi säilyä.

Mutta sitten toinen asia, mitä olen joskus miettinyt. Nimittäin nykyiset kuntarajat. Mihin ne perustuu? Tarkoitan tällä sitä, että ainakin Köyliöllä ja Säkylällä rajat menee jotenkin hassusti.

Esimerkiksi:

-Miksi Vuorenmaan kylä kuuluu Köyliöön, vaikka Säkylän keskusta on lähempänä ja paremman/suoremman tien päässä?

-Entä miksi Kolvaan kylä Pyhäjärven lounaisrannalla kuuluu Säkylään? vaikka Yläneelle on lyhin matka tai sitten Euraan, Säkylä on vastakkaisrannalla, ja tuntuisi oudolta jos joku asioisi sinne minne on pisin, moottoriveneellä asia on tietysti eri.

-Sitten miksi Virttaankankaan pohjoispuolella oleva Harjunkylä kuuluu tämäkin Säkylään? Vampula on vieressä ja pikatie menee Huittisiin, ja muutenkin alue ja naapurit on ns Vampulaa, Säkylään päin on monta kilometriä asumatonta susimetsää, ja autotiet Säkylään on pieniä ja mutkaisia. Kun katsoo karttaa, esim paikkatietoikkunasta, niin näkee miten hassusti raja tekee terävän kärjen. Ikäänkuin viivoitinmies ei olisi jaksanut enää vetää yhtä viivaa, vaan jättänyt kulman sikseen.

Nämä tässä nyt tällaisina poimintoina, varmasti hassuuksia on muitakin. Onko nämä joitain muinaishistoriallisia eränkäyntirajoja, koska maanteiden ja nykyisen asutusten perusteella voisi olla toisinkin.

Kuntaliitoksia en haluaisi. Mutta karttaa jos katsoo, niin Huittinen on aivan liian kaukana. Köyliö-Eura-Säkylä ovat toki lähes samaa asuinaluetta, Eura on pienen kankaan takana, suurta rikosta ei tapahtuisi jos nämä kolme yhtyisi. Mutta sitten nämä naapuruussuhteet, eli kourallisen päättäjiä, väliset suhteet pilaisi kuitenkin koko homman, ja ainoastaan suurin aina kehittyisi. On sinällään harmi, että muutama ihminen joka on päättävässä asemassa, voi pilata yhteinäisen asuinalueen. Parempi siis pysyä kolmessa erillisessä kunnassa. Mutta ottakaapa nyt kantaa noihin nykyisten rajojen hassuuksiin. Kiitossh.

Olipa asiallinen pohdinta nimimerkiltä tussaud.
Nuo mainitsemasi alueet tosiaan ovat minunkin mielestäni kummajaisia ja on kait jotain vanhoja peruja ajalta Piispa ja Lalli.

Huittisten mukaan tulo Eu-Kö-Sä liitokseen tuli aikanaan siitä, että Huittinen ei löytänyt mieleistään Sastamalan -eikä Loimaan suunnasta. (molemmissa vaihtoehdoissa olisi ollut edessä nöyrtyminen isomman edessä)
Säkylässä ja Köyliössä taasen kaivattiin Euralle vastavoimaa, ettei kolmen kunnan kimppa olisi mennyt Euran kunnanjohtajan saneluksi karsintalistoineen ja Köyliön ja Säkylän muuttumiseksi liitoksen myötä periferiaksi.

Nyt maamme hallitus on jatkanut ansiokkaasti sekoiluaan ja on ajamassa läpi SoTe-uudistusta, jossa SoTe-palveluiden järjestäjänä ei voisi olla alle 20 000 asukkaan kunta, vaan ne pitää pienempien kuntien hankkia sellaiselta.
Tämä lienee perustuslain vastaista ja kaatunee aikanaan siihen.
Hallitusparka kun ei pysty/halua sitä ennakkoon selvityttää.

Pakka on siis alueellamme totaalisen sekaisin lukuunottamatta sitä, että Köyliö haluaa liittyä ihan kehen vaan hinnalla millä hyvänsä!

Eiköhän näitä Pro-liikkeitä vielä nähdä, jos hallitus ei muuta politiikkaansa.

"Yritäpä antaa kissalle piimää" oli erään nimeltä mainitsemattoman maajussin vertaus, kun Säkylän ja Köyliön piti yhdistyä osaksi Euraa vuonna 2011. Sittemmin samainen maajussi veteli viisauksia siitä, miksi kyseisen liitoksen kaatuminen olikin hyvä juttu.

Veikkaan monien olevan sitä mieltä, että kuntaliitoksissa nykyisellään syrjäisemmät seudut vain entisestään syrjäytyisivät. Myös itselläni on paha kutina, että Säkylälle ja Köyliölle melko varmasti käy niin, mikäli ryhdytään teettämään vähintään noin 20 000 asukkaan pitäjiä. Näin ollen olisi siis minustakin parempi pysyä itsenäisenä, jos vain suinkin mahdollista. Jos pitää yhdistyä, pitäisi antaa kunnon takeet sille, että KAIKKI yhdistyvät osapuolet hyötyvät liitoksesta.

Näin säkyläläisenä itseni tulee nykyisin käytyä kaupoilla enimmäkseen Raumalla ja Eurassa. Jos liitoksia tulisi, olisi siis tuo suunta kenties luontevin. Rauma kylläkin tuntuu etäiseltä, kun aletaan puhua säkyläläisten asioiden päättämisestä paikkakunnan tasolla. Eurasta olen saanut kenties edeltävän liitosyrityksen johdosta sen maun, että siellä keskitetään kaikki nykyisen Euran keskustaan ja sen nurkille. En tiedä miksi, mutta jotenkin Huittisista olen saanut Euraa suvaitsevaisemman kuvan. Tarkoitan, että siellä kenties osattaisiin ajatella kokonaiskuvaa paremmin. Tämä seikka puolestaan voisi puoltaa ennemminkin liitosta Huittisten suuntaan. Siitä huolimatta, että Huittinen on Säkylästä katsottuna kauempana kuin Eura.

Tavallaan myös sidonnaisuudet eri suuntiin vaikeuttavat kuntaliitosten tekemistä. Sairaalan suhteen Säkylä ja Köyliö ovat "sidonnaisia" Loimaan suuntaan, poliisin suhteen Kokemäelle. Pyhäjärven suhteen ollaan "sidonnaisia" Euraan, jonka lisäksi kuulutaan Rauman seutukuntaan. Koitapa siitä sitten päättää, mikä olisi paras suunta mahdollisten kuntaliitosten suhteen.

Mietitääs asiaa ihan uudelta kantilta, välittämättä Huittisista ja sen paremmin muistakaan. Aluksi kai olivat seurakunnat, jotka oli ripoteltu sopivien välimatkojen päähän, että virsut jalassa ja kaakeilla päästiin kirkkoon. Matka-aika oli varmastikin 1- 1,5 tuntia peräkyläläisillä. Kunnat muodostuivat enimmältä osin seurakuntajaon pohjalta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Edelleen trampattiin virsut jalassa. Tänä päivänä keskustoihin suhataan kumipyörillä, eikä etelä-Suomessa kellään kulu matkaan keskustaan edellä mainittuja aikoja. Ajatellaas kunta-/Sote-/mikävaan rakenne tuolta pohjalta, maksimi tunnin matka-aika sallitulla nopeudella keskustaan.

"Matka-aika 1-1.5 tuntia peräkyläläisiltä" Senhän se ajassa ottaa, kun euralaiset jatkossa ajelevat Poriin päivystykseen Euran tai Säkylän sijaan. Puhumattakaan jonoista, mitkä siellä odottavat. Perustelut tälle muutokselle ovat naurettavia, mutta täytyyhän uuden perusturvajohtajan näyttää isälleen, että tyttäressä on ainesta!

Vaikka ei ehkä TÄYSIN liity tähän, ajattelin silti kirjoittaa.

Vuoden 2011 alussahan piti syntyä liitosten kautta kaksikin uutta kaupunkia Satakuntaan. Tämän keskustelun aiheena olevat Eura, Säkylä ja Köyliö olisivat muodostaneet "uuden" Euran, kun taas Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki olisivat muodostaneet keskenään uuden pitäjän. Tuon kaupungin nimeä en tiedä. Jos nämä kaksi liitosta olisivatkin toteutuneet, olisin ollut kiinnostunut, miten Huittisille olisi käynyt. Jos kerta 20 000 asukkaan pitäjiä olisi kuulunut toteuttaa. Euralaiset eivät jostain syystä halua Huittisten kimppaan, kun taas Huittinen olisi varsinkin Ulvilan kanssa tuntuneet melko etäisiltä kuulumaan samaan pitäjään. Olisiko Huittinen siirtynyt Pirkanmaan kautta Sastamalaan tai Varsinais-Suomen kautta Loimaalle?

Tavallaan voisi olla helppo kuvitella Eura, Säkylä ja Köyliö keskenään kimppaan. Samalla myös Kokemäki, Nakkila ja Harjavalta on melko helppo kuvitella yhteiseen kimppaan. Varsinkin, jos maakuntarajoja ei haluta mahdollisissa kuntaliitoksissa muuttaa, voisi edellä mainitsemani asian suhteen olla toisaalta helpompi, jos Säkylä ja Köyliö menisivät ennemmin Huittisten kimppaan. Keski-Satakuntaan kehitettäisiin edellä mainitsemani liitos, jonka lisäksi Eura menisi Eurajoen kanssa Rauman kimppaan. Ulvila on mielestäni jo nyt niin valmiiksi osa Poria, että ihmettelen niiden kahden välissä olevaa rajaviivaa. Toki tuossa Säkylän, Köyliön ja Huittisten kimpassa jäätäneen vajaaseen 20 000 asukkaaseen, ja tuossa Keski-Satakunnan kimpassakin kenties oltaisiin kaiketi myös siinä rajamailla.

Palvelut laitakuntiin!
Nyt näyttää siltä että kuntajako ei toteudu hallituksen ajamalla tavalla, joiden ajatusten sorvaajina kuurokorvaiset Henna Virkkunen Petteri Orpo olivat. Kuulemistilaisuuksissa Orpo esittäytyi Köyliöläiseksi. Ajatukset olivat muista maailmoista.
Toivottavasti nyt katsotaan ja tehdään luotettavia kustannuslaskelmia, laskelmia hallituksesta ulkopuolisten toimesta ja vaikutusvallasta irrallaan olevie tahojen toimesta. Jos hallitus uskaltaa.
Nyt on kuultu että aluesairaalat jäisivät supistettuina toimimaan, mikä on mielestäni järkevää, jos koko kustannustehokkuus otetaan huomioon, siis myös työntekijöiden työmatkat ja potilaiden kulkemiskustannukset.
Nythän mitään taloudellia laskelmia ja ja ihmisille aiheutettuja vaikeuksia ei ole otettu huomioon. Kaikki on ollut UNELMAHÖTTÖÄ"
En kiistä että TYKS:n kustannukset ovat kasvaneet liian suuriksi, mutta hoitotyöt ovat merkittävästi lisääntyneet ja operatioiden kustannukset kasvaneet.
On Tyksissä tehty ulkopuolisenkin huomaavia säästöjä. Vastaanotossa B-osastolla oli kolme virkailijaa, nyt ei ole yhtään. Pienistä palkkapurojen poistamisesta säästöt löytyvät.
Kotilunnassani Säkylässä on erittäin hyvä hammashoito, omalta osalta kiitos kuuluu Kortesolalle. Hammashoidossa ei ole yhtään vastaanottovirkailijaa, vaan lääkärit sopivat vastaanottojärjestykset itse. Se toimii hyvin. Yleislääkärit ovat olleet laidasta laitaan hyviä. He ovat kuunnelleet mitä minulla on kerrottavaa, ja keskustelleet kanssani, ja päättäneet hoidosta.
Siksi haluaisin että, nämä joidenkin mielestä pienet hoitoyksiköt säilyvät, koska ne tekevät potilaslähtöistä työtä, ja yhtymät maksavat niiden kustannukset...
Onko Palvelujen takaaminen ja tarjonta sitä, että niitä saa vain ns, suurkaupunkin keskustoissa. Eivät nämäkään palvelu ole ilmaisia laitataajaman veron maksajille.
Mielestäni kannattaisi liittyä TyKS yliopistolliseen sairaalaan, siis sen piiriin, mytta käyttää muös aluesairaaloita ja terveyskeskuksia, kunnes ne osoitetaan kokonaisvaltaisesti kalliimmiksi kuin muut alue terveydenhuolot. Tässä ei pidä soveltaa kouljen lakkautupolitiikkaa, Joissa ei todellisia kustannusvaikutuksia ja oppilaiden hyvinvointia ei otettu millän tavalla huomioon.

Ei näissä Orpon ja Virkkusen fantastisissa suurissa yksiköissä kuki kuin byrokratia ja kustannukset. Pienissä yksiköissä niitä ei juuri ole!

Enää ei näillä sivuilla näy yksisilmäisiä kirjoituksia joissa väitettiin Säkylän olevan tuhoon tuomittu jos kuntaliitos Euraan ei toteudu. Parissa vuodessä näiden Eurafanien väitteen mukaan Säkylän veroäyri nousee 25 %:iin.
Mikään näistä ei toteutunut.
Nyt ovat Säkylän valtuutetutkin sitä mieltä, että ei kuntaliitosta Euran kanssa. Ei kai edes sote-aluetta.
Kahdessa vuodessa todettiin että olisi tehty suuri virhepäätös jos ko kuntaliitos olisi toteutunut.
Sen virheen ja sen seurausten kanssa me kuntalaiset sitten olisimme joutuneet elämään lopun ikäämme.
Tällaisille suurille päätöksille pitää tehdä kunnollisin perustein harkinta, jossa muös tärkeä talosvaikutus pitkällä tähtäimellä otetaan huomioon, siis tehdään luotettavat laskelmat ja verrataan niitä tulevien kumppanien taloudelliseen tulevaisuuteen.

Eura Säkylä Köyliö = Järveinmaa. Olisihan Lounais-Suomen suurin järvi Pyhäjärvi lähes kokonaan kyseisen paikkakunnan alueella. Alueelta löytyy myös Köyliönjärvi. Ja eikös Köyliössä joitain muitakin, tosin paljon pienempiäkin, järviä löydy? Ainakin Metsäjärvi? Ja Turajärvestä on oma osansa nykyisen Euran alueella. Tosin tätä kolmikkoa on turha kuvitella keskenään kimppaan, ainakaan lähivuosina.

Eura Säkylä Köyliö Huittinen = Säkörainen. SÄkylä ja KÖyliö antaisivat molemmat kaksi ensimmäistä kirjaintaan. EuRA antaisi puolestaan kaksi viimeistä kirjaintaan. HuittINEN puolestaan antaisi neljä viimeistä kirjaintaan. Tosin tätä nelikkoa on vielä vähemmän kuviteltavissa yhteiseen kimppaan. Ilmeisesti euralaisia ei taida Huittisten kimppa kiinnostaa?

Säkylä Köyliö Huittinen = Säiliöinen. Säkylän ja Köyliön yhteiseksi nimeksi on välillä, enemmän ehkä läpällä, ehdotettu Säiliö. Ja jos pelkästään Huittisten kimppaan mennään, olisi Säiliöinen osuva nimi. Säiliöisissä asuva olisi säiliöläinen.

Säkylä Köyliö Huittinen Kokemäki = Säytmäki. SÄkylästä saadaan kaksi ensimmäistä kirjainta. KöYliöstä saadaan kolmas kirjain. HuiTtisista saadaan neljäs kirjain. Loppuosan -mäki saadaan Kokemäen kautta. Näillä neljällähän lienee jonkinlainen selvitys käynnissä. Oliko se nyt ihan kuntaliitosselvitys vai pelkkä sote- tms. selvitys, en oikein ole ollut kärryillä.

Säkylä, Köyliö ja Yläne olisivat muodostaneet näppärän Säkylän asiointialueen. Lukiota Säkylässä mainostettiin Säkylän seudun lukioksi, johon luettiin osaksi nuo kolme aluetta. Samalla erityiskoulu oli aikanaan näillä kolmella yhteinen. Samalla köyliöläiset ja yläneläiset ymmärtääkseni käyvät, tai ainakin ovat käyneet, paljolti Säkylässä kaupoilla. Näistä kolmesta oltaisiin siis saatu näppärästi uusi kunta tai kaupunki, miksi sitä oltaisiinkin haluttu kutsua. Tosin Säkylän ja Köyliön siirtyminen Varsinais-Suomen puolelle olisi kenties saattanut helpottaa Yläneen suunnitelmia mennä kaksikon kanssa kimppaan.

Tiedä sitten, mahtoiko aikanaan vierillä ollut Euran, Kiukaisten, Köyliön ja Säkylän yhdistyminen säikäyttänyt yläneläiset. Koetaanko Yläneellä Eura, ja/tai erityisesti siihen jo liittynyt Kiukainen, liian etäisenä yhteistyökumppanina? Haluttiinko Yläneeltä siksi mennä kimppaan mieluummin Pöytyän kanssa? Eura ja erityisesti Kiukainen on varmaankin hankala saada houkuteltua Varsinais-Suomen puolelle, kun kerta asioinnit Raumalle ja Poriin ovat luontevampia. Tosin jos Satakunta joskus jostain syystä jakautuisi naapurimaakuntien kesken, olisi varmasti Euran kokonaisuudessaan helpompi etelään liittyä. Mutta tämä kaikki on vain tällaista melkoista pyöritystä, jolla ei todennäköisesti ole minkäänlaista päätä eikä häntää.

Täytyy myös muistaa sekin, että kun Yläne aikanaan päätti liittyä Pöytyään, oli sen johdossa vähemmän strategisista taidoistaan tunnettu hra Laurikainen, joka Euran Kallin tapaan jyräsi kuntaliitoksen vaihtoehtoja selvittämättä. Jäävät herrojen nimet toki historian kirjoihin, mutta ei niin positiivisessa mielessä. Vai mitä mieltä olette Yläneen ja Kiukaisten nykyisestä palvelutasosta? heh.

Vuoden 2011 alussa oli tosiaan tarkoitus syntyä Satakuntaan kaksi uutta kaupunkia kuntaliitosten kautta. Nykyinen Eura, Säkylä ja Köyliö olisivat muodostaneet uuden Euran, jonka lisäksi Kokemäki, Harjavalta, Nakkila ja Ulvila olisivat muodostaneet oman kimppansa. Jostain luin, että tuon liittouman nimeksi olisi tullut Ulvila. Asukasluvultaanhan se on toki noista neljästä suurin, joten ehkä sen puolesta loogista. Näiden liitosten tultua oltaisiin varmaan jatkettu niin, että tuo uusi Eura olisi jollain aikavälillä liittynyt osaksi Raumaa ja uusi Ulvila olisi liittynyt osaksi Poria. Huittinen olisi jollain aikavälillä liittynyt Punkalaitumen kanssa Sastamalaan, vaikkakin maakunta olisi siinä vaihtunut Huittisten osalta. Asukaslukujen vaatiessa oltaisiin varmaan liitetty Luvia Poriin ja Eurajoki Raumaan. Saattaisipa olla vieläpä niin, että ainakin toistaiseksi Kankaanpään kaupungin (ei siis Köyliön kylän) nurkat olisivat voineet olla oma liittoumansa maakunnan koillisosassa. Mutta tämä oli vaan jonkinlaista spekulaatiota, kuinka olisi saattanut joskus käydä Satakunnan jaon suhteen kaupunkien kesken.

Ei kannattaisi kirjoittaa vastausta kommenttina näin vanhan jutun keskelle, vaikea löytää, miksi on noussut tuoreeksi keskusteluksi.

Jos kirjoittaa tänne loppuun, niin löytyy kommentit.

Nytkyllä kannattaisi kunnat viimein yhdistää. Autoilla liikutaan ja etäisyydet ovat pienet.

Turhaa pitää Säkylässä ja Eurassa hallintohenkilöitä päälekkäin.

Yksi lukio riittää
Yksi sotekeskus
Yksi hallinto
Samoin muut kunnalliset palvelut.

Tehkää Eurasta ensin sellainen paikkakunta, johon ylipäätään kenelläkään on kiinnostusta liittyä.
Nyt se ei sitä ole, enkä usko että punakaartilaisten perillisten hallitessa siitä sellaista voi tullakaan.

Höpö löpö, Eurassa punaisista kaatui , mestattiin tai kuoli vankileirillä vain vähän yli 100 henkilöä. Itse Euran alueella näistä 10 tapausta. Eli aika vähän moneen muuhun pitäjään verrattuna.

https://ls24.fi/artikkelit/jarkevilla-vapaaehtoisilla-kuntaliitoksilla-voitaisiin-pelastaa-tarkeita-palveluita

Säkylä sitten kimppaan Huittisten ja mahdollisesti myös Kokemäen kanssa? 🤔 Saataisiin noin 24 000 asukkaan kaupunki, joka selvästi ylittäisi aikanaan vaaditun 20 000 asukkaan minimirajan mitä yhdellä paikkakunnalla piti kuntauudistuksen yhteydessä olla tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. 👆

Eikä tuo kaikkien hallintohimmelien himmeli, soteuudistus paranna tilannetta yhtään vaan päinvastoin. Kun se näin "Kiurun opein" keskusjohtoisesti halutaan toteuttaa, niin siinä loppuu sekä hoito että rahat!

Aikanaanhan Köyliöstä kyseltiin sen rajanaapureilta, kiinnostaisiko viiden kimppa. Ei ottanut tuulta alleen. Sitten on ehdotettu, että maantieteellisesti vastaava alue olisi muodostanut yhteisen SOTE-alueen. SOTE-keskus olisi sijoitettu Ristolaan. Alue on kuitenkin niin hajanainen, että tuollainenkin yhteistyö olisi varmasti liian utopistinen. Jos kuitenkin Eura, nykyinen Säkylä, Huittinen ja Kokemäki muodostaisivat neljästään yhteisen SOTE-alueen, luontevin sijainti yhteiselle SOTE-keskukselle olisi Säkylän keskusta. Eura keskusta kirkonkylineen ja Kauttuoineen olisi kenties liian syrjässä Huittisten ja Kokemäen alueilla asuville, ja vastaavasti Lauttakylä ja Tulkkila merkittävlle osalle Euran alueilla asuville. Ja tuo ylemmältä taholta ehdotettu Ristola olisi niin moniteisten tai muuten niin pitkän matkan takana ainakin Vampulan, Vuorenmaan, Hinnerjoen, Honkilahden ja Kolvaan alueilla asuville. Säkylän keskustaan kun ei olisi niin moniteinen tai niin pitkä reitti mistään päin Euran, Säkylän, Huittisten ja Kokemäen muodostamalta alueelta. Ja jos tämä nelikko päätyisi yhdistymään yhteiseksi paikkakunnaksi, tämän kautta Säkylän keskusta olisi luontevin vaihtoehto tuon yhdistyneen paikkakunnan viralliseksi keskustaksi. Mutta yhteinen SOTE-keskus missä päin tahansa näiden neljän kesken vaatisi tosiaan varmasti liiallisia satsauksia, ja nelikko taitaa olla liian eripurainen varsinkin yhteiseksi paikkakunnaksi liittoutumiseksi.

Kun puhutaan paikkakuntarajat ylittävistä asiointialueista, Satakunnassa on voinut aikanaan mieltää olleen kuusi asianmukaista keskusta. Pori, Rauma, Huittinen ja Kankaanpää ovat edelleen toimineet tietynlaisina keskuksina maakunnan laidoilla, jonka lisäksi Eura on ollut helppo mieltää Pyhäjärviseudun keskukseksi ja Harjavalta Keski-Satakunnan. Nykyisellään vastaavanlaisia keskuksia lienee helpompi mieltää Satakunnassa olevan vain nuo neljä ensin mainittua.

Jos paikkakuntaliitoksia olisi tarve tehdä ja mahdollisimman paljon rikkomatta maakuntarajoja, Satakunnassa sinänsä olisikin helppo rakentaa uudet kaupungit näiden neljän mainitun kaupungin vetoisiksi. Porin kimppaan menisivät Merikarvia, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta. Näistä neljästä lienee asiointiyhteys Poriin niin selvä. Rauman kimppaan menisivät Eurajoki ja Eura, mistä molemmista asiointiyhteys lienee vaihtoehdoista selvin nimenomaan Rauman suuntiin. Huittisten kimpassa olisivat myös Kokemäki ja Säkylä. Huittisten vetovoima ainakin kaupallisesti yltää siinä määrin näihin ja myös varmaan pidemmällekin, maakuntarajojen ylikin. Kankaanpään kimppaan menisivät Karvia, Jämijärvi, Siikainen ja Pomarkku. Ainakin kahden ensin mainitun suhteen yhteys Kankaanpäähän lienee selvä, ja kahden muun mainitun kohdalla pystyttäisiin tasapainottamaan Poriin liitettävien kumppanien määrää.

Kun kuntia pistetään yhteen, riskinä olisi ainakin palveluiden karkaaminen kauemmas nykyistäkin herkemmin. Nykyiselläänkin on esimerkiksi poliisiasemia ja sairaalapalveluita karsittu, mutta kuntien mennessä yhteen riski kasvaisi entisestään myös koulujenkin kohdalla. Kouluja on pidemmän aikaa pistetty kiinni, mutta pitkien, mutkaisten ja etenkin talvisin huonokuntoisten teiden takana oleviin kouluihin olisi aika kohtuutonta sijoittaa etenkin peruskouluikäisiä. Vaikka muuten asiointi hoituisikin, kenties mainitun ikäiset koululaisille olisi jo liiankin rankkaa. Josko noita säästöjä voisi hakea kuntaliitosten sijaan muualta niin, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla.