Joensuun kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2012 vaadin että Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:tä koskeva yhteistyösopimus on mitätöitävä, sopimus on neuvoteltava uudestaan.Yhteistyösopimuksen ovat hyväksyneet Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi ja Joensuu.
.
Toteutuessaan alueellinen jätehuoltoa koskeva yhteistyösopimus olisi sama kuin pienoiskuntaliitos osakaskuntien Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Joensuun kanssa. Yhteistyösopimus ohjaisi kaiken jätehuoltoa koskevan päätöksentekovallan Joensuulle.
Tässä vaiheessa kun Ilomantsi on vielä itsenäinen kunta, Ilomantsilla ei ole mitään järkeä alistua Joensuun sanelemaan sopimukseen.
Ilomantsin kunnanvaltuuston kokouksessaan maanantaina 13.2.2012 ei pitäisi nimetä jäsentä alueelliseen jätelautakuntaan, koska päätöksen vaikutuksia kuntalaisille ei ole selvitetty.
Olli Summala on edustanut Ilomantsia Joensuun seudun jätehuoltoyhtiön hallituksessa, tulos ja on tässä. Summala on jätehuollon osalta ohjaamassa Ilomantsia kuntaliitokseen Joensuun kanssa.
Joensuun seudun jätehuoltoyhtiön hallituksen jäsenenä Summala on kuntalaisilta salaa valmistellut jätehuollon yhteistyön Joensuun kanssa siten että jätehuollon päätöksentekovalta on kokonaisuudessaan luisumassa Joensuulle.
Hyvät Ilomantsin valtuutetut, laittakaa jätehuoltoyhteistyön valmistelusta Summala sivuun ja tutkikaa itse mihin ootte Ilomantsin kuntaa ohjaamassa. Virkamies Summalalla ei ole mitään vastuuta tekemisistään vaikka kunta häviäisi.
Joensuun seudun jätehuoltoyhtiön hallituksen jäsenenä Summala on tietämättänne valmistellut kaiken jätehuollon päätöksentekovallan Joensuulle, te hyvät valtuutetut hyväksytte kaiken mitä teille esitetään.
Neuvottelukumppanina Joensuu on kavala!
Joensuu kiristää, osakuntien ulkopuolelta tulevasta jätteestä Joensuu vaatii 25 %:n lisämaksua. Toisaalta jo nyt Joensuu perii ylihintaa tuotetusta jätteestä. Joensuun tarkoituksena on paikata talouttaan Ilomantsista kerättävillä jätemaksuilla.
Te hyvät Ilomantsin valtuutetut hyväksytte kaiken asiaa selvittämättä. Kysyn vaan mihin jatkossa Ilomantsin valtuutettuja enää tarvitaankaan, pianhan Joensuu päättää kaikesta.
Joensuun seudun Jätehuolto Oy:n osakaskunnat ovat hyväksyneet alustavat yhteistyösopimukset seuraavasti:
Ilomantsin kunnanvaltuusto 10.10.2011 § 47
Kontiolahden kunnanvaltuusto 26.9.2011 § 78
Liperin kunnanvaltuusto 31.10.2011 § 56
Polvijärven kunnanvaltuusto 15.11.2011
Joensuun kaupunginvaltuusto 26.9.2011 §
.
Yhteistyösopimus ei ole sama kuin johtosääntö.
.
Mielestäni Ilomantsin kunnanvaltuusto ei ole hyväksynyt Joensuun seudun jätelautakunnan johtosääntöä, tästä syystä alueellisen jätelautakunnan jäsentä ei tulisi valita maanantaina 13.2.2012 pidettävässä Ilomantsin valtuuston kokouksessa koska Ilomantsin valtuustossa tätä johtosääntöä ei ole hyväksytty.
Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi alueellisen jätelautakunnan johtosäännön 30.1.2012 pidetyssä valtuuston kokouksessa. Todennäköisesti tulen valittamaan päätöksestä koska johtosääntö on mm. jätelain ja Suomen perustuslain vastainen.
Joensuun seudun jätelautakunnan johtosäännöstä tulisi kuulla Ilomantsin kuntalaisia koska jätehuollon osalta alueellinen jäteyhteistyö tarkoittaa jätehuollon osalta kuntaliitosta Joensuun kanssa.
________________________________________________________________
.
Kunnanvaltuusto 13.02.2012
4
Jäsenen nimeäminen alueelliseen jätelautakuntaan
Khall § 298
Joensuun, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven ja Ilomantsin kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet sopimuksen alueellisesta jätelautakunnasta. Lautakunta toimii Joensuun kaupungin lautakuntana kuntalain 77 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä ja kullekin jäsenelle nimetyistä henkilökohtaisista varajäsenistä.
Ilomantsin kunta nimeää yhden jäsenen ja yhden varajäsenen.
Asian on valmistellut kunnanjohtaja
PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se nimittää alueelliseen jätelautakuntaan yhden jäsenen ja yhden varajäsenen.
PÄÄTÖS: Hyväksyttiin.
Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: 1. Valitut jäsenet 2. Alueellinen jätelautakunta 3. Palkat.
Kvalt
PÄÄTÖS:
Alueellinen jätehuoltoyhteistyösopimus pantava uusiksi
22
448
Vastaukset
- Jouko Kärnä
Joensuun kaupunginvaltuusto 30.1.2012 hyväksyi kokouksessaan alueellisen jätelautakunnan johtosäännön.
Osakaskuntien valtuustojen Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven ei tulisi hyväksyä tätä johtosääntöä.
1
JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 § - 4 §
Kaupunginvaltuuston hyväksymä x.x.2011
1 § LAUTAKUNNAN TOIMIALUE JA TOIMIALA
Lautakunta toimii jätehuollon toimeenpanon viranomaistehtävissä niissä kunnissa, jotka
ovat allekirjoittaneet sopimuksen jäsenyydestä yhteisessä lautakunnassa.
Jätelautakunta toimii Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueella lainsäädännön
tarkoittamana jätehuoltoviranomaisena sekä vastaa muista sille tässä johtosäännössä
määritellyistä tehtävistä.
2 § ISÄNTÄKUNTA
Lautakunta toimii Joensuun kaupungin lautakuntana.
3 § LAUTAKUNNAN KOKOONPANO
Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen
nimeämistä jäsenistä ja kullekin jäsenelle nimetyistä henkilökohtaisista varajäsenistä. Lautakunnassa
on yhteensä yhdeksän (9) jäsentä.
Sopijakunnat nimeävät lautakuntaan jäseniä seuraavasti:
Joensuu 5 jäsentä
Liperi 1 jäsen
Kontiolahti 1 jäsen
Polvijärvi 1 jäsen
Ilomantsi 1 jäsen
Lautakunnan kokoonpanon tulee täyttää naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a
§:n vaatimukset.
Mikäli lautakunnan jäsen on paikkakunnalta muuton tai jonkun muun pysyvän esteen takia
estynyt osallistumaan lautakunnan työskentelyyn, jäsen voidaan vapauttaa lautakunnasta
jäsenen nimenneen sopijakunnan ilmoitukseen perustuen, ja sopijakunta valitsee tilalle
uuden jäsenen. Sopijakunnan on huolehdittava, että jäsenen vaihtumisen jälkeen lautakunnan
kokoonpano täyttää naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a §:n vaatimukset.
Isäntäkunnan valtuusto valitsee yhden nimeämistään jäsenistä lautakunnan puheenjohtajaksi
ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi.
2
4 § ESITTELY JA LAUTAKUNNAN TOIMIHENKILÖT
Esittelijänä lautakunnassa toimii lautakunnan tehtävään määräämä viranhaltija. Lautakunta
määrää esittelijälle sijaisen. Lautakunnassa asiat käsitellään ja päätetään esittelijän esittelystä.
Jokainen sopijakunta määrää viranhaltijan kunnan jätehuoltovastaavan tehtävään yhden
vuoden siirtymäajaksi lautakunnan toiminnan aloittamisesta lukien. Kuntien jätehuoltovastaavat
valmistelevat oman kunnan osalta jätelautakunnassa käsiteltävät asiat yhteisesti
sovittujen periaatteiden mukaisesti ennen esittelyä. Esittelijä vastaa esitysten yhdenmukaisuudesta.
Yhden vuoden siirtymäajan jälkeen kunnissa tulee olla nimettynä yhteyshenkilö,
jolta lautakunnan esittelijä saa tarvitsemansa tiedot lautakunnassa käsiteltävien asioiden
valmistelua varten.
Pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan määräämä viranhaltija.
.- Jouko Kärnä
JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 5 § - 9 §
5 § LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT
Lautakunnan tehtävänä on seuraavien alla lueteltujen jätelain (646/2011) nojalla kunnalle
kuuluvien jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvien viranomaistehtävien
hoitaminen.
Lautakunnan tehtävänä on hallinnoida yhteistyöalueen jätehuollon asiakasrekisteriä, jota
ylläpidetään jätehuoltoyhtiössä. Lautakunnalla on oikeus saada kunnilta ja muilta viranomaisilta
jätelaissa tarkoitettuja tietoja.
Lautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan seuraavista asioista, jotka jätelain mukaan on
säädetty kunnan hoidettavaksi:
1) jätteen keräyspaikasta määrääminen kuntien tekemien esitysten perusteella,
2) päätökset järjestetystä jätteenkuljetuksesta,
3) päätökset jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä,
4) päätökset kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja päätökset jätehuoltomääräyksistä
poikkeamisesta,
5) jätetaksan hyväksyminen,
6) jätemaksujen määrääminen ja maksuunpano,
7) jätemaksua koskevien muistutusten käsittely sekä
8) päätökset kunnan jätemaksun maksamisesta ja sen palauttamisesta.
Jätelautakunta hoitaa edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös muut vastaavat lainsäädännön
mukaiset jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät. Mikäli jätelainsäädäntö muuttuu,
jätelautakunta hoitaa kunnalle säädetyt ja tässä mainittuja tehtäviä vastaavat tehtävät
uusien säädösten mukaisesti.
Lautakunta seuraa jätelainsäädännön sekä kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutumista
toimialueellaan ja huolehtii tarpeellisesta säännöksistä tiedottamisesta yhteistyössä muiden
3
viranomaisten ja jätehuoltoyhtiön kanssa. Lautakunta huolehtii toiminnan edellyttämästä
asiakaspalvelun järjestämisestä.
Lautakunta voi delegoida alaiselleen viranhaltijalle oikeuden tehdä päätöksiä lautakunnan
toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
6 § YHTEISTYÖVELVOITE
Lautakunnan on toimittava yhteistyössä kuntien, valvontaviranomaisten ja Joensuun Seudun
Jätehuolto Oy:n kanssa. Lautakunnan on varattava toimialueensa kuntien ympäristön-
ja terveydensuojeluviranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen jätehuoltomääräyksien
muutoksista päättämistä.
Lautakunnan on otettava käsittelyyn toimialueensa kunnan tai valvontaviranomaisen
aloitteesta lautakunnan tehtäviin kuuluva asia.
7 § PÖYTÄKIRJA JA ASIAKIRJAT
Sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat, jotka laaditaan lautakunnan päätösten mukaisesti,
allekirjoittaa lautakunnan esittelijänä toimiva viranhaltija tai muu lautakunnan määräämä
viranhaltija.
Lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla siihen valittua jäsentä. Esittelijä
tai pöytäkirjanpitäjä allekirjoittaa pöytäkirjanotteet.
Pöytäkirja lautakunnan kokouksista tulee välittömästi tarkastuksen jälkeen lähettää sopijakuntien
kunnanhallituksille. Pöytäkirjat lautakunnan kokouksista pidetään nähtävillä jokaisessa
sopijakunnassa kuntalain mukaisesti.
8 § VIRKOJEN TÄYTTÄMINEN JA KELPOISUUSEHDOT
Toimielimen virat täyttää Joensuun alueellinen jätelautakunta.
Ellei henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ole muualla säädetty tai määrätty, niistä päättää
valitseva viranomainen.
9 § YLEISTÄ
Muutoin lautakunta työskentelee voimassa olevan lainsäädännön ja isäntäkunnan vahvistamien
johto- ja hallintosääntöjen mukaisesti
- eriävämielipide
Joensuun kaupunki
Kaupunginvaltuusto 30.1.2012
5 § Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosääntö ja teknisen toimen johtosäännön muuttaminen.
ERIÄVÄMIELIPIDE
Vastustan esitettyä Joensuun alueellista jätelautakunnan johtosääntöä. Lisäksi tässä vaiheessa teknisen toimen johtosäännön muuttamiselle ei ole tarvetta.
Esitys olisi täytynyt palauttaa Suomen perustuslain vastaisena uudelleen valmisteluun Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Polvijärvellä ja Ilomantsissa;
Ei ole lakiin osoittavia näyttöjä joilla lakiin vedoten johtosääntö olisi laillinen ja Suomen perustuslain mukainen.
1.5.2012 alkaen Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin kunkin kunnan tulisi toistaiseksi erikseen toimia ja päättää itse itsenäisinä kuntina jätehuoltoviranomaisesta ja uudessa jätelaissa määrätyistä viranomaistehtävistä.
Kunkin kunnan täytyisi itse hoitaa toistaiseksi kaikki jätehuoltoa ja talousvesien käsittelyä koskevat asiat ja päätöksenteot.
PERUSTEET
1. Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosääntöä ei ole valmisteltu lain mukaisesti.
Asiasta kuntalaisia ei ole kuultu Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Polvijärvellä ja Ilomantsissa. Johtosääntö muuttaa kuntalaisten asemaa toiseksi perustuslain vastaisesti.
Esitetty jätelautakunnan johtosääntö on ristiriidassa;
Ristiriidassa kuntalain 1 §. Kuntien itsehallinto, kanssa.
Suomi jakautuu kuntiin joitten asukkaitten itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.
Ristiriidassa kuntalaki 27 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kanssa.
Ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.
2. Nimi jätelautakunta syrjii. Toimielimelle ei tulisi antaa nimeä lautakunta. Toimielimen nimeksi tulisi antaa esimerkiksi asukasluvultaan pienimmän kunnan nimi tai toinen nimi joka on puolueeton;
Esimerkiksi
Nimeksi; Polvijärven sekajätetyöryhmä, tällöin syrjintää ei tapahtuisi. Ei ole perusteita nimittää yhteistyöelintä lautakunnaksi.
Yhteistyöelimelle ei pidä määrätä kotipaikkaa.
Johtosäännöstä olisi täytynyt yhtä aikaa päättää valtuustoissa Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Polvijärvellä ja Ilomantsissa. Nyt asiasta ei päätetä yhtä aikaa Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Polvijärvellä ja Ilomantsissa.
Vetoan;
Kysymys on perustuslain vastaisesta Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin itsenäisten kuntien tehtävien siirrosta Joensuun kaupunkiin.
“Jätelautakunta” ohjesäännöstä päätettiin virheellisessä järjestyksessä koska em. kunnissa kuntalaisten kuulemisia ei ole suoritettu.
Lautakunnan perustaminen on osakaskuntien välillä pienoiskuntaliitos.
3. Asiasta ja sen vaikutuksista ei ole yksilöidysti tiedotettu Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Polvijärvellä ja Ilomantsissa kuntalain 29 §:sää tarkoitetulla tavalla.
Osakaskuntien asukkaille ei ole selvitetty “Joensuun alueellisen jätelautakunnan” käytännön vaikutuksia.
4. Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle suunnitellut Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin tehtävät siirtyisivät Joensuun kaupunginvaltuuston alaisuuteen Suomen perustuslain vastaisesti.
J.kärnä
jatkuu- eriävämielipide
ERIÄVÄMIELIPIDE jatkuu..
5. Esitetty Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosääntö saattaa yksipuolisesti Joensuun sanelemana Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin asukkaat huonompiarvoiseen asemaan kuin ennen;
Joensuu perusteetta välissä rahastaa ja ylihinnoittelee jätteet.
Jätelautakuntanimeä ei saisi käyttää. Joensuu röyhkeästi omii nimen “Joensuun jätelautakunta” itselleen jonka kotipaikkana olisi Joensuu.
Jätelautakunnan päätöksenteon voimasuhteet eivät ole demokraattiset. Jätelautakunnassa päätöksenteon voimasuhteet täytyisi olla yhdenvertaiset, päätöksenteon perusteena tulisi olla itsenäinen kunta.
Tässä johtosäännössä päätöksenteon voimasuhteet eivät ole tasan.
Esityksessä jätelautakunnassa Joensuulla on 5 vaaleilla valittua päättäjää, Kontiolahdella, Liperillä, Polvijärvellä ja Ilomantsilla kullakin on yksi päättäjä. Esitetty johtosääntö eriarvoistaa. Jätelautakunnan voimasuhteet ovat Suomen perustuslain vastaiset. Toimielimessä itsenäisten kuntien tulisi olla samanarvoisia päättäjiä toistensa kanssa.
Toimielimella on kapea päättäjäpohja.
Mitenkään ei ole hyväksyttävää että Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin itsenäisten kuntien asukkaitten jäteasioista päätetään ja niihin vaikutetaan kussakin kunnassa yhden valtuutetun voimin, Joensuu vastaavasti päätöksenteossa käyttää ylivaltaa viiden valtuutetun voimalla. Tällaista paikkajakoa ei pidä hyväksyä. Paikkajako ei perustu lakiin.
Joensuun alueellisen jätelautakunnan päätöksenteko olisi Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin vaaleilla valittujen kunnanvaltuutettujen ulottumattomissa.
Esitetty johtosääntö olisi Kontiolahdelta, Liperiltä, Polvijärveltä ja Ilomantsilta avoin valtakirja Joensuun päätöksentekijöille. Ehdottomasti vaadin tällaisen johtosäännön hylkäämistä.
Johtosääntö antaa Joensuun kaupungille monopoliaseman määrätä sekajätteen
Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin valtuutettujen itsensä täytyisi tajuta ettei tällaista orjasopimusta tule hyväksyä johtosäännöksi.
JÄTETOIMIELIMEN TULISI PERUSTUA YHDENVERTAISEEN KOHTELUUN
1. Toimielimessä jokaisesta mukana olevasta kunnasta tulisi tasavertaisuuden vuoksi olla yhtä monta vaaleilla valittua kunnanvaltuutettua.
Kontiolahdelta 3
Liperistä 3
Polvijärveltä 3
Ilomantsista 3
Joensuusta 3
2. Toimielin tulisi toimia vain rajoitetusti jätehuoltoviranomaisena.
3. Toimielimelle ei tule antaa kaikkia jätelaissa tarkoitettuja viranomaispäätöksiä, kuten;
Kunkin kunnanvaltuuston tulee itse saada päättää alueensa jätetaksamaksuista sekä jätetaksamaksumuistutuksien käsittelyistä.
Kukin kunta itse päättää kaikista jätevesien käsittelyä koskevista päätöksistä.
Muut mahdolliset seikat joista paikallisesti halutaan päättää.
Sellaiset asiakohdat jotka koskettavat tavallisia kuntalaisia, kuntalaisten henkilökohtaista etua ja oikeutta niitä ei saa merkitä johtosääntöön joista päättää toimielin.
4. Jätehuoltoyhtiön yhdenvertaisia vastuukuntia tulisi olla kaikki kunnat, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi, Ilomantsi ja Joensuu, näitten kuntien valtuustojen tulee saada yhdenvertaisesti päättää lautakunnan asioista.
Hyväksytty ohjesääntö perusteetta antaa Joensuulle ylivertaisen aseman.
5. Jätetoimielimessä Joensuulla ei pidä olla erityisasemaa.
Mukana olevien kuntien tulee olla tasavertaisia päätöksentekijöitä toistensa kanssa.
Joensuu ei olisi isäntäkunta.
Toimielimessä yhdenvertaisina päättäjinä isäntäkuntina olisivat kaikki, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi, Ilomantsi ja Joensuu. Toimielimen kokoukset pidettäisiin vuoron perään kussakin kunnassa.
Joensuu isäntäkuntanimitys halventaisi mukana olevia Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin kuntia.
6. Toimielin ei olisi kuntalain 77 §:sä tarkoitettu yhteinen toimielin.
7. Jatkovalmistelussa toimielimen tehtävät tulisi kohta kohdalta käydä uudestaan lävitse.
Tämä johtosääntö ei takaa minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin kuntien asukkaille.
Johtosäännössä Joensuu pakottaisi kaikki kiinteistöjen omistajat maksamaan täydet jätemaksut vaikkei perusteita jätemaksujen maksamiseksi olisikaan.
Tämä ohjesääntö toisi mukanaan käräjiä käräjien perään.
8. Toimielimestä kuntalaisia täytyisi kuulla kaikissa osakaskunnissa. Nyt kuntalaisia ei ole ollenkaan kuultu.
Joensuu 30.1.2012
Jouko Kärnä
Kaupunginvaltuutettu
- J.Kärnä
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/04/joensuun_omistamat_yhtiot_tahkosivat_rahaa_2518686.html
Joensuu kuppaa maaseutua!
Vuonna 2010 Joensuun kaupunki kuppasi jätteentuottajia 1,1 miljoonan liikevoitoilla! Maksajina tavalliset kotitaloudet.
Jätteen tuottajasta riippuen Joensuun jätemaksut ovat vähintään 20-50 %:a ylihintaiset!
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
Joensuun kaupungin omistamat yhtiöt tahkosivat viime vuonna hyvää tulosta. Esimerkiksi Joensuun Seudun Jätehuolto teki yli 1,1 miljoonan euron voiton. Merkittävä tuloerä syntyi yhtiön ulkopuolisten kuntien tuomista jätteistä. Lisäksi Penttilän puhdistuksesta tuli saastuneita maita arvioitua enemmän.
Joensuun Yrityskiinteistöt teki puolestaan vajaan 900 tuhannen euron voiton kaupungille. Yhtiön tilipussia lihotti erityisesti kahden teollisuushallin myynti, joka tuotti yhteensä 667 000 euroa.
Myös Joensuun Tiedepuiston tilinpäätös oli viime vuonna niukasti plussalla.
Joensuu omistaa Joensuun Yrityskiinteistöt kokonaan. Jätehuoltoyhtiöstä kaupungin osuus on 68,5 prosenttia ja Tiedepuistosta 86,1 prosenttia.
YLE Pohjois-Karjala - Emmi Pulveri
Eihän se Summala ole vaivautunut käymään monessakaan jätehuoltoyhtiön kokouksessa, lähettää sijaansa varamies Pölösen, Pölönen ei ole Ilomantsista.
Puhelimella se ohjeistaa. On meillä etujen valvoja. - kaikki maksaa
Ilomanstin tulisi itse huolehtia jätteistään. Yhteistyö Joensuun kanssa ei ole yhteistyötä.
Joensuu alistaa valtaansa.
Huonoin vaihtoehto on tehdä yhteistyötä Joensuun kanssa. - tajuako päättäjät?
Yhteistyö Joensuun kanssa on samaa kuin yhteistyö rosvojen kanssa tai Kreikan kanssa.
- Kärnälle
Kärnä lietsoo tietoisesti eripuraa. Yhteisen jätelautakunnan jäsenyys on lakisääteinen pakko, joka johtuu jätelain viimeisestä muutoksesta. Jäteyhtiöllä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Tämän sinä Jouko valtuutettuna varmaan tiesitkin. Miksi ihmeessä vouhotat täyttä soopaa?
- terveiset kuopiosta
Voi teitä raasuja. Siinähän on valmis pohja jo uudelle kuntakartalle. Naapurikuntanne pohjosempana on sitten pikkasen isompi. Siinä on pääpaikkana Kuopio. Noinko vähän te asioista tiedätte.
- Kunta saa määrätä
Lue lakia.
Yhteisen jätelautakunnan jäsenyys ei ole lakisääteinen pakko. Kunta saa itse päättää kuka kunnassa on jätehuoltoviranomainen. Ilomantsin ei pidä siirtää jätehuoltoansa Joensuun hallitsemalle yhtiölle, jatelain 43 §:n mukaisesti.
Jätelaki (voimassa 1.5.2012 alkaen) 17.6.2011/646
23 §
Kunnan jätehuoltoviranomainen
Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen).
Jos kunta on siirtänyt 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.
Kunnan jätehuoltoviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle siten kuin kuntalaissa säädetään. Viranhaltijaan sovelletaan, mitä näitä tehtäviä muutoin hoitavasta viranomaisesta ja muutoksenhausta sen päätöksiin säädetään.
26 §
Jätehuollon viranomaistehtävien järjestäminen kunnassa
Kunta voi järjestää kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävät siten kuin kuntalaissa säädetään:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitavaan kuntayhtymään.
32 §
Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto
Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:
1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete;
2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte;
3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte;
4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa;
5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.
Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei koske jätettä, joka toimitetaan 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon.
43 §
Kunnan jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen kuntien omistamalle yhtiölle
Kunta voi päätöksellään siirtää sille tässä laissa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, 82 §:ssä tarkoitetun jätemaksujen laskutuksen ja 93 §:n 1 momentissa tarkoitetun jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä muiden kuntien kanssa omistaa. Kunta vastaa siitä, että siirretyt jätehuollon palvelutehtävät tulevat hoidetuiksi tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti.
Kuntien omistaman yhtiön henkilöstöön sovelletaan sen hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Yhtiön on noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa ja kielilaissa (423/2003) säädetään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Palvelujen hankinnasta säädetään julkisista hankinnoista annetussa laissa. - Kärnälle
Hyvä, kun toit pykälät ihan näkyville. 23 §:n 2 momentti tarkoittaa nimenomaan sitä, että mm. Ilomantsin kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.
En viitsi enää kirjoitella tästä asiasta, koska tämä ei johda mihinkään eikä muuta mitään. - luetaaan joo
Siinäpähän sössitte, mutta totuus on tuo suurkuntapohjasta. Ja toinen asiakkuuspakko jolla tuotetaan liikevoittoa jätekuljetuksista vastaavalle suuryritykselle.
Tuosta muutes puuttuu sakokaivojen tyhjennyspakko per vuosi. On varmaan siellä sopimuksissa rivien välissä. - J.Kärnä
Kunta saa itse päättää jätehuollon järjestämisestä.
Lue jätelaki 26 § 1)
(Jätelaki 17.6.2011/646, voimassa 1.5.2012 alkaen)
26 §
Jätehuollon viranomaistehtävien järjestäminen kunnassa
Kunta voi järjestää kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävät siten kuin kuntalaissa säädetään:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitavaan kuntayhtymään.
79 §
Kunnan jätemaksun perusteet
Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi.
Perusmaksun perusteita ovat kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena.
Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan on tiedotettava jätetaksasta yleisesti siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kunnan on myös tiedotettava vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätehuoltopalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Tiedot jätetaksasta, maksun kertymästä ja sen käytöstä on oltava saatavilla tietoverkossa.
Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta jätetaksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 §:ssä
_______________________________________________________________
Asuntoon kohdistuva Joensuussa perittävä perusmaksu on perustuslain 1 § valtiosääntö, vastainen.
Maksamatonta perusmaksua ei voi ulosmitata omistusasunnosta; Jätemaksut ovat veroluontoisia maksuja; Perustuslaki 15 § Jokaisen omaisuus on turvattu, estää ulosmittaamisen.
Voidaan ulosmitata vain tuloista, omaisuudesta ei voida ulosmitata!
80 §
Velvollisuus suorittaa kunnan jätemaksu
Kunnan jätemaksun on velvollinen suorittamaan kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija, jonka jätteen jätehuollon kunta järjestää.
Jos kunta järjestää jätteen käsittelyn mutta ei sen kuljetusta, kunta voi periä jätemaksun jätteen käsittelystä jätteen kuljettajalta.
_______________________________________________________________
145 §
Kustannusten ja maksujen periminen
Kunnan jätemaksu, 144 §:n 2 momentissa säädetty maksu sekä 123 §:n 4 momentissa ja jätteensiirtoasetuksen 29 artiklassa tarkoitetut kustannukset ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa.
_______________________________________________________________
Jätelakia ei ole tehty oikeusvaltioperiaatteen mukaan, laki perustuu diktatuuriin.
Jätemaksuja voidaan ulosmitata vaikket ole maksuvelvollinen.
Väärästä jätemaksusta tulisi tehdä tutkintapyyntö, silloin ulosmittausprosessi kyllä pysähtyy!
Maksua väärin vaatineet tulee taluttaa käräjiin ja vaatia rangaistusta, muutoin väärä lain soveltamiset eivät lopu! Virkamies on vastuullinen!
_______________________________________________________________- J.Kärnä
Tyhjennysvälit:
JOENSUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Annettu jätelain (1072/1993) 17 §:n nojalla.
Kaupunginhallituksen hyväksymä 6.10.2008 § 566
Kuulutettu 23.10.2008
7 Luku
JÄTTEIDEN KULJETUS
26 § Tyhjennysvälit
12
Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja että keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden ke-räysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavin määrävälein:
Jätelaji Pisin tyhjennysväli
Sekajätteet, jätesäkit kerran neljässä viikossa
Sekajätteet, muut keräilyvälineet kerran kahdessa viikossa
Sekajätteet, ei sisällä biojätettä kerran kahdessatoista viikossa
Biojäte kerran viikossa. 1.10. - 30.4. väli-senä aikana tyhjennysväli voi olla pisimmillään kaksi (2) viikkoa
Lajitellut hyötyjätteet tarvittaessa
Sekajätteen keräysväline, jossa jätteen lämpötila ei ylitä 5 o C kerran kah-dessatoista (12) viikossa.
Sekajätteen keräysvälineenä käytettävät tarkoitukseen soveltuvat puristimet tulee tyhjentää vähintään kerran kahdessa viikossa.
Ympäristölautakunta voi yksittäistapauksissa päättää edellä mainittua pi-demmän tyhjennysvälin, mikäli se jätteen määrän ja laadun vuoksi on mah-dollista.
Jos keräilyvälineiden tyhjentämistä ei ole suoritettu riittävän usein ja kiin-teistöllä syntyvän jätteen määrän tai laadun takia siitä aiheutuu haittaa ter-veydelle tai ympäristölle, voi ympäristölautakunta määrätä jätteiden keräily-välineet tyhjennettäväksi edellä mainittuja tyhjennysvälejä useammin.
______________________________________________________________
28 § Erotuskaivojen tyhjennysvälit, ongelmajätteiden toimittaminen
Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot, umpikaivot ja saostuskaivojen lieteti-lat (kaivot liitetty viemäriverkostoon) on tyhjennettävä tarvittaessa, kuiten-kin vähintään seuraavasti:
hiekanerotuskaivot kaksi kertaa vuodessa;
rasvanerotuskaivot kerran vuodessa;
saostuskaivot kaksi kertaa vuodessa;
öljynerotuskaivot kaksi kertaa vuodessa.
Kaivot, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, tulee tyhjentää vähintään ker-ran vuodessa.
Jätteen haltijan on huolehdittava säännöllisesti ongelmajätteiden toimitta-misesta edelleen käsiteltäviksi. Samaa ongelmajäte-erää saa varastoida kiin-teistöllä enintään 12 kuukautta.
Laki "vaatii" o kiloa jätettä, lain täytäntöönpanija vaatii kaikilta täyttä jätemaksua. - Ent. ilomantsilainen
Kärnälle!
Pidä Kärnä näppis erossa ainakin meidän Kontiolahtelaisten asioista. Ja muuten; lopeta valitus joka asiasta. - J.Kärnä
Ent. ilomantsilainen kirjoitti:
Kärnälle!
Pidä Kärnä näppis erossa ainakin meidän Kontiolahtelaisten asioista. Ja muuten; lopeta valitus joka asiasta.Tunnen sympatiaa Kontiolahtea kohtaan, kun siellä vielä on varuskuntakin.
Varuskunnan tulevaisuus näyttää huonolta.
Varuskunnan lakkautuksen osalta ei olla paljoa ajateltu, maakunnan nuoret miehet ja naiset tulisi ensisijassa kouluttaa täällä paikanpäällä, täällä omassa maakunnassa, kriisiaikana heidän paikallistuntemustaan tarvitaan.
Sotilaskoulutuksen painopiste tulisi suunnata itärajalle. Historia on osoittanut, vihollinen on tullut idästä ei lännestä. Kun sotilaat koulutetaan lännessä missä on laakeita aukeita on aivan eri juttu tulla taistelemaan vaikeisiin itärajan suometsiin. Rahan takiahan säästöt tehdään.
Ne rahat jotka laitettu pakolaisiin, rahoista olisi paljon enemmän hyötyä jos ne olisi laitettu Kontiolahden varuskunnan säilyttämiseen.
Jokohan "Ent. ilomantsilaisella" on syksyn kuntavaalit mielessä, kun noin mustasukaisesti kirjoittaa?
Kirjoittaja jos olet Kontiolahden Keskustalainen, hermostumiseesi on syytäkin. Tällä hetkellä Kontiolahden valtuustossa Keskustalla 11 paikkaa. Veikkaan Juuri Kontiolahdella syksyn kuntavaalit tulee Keskustalle olemaan katastrofi.
Miksi katastrofi? Äänestäjät tulee kostamaan, Kontiolahden Keskustalaiset ovat kovin liehistelleet Joensuun suuntaan, tästä äänestäjät eivät tykkää.
Ne paikat jotka Keskusta häviää ne luonnollisesti siirtynee PerusSuomalaisille.
Tulevasta vaalitappiosta Keskustalaiset saavat syyttää itseään. Vaalien tulos tulee olemaan äänestäjien valinta. Oma veikkaukseni on Kontiolahdella Keskusta menettää vähintään 3-5 valtuustopaikkaa, vastaavasti PerusSuomalaiset saattaa saada lisää jopa 3- 6 valtuustopaikkaa. Selvää kuitenkin on muutosta tulee. Muutos johtuu Keskustapuolueen tyhmästä paikalisesta päätöksenteosta. Kontiolahden asukkaat ovat saaneet tarpeekseen nykypäättäjistä jotka ovat kuntaa liittämässä Joensuuhun.
- J.Kärnä
Tuire kirjoitti asiaa!
"Hölmöläisen hommaa, johon ilomantsilaisilla ei mitään pakkoa olisi liittyä. Irtautuminen yhteisestä jätehuoltoyhtiöstä antaisi nykyisenkin lainsäädännön puitteissa toimittaessa oikeuden hoitaa jätteen itsenäisesti oman valintansa mukaisella systeemillä. Vaan näyttää se Joensuun seudun jätehuoltoyhtiön osakkuus olevan asiaa valmistelleille niin merkittävä asia, että sen säilyttämiseksi ollaan valmiita uhraamaan ilomantsilaisten itsenäisyys myös jätehuoltoasiassa - ja jopa ennen kuin tulee punnittua voiko valtioneuvosto perustuslain vastaisesti pakottaa itsenäisen Ilomantsin Joensuun omaisuutenaan käytettäväksi".
Tuiren kirjoituksen tarkastelu:
1. "Hölmöläisen hommaa, johon ilomantsilaisilla ei mitään pakkoa olisi liittyä. Irtautuminen yhteisestä jätehuoltoyhtiöstä antaisi nykyisenkin lainsäädännön puitteissa toimittaessa oikeuden hoitaa jätteen itsenäisesti oman valintansa mukaisella systeemillä"
Laki antaa mahdollisuuden valita, kuten Tuire kirjoittaa. Tuiren kirjoituksen tukena
on jätelaki:
Vetoan jätelaki 26 § kohta 1)
Kunta saa itse päättää jätehuollon järjestämisestä.
(Jätelaki 17.6.2011/646, voimassa 1.5.2012 alkaen)
26 §
Jätehuollon viranomaistehtävien järjestäminen kunnassa
Kunta voi järjestää kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävät siten kuin kuntalaissa säädetään:
1) hoitamalla toiminnan itse;
Siis Ilomantsin ei ole mikään pakko liittyä yhteistyöhön Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa.
Vetoan; Ilomantsin kunnanvaltuustosn tulee kumota 10.10.2011 § 47 kunnanvaltuuston päätös jolla se liittyi yhteiseen jätehuoltoon Joensuun kanssa.
2. Siis "Tuiren kirjoituksessa irtautuminen jätehuoltoyhtiöstä tarkoittaa";
Ilomantsin kunnanvaltuuston on kumottava 10.10.2011 tekemä kunnanvaltuuston päätös liittymisestä alueelliseen jätelautakuntaan.
Kunnanhallitus § 239 03.10.2011
Kunnanvaltuusto § 47 10.10.2011
Alueellisen jätelautakunnan perustaminen
820/07.072/2010
Jos päätös halutaan kumota, asia on uudelleen valmisteltava ja asia tuotava uudelleen valtuustoon päätettäväkssi jotta Ilomantsi voisi järjestää oman Ilomantsilaisille sopivan jätehuollon.
Kumottavan päätöksen sisältö:
Liite 1 Sopimusluonnos Joensuun alueellisesta jätelautakunnasta
--------------------------------------------------------------------------------
Kunnanhallitus § 239 03.10.2011
Kunnanvaltuusto § 47 10.10.2011
Alueellisen jätelautakunnan perustaminen
820/07.072/2010
Khall § 239
Parempi on kumota päätös kuin menettää koko Ilomantsin kunnan itsenäisyys, siitähän tässä on kysymys. - J.Kärnä
Joensuun demarit vimmatusti ajaa jätteenpolttolaistoksen rakentamista Varkauteen.
Jos jätteenpolttolaitos menee Varkauteen Ilomantsin jätteentuottajat jätemaksussaan maksavat Varkauden jätepolttolaitoksen rakentamisesta. Ilomantsilaisten jätteentuottaminen maksaa, kun jätteet rahdataan 230 kilometrin päähän Varkauteen.
Ilomantsi yksimieliseti hyväksyi liittymisen Joensuun liittymisen jätelautakuntaan.
Muutaman vuoden kuluttua mellakka nousee kun ihmiset makselee hurjia jätemäksuja. - savonmies
Etkö vieläkään tajua. Siinä on tulevat kuntarajat valmisteilla. Eli suurkunnat. Pohjoisempana Lieksa on jo Kuopioon liitetty JäteKukon kautta. .
- J.Kärnä
Ilomantsin kunnanvaltuusto 13.2.2012 virheellisesti päätti alueellisen jätelautakunnan jäsenen valinnasta. Päätöksestä aion valittaa.
Mielestäni vaaleilla valittu kunnanvaltuusto ylitti toimivaltuutensa koska valitsi jäsenen lautakuntaan jonka päätöksenteko ei perustu Ilomantsin kuntavaalitulokseen.
Joensuun alueellista jätelautakuntaa ei ole valittu siten että Ilomantsin kuntavaalitulos olisi huomioitu. Näin ollen Joensuun alueellisen jätelautakunnan jäsenen valinta on Suomen perustuslain vastainen.
Lautakuntaan yhden jäsenen nimeäminen ei perustu Ilomantsin kunta vaalitulokseen eikä muutoinkaan ole Suomen perustuslain mukainen.
Ilomantsin kuntalaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus vaatia että heitä itseään koskevista asioista päättää Ilomantsin kuntavaaleilla valittu toimielin, nyt jäteasioita koskeva päätöksentekovalta on kuntavaalien tuloksen vastaisesti lahjoitettu Joensuulle.
Kuntavaalit ovat menettäneet merkityksensä, koska Ilomantsin kunnanvaltuuston päätöksen mukaan jäteasioissa Ilomantsin kuntavaalituloksen "demokraattista päätöksentekovaltaa" käyttääkin Joensuu.
Tässä ei ole yhtään kunnioitettu voimassa olevaa Suomen perustuslakia eikä viime kuntavaalien tulosta.
Ilomantsilaisten näkökulmasta katsottuna;
.
Valtuusto Kuntademokratia toimii
Kunnanhallitus Kuntademokratia toimii
Tekninen lautakunta Kuntademokratia toimii
____________________________________________________________
Jns:n alueellinen jätelautakunta Kuntademokratia ei toimi
Puhas Oy Kuntademokratia ei toimi
Jätteenkuljettaja Kuntademokratia ei toimi
Kunnan jäsenenä valitan hallinto-oikeuteen Joensuun alueellisen jätelautakunnan Ilomantsin jäsenen valinnasta koska Ilomantsin kuntalaiset joutuvat alistumaan Joensuun vaaleilla valitun toimielimen alaisuuteen vaikka ovat äänestäneet Ilomantsin kunnassa.
Itsenäisessä Ilomantsin kunnassa kuntalaiset joutuvat huonompiarvoiseen asemaan kuin ennen;
Ilomantsilaisille
.
Alueellinen jätelautakunta ei ole demokraattinen päätöksentekijä
Puhas Oy ei ole demokraattinen päätöksentekijä
Jätteenkuljettaja ei ole demokraattinen päätöksentekijä
Jäsenen nimeäminen on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, Ilomantsin kuntalaisten jäte asioista päättää lautakunta jonka jäseniä ei ole valittu Ilomantsin kuntavaalituloksen perusteella. Ilomantsista jätelautakuntaan jäseneksi valittu Hannu Hoskonen ei edusta Ilomantsin kuntavaalien tulosta.
.
Jatkossa koko Joensuun alueellisen jätelautakunnan laillisuus sisältö joutuu syyniin, sillä kohdista 1-2 valitukset on jo hallinto-oikeudessa ja kohdasta 3 valitukset ovat lähdössä. Kohdasta 3, Kontiolahdelta on valitettu.
1. Joensuun jätetaksat v. 2012
2. Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosääntö
3. Jätelautakunnan jäsenten valinta.
Kuntalaisten kannalta Ilomantsin jäteasiat tulisi järjestää seuraavasti;
Valtuusto Kuntademokratia toimii
Kunnanhallitus Kuntademokratia toimii
Tekninen lautakunta Kuntademokratia toimii
Jätteenkuljettaja
Tekninen lautakunta kilpailuttaa jätteenkuljettajan, jätteenkuljettaja laskuttaisi jätteistä. Kunnan ei kuulu olla välirahastajana.
Tällä järjestelyllä kuntalaisten jätemaksut lähes puolittuisivat ja työllistettäisiin talon sisältä yksi puolipäivätoiminen henkilö.
Joensuulainen Puhas Oy ja Joensuu vetoinen Joensuun alueellinen jätelautakunta nostavat tarpeettomasti kustannuksia molemmat pitäisi heti lakkauttaa turhina kustannuserinä. Hallinto maksaa.
Kunnallinen päätöksenteko palautuisi sinne mihin se kuuluukin omaan kuntaan.
Minusta Ilomantsin kunnanvaltuuston päätöksenteko tässä asiassa on ollut suuresti kuntalaisten etujen vastainen. - olen samaa mieltä
J.K kirjoitti
Kuntavaalit menettäneet merkityksensä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 937918
- 403792
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1021896- 241220
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html321093Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,281023Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk53837Olisinko mä voinut käsittää sut väärin
Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt31802Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia10800Tähän vaivaan ei auta kuin kaksi asiaa
1. Tapaaminen uudestaan tai 2. Dementia Anteeksi kun olen olemassa🙄60749