Mulla taitaa olla tuo limerenssi..tila jossa toisesta on muodostunut pakkomielle?
Olis ihanaa jos tälle olisi jo jokin selitys, tälle järjettömälle tunteelle. Kiitos sille joka tuolla aiemmin jo kertoi tästä..Itseasiassa helpotti hiukan.
https://sites.google.com/site/dissidentti/limerenssinpauloissa
Olis ihanaa jos tälle olisi jo jokin selitys, tälle järjettömälle tunteelle. Kiitos sille joka tuolla aiemmin jo kertoi tästä..Itseasiassa helpotti hiukan.
https://sites.google.com/site/dissidentti/limerenssinpauloissa
Vastaukset 10
Vanhimmat
limerenssit hevon v.ittuun, mä oon Ihastunut. PISTE
Ole ihan rauhassa ihastunut, mun käsittääkseni vielä ihastuminen ei ole tässä vaaravyöhykkeellä. Itse olen ollut "rakastunut" vuosia yhteen ja samaan henkilöön, vaikka ei olla edes yhdessä oltu, siis seukattu!
erotomania vois olla oikee termi tuolle , mut en usko siihenkään. ihastuminen on ihan normaalia ilman että tarvii keksiä jotain hienosto nimikkeitä.
Minun mielestä rakkautta on vasta sitten, jos on oltu suhteessa vuosikymmeniä ja silti ollaan edelleen yhdessä.On normaaleja riitojakin, mutta ne sovitaan ja yhteiselämä jatkuu.Se on rakkautta.Kaikki muu on ihastumista tai jotakin intohimoa.Vailla mitään sen varmempaa.
Tiedätkö mitä ? Päivän fiksuin juttu ja ihan tottakin vielä :)
Sen tietää jokainen sitten, harva alle kolmekymppinen on noin pitkissä liitoissa/suhteissa vielä oltu ja nykyään se onkin harvinaista. Ei monet kolmen kympin päällekkään ole ollut noin pitkissä liitoissa. Jostain senkin pitää kuitenkin lähteä..
Ihan mielenkiintoinen aihe muuten.
Höpö, höpö. Rakkaus ei todellakaan vaadi mitään vuosikymmenien liittoa syttyäkseen.
Totta on kyllä, että sanaa 'rakkaus' käytetään liian heppoisin perustein.
Herkkänä ihmisenä voi tuntea monenlaisia asioita. Itse olen tullu siihen tulokseen että meille annetaan useita ihmisiä joita kohtaan on olemassa erityinen rakkaus ja yhteys. Sellaisen kun kohtaa niin tuntuu että vaikka ei tunne toista niin silti on tunne kuin olisi tullut kotiin.
ei se aina ole noinkaan.voidaan olla vuosikymmeniä samankaton alla,mutta tunne jota luulet rakkaudeksi on vain tietämättömyyttä siitä mikä voisi olla paljon,paljon paremmin...mielestäni rakkautta voi olla toista kohtaan lyhyessäkin suhteessa,se tunne kun oikeesti miettii sitä onko toisella kaikki hyvin jos ei ole läsnä.siis aitoa välittämistä ja huolissaan oloa.rakkaus on sitä kun tunnet olevasi iloinen,kun teet jotain toisen hyväksi ja saat hänet myös iloiseksi.pitkässä suhteessa on vaan monesti opittu tuntemaan toinen läpikotaisin,jos pitkä suhde olisi onnen ja rakkauden tae,niin miksi pitkän suhteen päätyttyä tunteet toista kohtaa on semmoset neutraalit...ei ikävää,ei vihaa tai katkeruutta,sitä vaan yhdessä päätetään erota ja nimet lappuun.tää on vain mun näkemys.
Ei niin. Absoluuttista totuutta ei ole olemassa.