Hei
Miten voin saada perintöosuuteni maana, kun jakamaton autiotila on menossa käräjien kautta toimitusjakoon. Yksi osakas vaatii muilta osakkailta kohtuutonta summaa osuudestaan. Tähän en suostu. Tuleeko vain niin käymään, että pesänjakaja määrää myymään koko roskan? Muut osakkaat eivät ole suostuneet antamaan osuuttani maana. Miten esitän asiani, kun joudun pesänjakajan/lakimiehen juttusille? Kiitos tiedoista.
Miten voin saada perintöosuuteni maana, kun jakamaton autiotila on menossa käräjien kautta toimitusjakoon. Yksi osakas vaatii muilta osakkailta kohtuutonta summaa osuudestaan. Tähän en suostu. Tuleeko vain niin käymään, että pesänjakaja määrää myymään koko roskan? Muut osakkaat eivät ole suostuneet antamaan osuuttani maana. Miten esitän asiani, kun joudun pesänjakajan/lakimiehen juttusille? Kiitos tiedoista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ostat pois huutokaupassa.
Saamasi vastaus on lyhykäisyydessään yksi vaihtoehto ja sellaisenaan tosi hyvä. Perintökaaren lähtökohtana on, että kaikille kaikenlaista.Jätit kertomatta pinta-alan, että onko osuutesi järkevästi erotuskelpoinen ja alentaako sen erottaminen oleellisesti muiden perinnön arvoa.
Jos pinta-ala ja osuutesi ovat riittävät erottamiseen, eikä muuta perusteltua estettä ole, niin uskoakseni saat osuutesi maana.
Laadi tietämäsi asiatiedot/perustelut ja vaatimuksesi paperille ja toimita se ennen ensimmäistä kokousta tälle toimitusjakoa tekemään määrätylle henkilölle. Ellei pesänjakaja huomioi vaatimuksiasi ja hän hakee käräjäoikeudelta myyntilupaa, niin oikeuden kysymään lausuntoon vastaat asiatiedoilla parhaan kykysi mukaan. Jos perintösi on todella lohkomiseen soveltuva, niin oikeus ei anna myyntilupaa koko tilan myymiseen. Huomaa, että oikeuden ratkaisut syntyvät todisteluiden perusteela, eikä läheskään aina tosiasioiden perusteella, eli varma on epävärma.
Kiitos tosi paljon.
Tilalla sijaitsee vanha kotitaloni ja rakentamani kesämökki. Kesämökkini on tilan toisessa laidassa, josta olen erotuttanut pienen tontin verran maata. Tilan koko 10 hehtaaria. tyytyisin vain siihen, että saisin edes puoli hehtaaria maata mökkini ympäriltä. Muille jäisi kotitila ranta-alueineen. Pesässä on lisäkseni 2 veljeä ja sisko. Yksi osakkaista veljeni kuoli ja tämän leski haluaa myydä koko roskan antamatta minulle tätä pientäkään maapalasta, esimerkiksi liiiterit jne. jäävät sitten vieraitten maille. Olen ikäni hoitanut tilaa yksin enkä ole saanut korvausta, voinko vaatia tästä jotain. Mikä on tämän lesken perintöosuus? Leskellä kaksi lasta. Eikö heidän osuus ole 1/4 eli yhden kuolleen osakkaan osuus siirtyy leskelle ja hänen lapsilleen jonka he keskenään jakavat.
Leskelle ei siirry mitään, lapset perivät. Leski tietysti on alaikäisten lastensa holhooja.
Kuulostaa siltä että sinulle olisi helppo erottaa oma maapala jos rahat ei riitä koko tilan ostamiseen
Lukaisin vielä kertomastasi tilanteesta ja jäin aprikoimaan, että onhan pesään tulossa nimenomaan käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä/-jakaja, eikä palkattu osakkaan (den) avustaja yrittämään sovintojakoa ja myyntiä. Ja onhan lapset kuolleen veljen, eikä yksin lesken, eli ovat isänsä sijaantulijoina pesän osakkaita.
Jos lapset ovat alaikäisiä, niin ilmeisesti maistraatti on vaatinut hakemaan pesään toimitusjaon.
Sekin vielä, että olethan ostanut erottamasi mökkitontin asianmukaisesti käyvällä hinnalla, ettei sitä tai osaa siitä vaadita ennakkoperinnöksesi. Pelkästään pinta-alasta laskettu perintöosuutesi on yli kaksi hehtaaria ja haja-asutusalueilla vissiin minimi rakennuspaikka on vain 0,5 ha, ellei ko. alueella ole muunlaisia kaavamääräyksiä.
Pinta-ala riittäisi neljään jakoonkin, mutta pinta-alalla on varmaan hyvinkin eriarvoisia hehtaareita, metsän, joutomaan ja etenkin rantaviivan ja rakennusoikeuksien kannalta. Sanot, että muut osakkaat eivät hyväksy erotettavaksi maata sinulle. Tarkemmin mietittyäni, kyllä pesänjakajan ongelmaksi voi tulla laillisen ja tasapuolisen jaon tekeminen muiden vastustuksen ja palstasi hinnasta syntyvän erimielisyyden ja vaikutuksesta muun osan hintaan. Rivien välistä ounastelin, että sopimisten tielle on jo kehittynyt jotain, ehkä juuri tonttisi tiimoilta.
Mikäli pesänjakaja ei hyväksy vaatimustasi ja oikeus myöntää koko pesän myymiseen luvan, niin jakopäätöksen saatuasi voit 6kk aikana nostaa kanteen muita osakkaita vastaan. Palkkaa lakimies avuksesi viimeistään jos myyntilupaa haetaan.
missä päin Suomea tila sijaitsee? Voisin ostaa muut osat
suurkiitos vastauksista!
Tämä leski lähetti oikeusaputoimiston asianajajan kautta vaateen muille pesän osakkaille (3 henkeä) maksamaan x hinnan hänelle ja kahdelle lapselleen. Jakovaatimus on siis esitetty, ja vastaan siihen että haluan osuuteni maana. Eli eikös juttu sitten siirry käräjäoikeuden määräämälle pesänjakajalle, jolle nyt laadin vaatimukseni saada oman osuuteni maana mökkini ympäriltä. Lesken lapset aikuisia. Pesä ollut jakamattomana 10 vuotta. Kuka maksaa käräjöinnin laskut? Eikö tämä vaateen esittänyt veljeni leski joudu maksumieheksi, koska pesässä ei ole rahaa? Taitavat katsoa senkin mökkitontin ennakkoperinnöksi, leski uhkasi myydä mökkinikin. Kyllä perintölaki on auttamattomasti vanhanaikainen, kun tällainen leski voi laittaa maat ja mannut myyntiin tosta vain vaikka ei ole koko tilalla edes käynyt.
Kerran vielä. ""Kuka maksaa käräjöinnin laskut? Eikö tämä vaateen esittänyt veljeni leski joudu maksumieheksi, koska pesässä ei ole rahaa? ""
Palkatun lakimiehen maksaa toimeksiannon tehnyt, mutta yleensä maksun jakaminen on osana jakoehdotusta. Jos et hyväksy maksujen jakoa, niin ko. jakoa ei synny.
Pesänjakajan hakemuksen ja oikeuden käsittelyn (n.100€) maksaa ensin hakija.
Varsinaiset kulut (useita tuhansia) otetaan pesästä ennen perinnönjakoa. Ellei rahavaroja ole, niin jakaja voi myydä irtainta omalla päätöksellään ja ellei se riitä, niin hän hakee kiinteän myymiseen luvan oikeudelta. Oikeus kysyy lausunnot niiltä osakkailta, jotka eivät ole yhtyneet hakemukseen. Tähän pitää iskeä vastineella, ettei lupaa myönnettäisi mökkisi viereiselle alueelle.
Lesken uhkaus tonttisi ja mökkisi myymisestä vihjaa siihen, että ne eivät olisikaan pesästä ulkona ja omistuksessasi asianmukaisesti. Paheksuit lesken aktiivisuutta, mutta joko jätit jotain kertomatta hänen asemastaan tai hän edustaa valtakirjalla aikuisia lapsia. Mainitset heidät vain lesken lapsina, joten heidän osakkuutensa ei minulle auennut, ellei hommaan liity vielä testamenttikin. Palkkaa avustaja.
kiitoksia paljon
Kyllä mökkitonttini on huudatettu nyt vasta minulle, eli tämä tontti pitäisi olla ja "on" minun (vai onko?). Leski on veljeni vaimo ja laittoi koko jutun eteneen kun miehensä kuoli. Lesken lapset eivät aktiivisia asiassa. Miten tällainen perusoikeusjuttu voi olla näin monimutkainen. Eli yksi osakas lapsineen esittää vaateena yhtäkkiä muilta pesän osakkailta osuuttaan tilasta rahana. No muut eivät halua maksaa tätä rahaa ja kenellä tämmöisiä rahoja on taskussa/säästössä. Ei ole rahaa maksaa pesän osakkaalle rahaa, eli maana myyntiin (kuka laittaa sellaiset paperit sitten). Yksi osakas haluaa osuutensa maana mökkinsä ympäriltä. Pitäsikö hankkia oikeustieteen kanditaatin paperit. Selvitän asiaa isäni puolesta.
Joopa, kyllä huudatus vahvistaa omistuksen. Ensin sanot: "lesken lapset eivät aktiivisia asiassa". Sitten: "eli yksi osakas lapsineen esittää vaateena yhtäkkiä muilta pesän osakkailta osuuttaan tilasta rahana".
Sorry, pesän jakonne ei tarvitse olla monimutkainen, vaikka selitykseni sitä ovat, kun en oikein hoksaa pesän asioita / perijöiden asemaa kertalukemisella.
Jos/kun veljesi kuoli lapsettomana (leski lapsineen?) ja oli kuollessaan kuolinpesän (äitinne?) osakas, niin leski peri puolisonsa ja tuli tasavertaiseksi kuolinpesän osakkaaksi.
Se nyt vaan on niin, että perintökaareen on kirjattu osakkaalle oikeus yksinkin käynnistää jako milloin tahansa muiden osakkaiden vastustuksesta huolimatta.
Sovintojaon (halvempi) kariutuessa haetaan toimitusjakoa, jonka tulee tekemään käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Tämä ei ole vielä käräjöintiä, mutta voi sellaiseksi ajautua, joten menkää papereinenne käymään edes satasen verran lakimiehen juttusilla ennen kuin asia lipeää käsistänne .
Kiitoksia taas vaan suuresti!
Elikkäs nyt päin mäntyä asiat. Eli tila 10 ha. Äiti kuoli1990-luvulla ja isäni 2000-luvulla. 1970-luvulta lunastin sen kesämökkitontin isältäni. Eli suvussa minä ja kaksi veljeä ja sisko.Pesä jaettu isäni kuoltua, rahat ei maita) Nyt veli kuoli. Tämän puoliso jolla kaksi lasta esittää vaatimuksia, haluaa x summan osakkailta rahaa. Laittanut vaatimuksen pesän osakkaille oikeusaputoimiston asianajajan kautta.
No niin, nyt alan hoksata, paitsi lesken "mandaattina" vaihtoehtoina periminen, tasinko tai valtakirja, mutta prosessi on silti edellä arvailemassani vaiheessa.
Esitetty jakovaatimus on vain ehdotus ja perintökaaren mukainen lesken tahdon ilmaisu saada jako käyntiin. Lakimiesten tyylinä on usein ensin hyökätä, mutta hän on vain palkkajiensa avustaja ilman sen kummempaa asemaa, eikä hän voi leskeä avustaneena tulla oikeuden määräämäksi pesänjakajaksi. Saman toimiston kaveri kyllä tietääkseni kelpaa. Siis rohkeasti vain tinkimään omia etuja.
suuri kiitos vastaajille.
Laitan asian tiimoilta viestiä, kun juttu etenee.
Miksi aloittaja puhuu lesken lapsista? JOS lapset eivät ole hänen veljensä perillisiä (joko omia lapsia tai testamentin saajia), ei heillä ole tässä asiassa osaa niin kauan kuin heidän äitinsä on elossa.
Ongelma olisi aikanaan ollut vältettävissä, jos nyt edesmenneet vanhemmat olisivat tehneet testamentit, joissa heidän lastensa puolisot olisi suljettu avio- JA PERINTÖoikeuden ulkopuolelle ja toissijaisiksi perijöiksi olisi merkitty muut lapset.
Tai edesmenneellä veljellä ja vaimollaan olisi voinut olla avioehto, joka olisi poistanut avio- JA PERINTÖoikeuden puolison omaisuuteen.
"Nyt veli kuoli. Tämän puoliso jolla kaksi lasta esittää vaatimuksia"
Tuodaanko tässä tarkoituksella esiin 2 lasta (perillisiä) vai onko kyse vain luetteloinnista ikäänkuin 3 koiraa ja 5 kissaa.
Aloittajalta on kyselty minta kertaa oliko nyt kyseessä olevat lesken lapset kuolleen veljen rintaperillisiä vai ei, tuohon kysymyksenn ei tunnu tulevan selvää vastausta ei sitten millään.
Jos nämä lapset ovat rintaperillisiä niin lesken oikeus pesään määräytyy sen mukaan saiko hän tasinkona mitä omaisuutta.
Yksi vaihtoehto oli että hän sai tasinkona juuri tuon perintöosan, tai hän sai jotain muuta, tai sitten hän oli varakkaampi puoliso joten hän ei saa mitään.
Jos taasen nuo lapset eivät olleet kuolleen veljen lapsia niin leski on perinyt pesänosakkuuden kuten myös muunkin miehensä omaisuuden ja silloin hänellä on täydet valtuudet vaatia jakoa.
Mutta kukaan ei pysty sanomaan mitään varmaa kun aloittaja ei kerro faktoja.