Ranskassa 37 000 kuntaa. Asukkaita keskimäärin 1700.

Muutetaan Ranskaan. Sutemua...

Varmaan löytyy töitä tuleville työttömille kunnantalon virkailijoille.

Voi pelleä! Ranskan väkiluku on moninkertainen verrattuna Suomeen, samoin väestöntiheyskin. Ja ihmiset ei asu hajallaan vaan tiiviisti kylissä ja se on kustannustehokasta. Suomea ei voi verrata pahemmin muihin Euroopan maihin, koska olemme se harvaan asutuin melkein. Ja sitä paitsi Ranska on Ranska. Paljon enemmän vaikutusvaltaa ja mania myös. Suomen väkiluku on vain 5,4 milj, väestöntiheys 17as./km2, ihmiset asuvat siellä täällä, rahaa ei kohta ole, väki vanhenee ja moni kunta tekee jo tappiota. Tarvitseeko enempää tätä selittää?

Henna puhuu asiaa, pienet kunnat veks.

"Kuntien suuresta määrästä huolimatta – Ranskan kunnat muodostavat noin puolet Euroopan unionin kunnista"

"Väestöltään suurin kunta on Pariisi 2 125 246 asukkaallaan vuonna 1999 ja pienimmissä kunnissa ei ole yhtään asukasta!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_kunnat

-Henna sanoisi "höpöhöpö, selvästi Suoli24-juttuja" tuollaisille kirjoituksille joilla yrität mukamas puolustella omaa mielipidettäsi. Ranskan mallilla on erittäin vähän tekemistä suomalaisen järjestelmän kanssa.

Keskisuomalainen 13.10.2011:

"Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kunnat sekä tilaavat että järjestävät terveyspalveluita kansalaisilleen. Muualla terveydenhuolto on suuremmilla hartioilla.

Ruotsissa terveydenhuollosta vastaa 21 maakäräjää ja Tanskassa viisi aluetta. Suomessa sen sijaan peräti 336 kuntaa."


Ruotsissa on toimiva kuntarakenne ollut jo pitkään

Kuntajärjestelmä

Ruotsissa on 290 kuntaa ja 21 landsting- eli maakäräjäaluetta (vrt. Suomen maakunta).

Ruotsalaiset valitsevat kuntavaaleissa valtuutetut:

1) 290 kuntaan, joilla on verotusoikeus ja itsehallinto.

2) 21 maakäräjäalueelle, joilla on verotusoikeus ja itsehallinto.

Ruotsissa valtiovalta on tehnyt mahdolliseksi 290 kuntaa – pienet, keskisuuret ja suuret.

Pienillä ja keskisuurilla kunnilla on "kapeat" veroharteet – 21 landsting-alueilla leveät:

Ruotsissa kuntien pitkän aikavälin talous on turvattu jo kauan aikaa siten, että kuntien verotuloilla ei ole rahoitettu kaikkia lakisääteisiä palveluita, koska se olisi pienille ja keskisuurille kunnille taloudellisesti kestämätöntä.

Suomessa kunnat ovat joutuneet jo pitkään juuri tämän vuoksi ahtaalle, – nyt hallitus ahdistelee 336 kuntaa, mikä ei olisi lainkaan välttämätöntä kuin harvoissa tapauksissa, jos järjestelmä olisi samankaltainen kuin Ruotsissa tai muissa Euroopan Unionin maissa.

Suomessa kuuden puolueen hallitus kulkee omia teitään.

YDINASIA 1

RAHOITUSVASTUUTA ON JAETTU KUNTIEN JA ALUEIDEN KESKEN

Ruotsissa on toimittu viisaasti, kun rahoitusvastuuta on jaettu pois kunnilta alueiden leveälle veropohjalle erityisesti siksi, että kuntien asukkaille on haluttu harkitusti ja nimenomaisesti oikeus paikalliseen itsehallintoon (självstyrelse), – ja siihen, että päätökset tehdään lähellä asukkaita, – ja kunnalla on omaa rahaa kunnanvaltuuston tekemien päätösten toteuttamiseen. Näin hoidetaan lähipalvelut.

YDINASIA 2

Kun rahoitusvastuu ei ole kokonaan kunnilla, niin pienet ja keskisuuret kunnat ovat vahvoja, elinvoimaisia ja mikä tärkeintä: kykenevät turvaamaan kymmeniä vuosia eteenpäin kuntien asukkaiden lähipalvelut. Kaikilla on hymy herkässä.

"Därför är självstyrelse bra"

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/demokrati/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra


Ruotsissa ei ole puhettakaan pienten ja keskisuurten kuntien "pakkoliitoksista".

Maakäräjäalueiden eli landsting-alueiden pakolliset tehtävät:

SITRAN selvityksiä

Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britannia

http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 16.pdf?download=Lataa pdf

Lainaus alkaa, linkin sivu 6:

Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on kolmiportainen.
Valtakunnallinen ohjaus toteutetaan kansallisella tasolla, ja järjestämis- ja rahoitusvastuu jakautuu kahdelle tasolle: alueelliselle ja paikalliselle.

Ruotsin kuntajärjestelmä koostuu kahdesta tasosta: kunnat ja maakunnat eli maakäräjät. Molemmilla tasoilla on verotusoikeus.

Terveyden- ja sairaanhoitolaissa (Hälso- och sjukvårdslag) määritellään vastuun jakautumisesta kuntien ja maakäräjien kesken.

Ruotsissa vastuu sairaaloista ja suurimmasta osasta perusterveydenhuoltoa on maakäräjillä. (Willberg & Valtonen 2007).

Lainaus loppu.

Ruotsissa landsting-alueet vastaavat:

– kruunumääräisesti merkittävästä osasta terveydenhoitoa

– sairaaloista

– hammashoidosta 20 ikävuoteen asti

– julkisesta liikenteestä

Lähdelinkki: Om landsting och regioner; Landstingens obligatoriska uppgifter

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_landsting_och_regioner


Tutustu koko Sveriges Kommuner och Landsting -nettisivustoon kaikessa rauhassa.

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting

SUOMEN MALLI;

- terveyden-ja sairaudenhoito valtiolle,
- kunnat hoitavat hallinnon,

Loppuu typerä urputus.

Miettimistä!

Eikö Suomi voitaisi pienuutensa vuoksi liittää joko Venäjään tai Saksaan... ja lakkauttaa koko Eduskunta!

Laskisi ainakin autovero

:D

Ainakin erityisterveydenhoito pitäisi ottaa välittömästi valtion haltuun, jollei koko terveydenhoito. Silloin kunnat säästyisivät konkurssilta koska harvaan asutuilla vanhojen ihmisten alueilla terveydenhoitomenot on JÄRKYTTÄVÄT.

Ilomantsia on suunniteltu Jns:hun mutta siinä ei ole järjen hiventä. Kaikki palvelut vaan huonontuisi niin kuin on käynyt jo Tuupovaarassa. Hyvästit saisi heittää mm,. erinomaiselle erittäin hyvin toimivalle Ilomantsin kansalaisopistolle, viimeiset kyläkoulut läimittäisiin kiinni.

Kaikista ensinnä Joensuu hakkaisi kunnan metsät! Onneksi Jns ei näytä kovin innokkaasti Ilomantsia havittelevankaan.