oli otsikkona viime Kirkko ja kaupunki lehdessä, jossa oli eri kirjoittajien kirjoittamia kirjoja avioliiton hajoamisista. Nykyaikana tuntuu olevan aika todellista tämä muutos avioliitojen solmimiseen.
On vähän hankalaa lupautua Raamatun mukaiseen avioliiton lupaukseen "kunnes kuolema meidät erottaa", koska lupausta ei monikaan pysty pitämään monistakin syistä.
On melkein mahdotonta uskoakaan siihen, mutta silti moni toivoo osakseen tulleen sen vahvan rakkauden, joka nykyisin kehittyy aika nopeallakin ajalla.
"Rakkaus on sokea ei se huomaa kumppanin finnejäkään" -on vanha sanonta.
Usein mennään naimisiin vain hetken intohimosta, joka ei kuitenkaan ole rakkautta, vaan ihastusta kuten ennen sanottiin hillitymmin.
"Kunnes elämä heidät erottaa"
pintaana
16
174
Vastaukset
- q-ukko
Olen jostakin lukenut sellaisen asian, että nykyisinkin suurin eroamisen syy on kuolema. Kyllä niitä pitkiäkin liittoja site on, sitä en tiedä kuinka usein on kyseessä ensimmäinen liitto. Uudet liitot ovat nykyisin varsinkin nuorten keskuudessa hyvin yleisiä, onko se sitten väärin korjata tilanne myöhemmin?
- ♥♥♥♥♥
Woewoe, finnit ovat aivan ihania, puristeltuna rakkaaltaan, ja vastavuoroisesti tarjoten samaa lumoa kullalleen.
Kyllä mie aion rakastaa ja olla rakastettu päivieni päättymiseen asti.
Hyvin on mennyt 30 vuotta, toivottavasti menee edelleenkin. ♥
Rakkaus jalostuu, lähentää toisen toiseen, ollaan kuin yksi.- Cloetta...
Minä kans! Kun nyt on meneillään 33. yhteinen vuosi, huomaa,että on entistä enemmän sitoutunut tähän liittoon. Rakastaminen on muuttunut suuresta intohimosta helläksi hoivaksi ja huomioimeksi; aivan ihanaa.
Pitkiä liittoja on. Ystäväpiiriimme kuuluu useita 30 vuotta yhdessä olleita. VOi olla että siinä yksi syy ystävyyteemme.
Rakkaus on juuri sellaista kuin se itse tekee ja näkee; ei se ole vain joku irrallinen tunne vaan se on tulos omista ajatuksista, asenteista ja niiden myötä muotoutuva tunne. Sitoutuminen ja toisen kunnioittaminen lisättynä intohimolla = meidän rakkauttemme - Rimmir tänään
Cloetta... kirjoitti:
Minä kans! Kun nyt on meneillään 33. yhteinen vuosi, huomaa,että on entistä enemmän sitoutunut tähän liittoon. Rakastaminen on muuttunut suuresta intohimosta helläksi hoivaksi ja huomioimeksi; aivan ihanaa.
Pitkiä liittoja on. Ystäväpiiriimme kuuluu useita 30 vuotta yhdessä olleita. VOi olla että siinä yksi syy ystävyyteemme.
Rakkaus on juuri sellaista kuin se itse tekee ja näkee; ei se ole vain joku irrallinen tunne vaan se on tulos omista ajatuksista, asenteista ja niiden myötä muotoutuva tunne. Sitoutuminen ja toisen kunnioittaminen lisättynä intohimolla = meidän rakkauttemmeTeillä kävi hyvin. Entä jos teillä ei olisi ystäväpiirissä ketään jotka olisivat olleet yhdessä noinnkin kauan kuin te? Jos ette olisi saaneet minkäänlaista apua kun saitte lapsenne? Jos ei teillä koskaan olisi ollút mahdollisuutta jättää hetkeksikään taistelua paikastanne yhteiskunnassa tai työelämässä, kuinka kauan rakkautenne olisi kestänyt ?
Olen aivan samaa mieltä aloittajan kanssa , elämä erottaa. Vainka kuinka yrittää, ei kahdestaan jaksa, täytyy olla tukea monelta taholta. Vaikka kuinka tukee ja kannustaa toinen toistaan, joskus vain käy niin ettei jaksa olla isä/äiti rakastaja/rakastajatar, uranainenn/uramies , ihminen toinen toiselleen.
Vaikka kuinka sisimmässään rakastaisikin se rakkaus voi hukkua jonnekin kauas.
Nykyajan paineet nuorille ja heidän perheilleen ovat melkein mahdottomia kestää. - Cloetta...
Rimmir tänään kirjoitti:
Teillä kävi hyvin. Entä jos teillä ei olisi ystäväpiirissä ketään jotka olisivat olleet yhdessä noinnkin kauan kuin te? Jos ette olisi saaneet minkäänlaista apua kun saitte lapsenne? Jos ei teillä koskaan olisi ollút mahdollisuutta jättää hetkeksikään taistelua paikastanne yhteiskunnassa tai työelämässä, kuinka kauan rakkautenne olisi kestänyt ?
Olen aivan samaa mieltä aloittajan kanssa , elämä erottaa. Vainka kuinka yrittää, ei kahdestaan jaksa, täytyy olla tukea monelta taholta. Vaikka kuinka tukee ja kannustaa toinen toistaan, joskus vain käy niin ettei jaksa olla isä/äiti rakastaja/rakastajatar, uranainenn/uramies , ihminen toinen toiselleen.
Vaikka kuinka sisimmässään rakastaisikin se rakkaus voi hukkua jonnekin kauas.
Nykyajan paineet nuorille ja heidän perheilleen ovat melkein mahdottomia kestää.Mielestäni elämä ei erota (mitä liene tarkoittaakin ...) vaan ihmiset erottavat tai tarkemmin sanottuna eroavat, kuka minkin syyn takia. TOiselle pariskunnalle joku ongelma on eroon johtava, toiselle vain yksi este avioliitossa. SUhtautuminen ja asenne on kaiken a ja o.
Meilläkin on ollut mielestäni ne kaikki perinteiset vastoinkäymiset, alkoholismia lukuunottamatta. Kaikesta on selvitty kun on haluttu selvitä. Toisaalta ongelmat on koettu ratkaistavaksi eikä aina kaikkeen ole tarvinnut tai haluttu erityisen dramaattisesti suhtautua.
Yhä edelleen väitän, että rakkauden rakentavat jokainen pari itse; se ei mielestäni ole tietynlainen määre vaan yhteistä tavallista arkea ja suhtautumista asioihin. Ei aina tarvitse olla jotakin. Väsynyt, haluton, tympääntynyt ymv. saa olla; sekin on yksi rakkauden merkki,e ttä sitä sietää toisessa. Ei rakkaus ole mitään pilvilinnoissa elämistä, usein juuri päin vastoin. Cloetta... kirjoitti:
Mielestäni elämä ei erota (mitä liene tarkoittaakin ...) vaan ihmiset erottavat tai tarkemmin sanottuna eroavat, kuka minkin syyn takia. TOiselle pariskunnalle joku ongelma on eroon johtava, toiselle vain yksi este avioliitossa. SUhtautuminen ja asenne on kaiken a ja o.
Meilläkin on ollut mielestäni ne kaikki perinteiset vastoinkäymiset, alkoholismia lukuunottamatta. Kaikesta on selvitty kun on haluttu selvitä. Toisaalta ongelmat on koettu ratkaistavaksi eikä aina kaikkeen ole tarvinnut tai haluttu erityisen dramaattisesti suhtautua.
Yhä edelleen väitän, että rakkauden rakentavat jokainen pari itse; se ei mielestäni ole tietynlainen määre vaan yhteistä tavallista arkea ja suhtautumista asioihin. Ei aina tarvitse olla jotakin. Väsynyt, haluton, tympääntynyt ymv. saa olla; sekin on yksi rakkauden merkki,e ttä sitä sietää toisessa. Ei rakkaus ole mitään pilvilinnoissa elämistä, usein juuri päin vastoin.Cloetta/Rimmir: Minun mielestäni parisuhteen pitäisi olla voimaa antava asia. Jos elämä on yksin helpompaa kuin kaverin tukemana ja yhdessä yrittäen, ei kaikki ole niinkuin pitäisi. Arjen pyörityksenkin pitäisi sujua yhdessä paremmin kuin yksin.
Aina ei rakkaus ole kaikkivoipaa ja rakkaudella ei kaikkea voi parantaa, ei toisen ihmisen luonnetta eikä riippuvuuksia. Onnellinen ja onnekas on varmaan hän, joka on löytänyt rinnalleen parin, jonka kanssa on ongelmia, joista selvitään yhdessä. Se kai on ihmisenä kasvamista parhaimmillaan.
- matrimonio
Paljon on avioeroja nykyään. Ennen ihmisen elämänkaari oli selkeämpi ja ympäristö paheksui avioeroja. 30 vuotiasta pidettiin vanhana ja jos silloin oli yksin, niin ajateltiin, ettei enää saakaan kumppania. Eroaminen oli melkoinen kynnys ylitettäväksi, eikä se ollut teknisestikään yhtä helppoa kuin nykyään. Tiedonvälitys tuo maailman ihmisten silmien eteen, ja voi herätä ajatus, että oliko tämä oma elämä sittenkään oikein valittu tie. Nuorena ihmisen kannattaa tutustua monelaisiin ihmisiin ja nauttia vapaudesta, että on todella valmis asettumaan aloilleen, kun aloittaa perheen perustamisen. Varmaan harmittaa, jos huomaa, että elämä meni pilalle, kun ei aikoinaan tajunnut, mitä oikeasti haluaa.
- ......
Nuorena solmitut avioliitot ja rakkaus on ainoa aito joka pysyy, pysyy ja pysyy,
vanhana huomaa että juuri se nuoruuden rakkaus on paras, kaikki muu on teeskentelyä.- hhkzlööajn
Ja just tohon mä en usko. Tutut, jotka menivät nuorena naimisiin ovat useimmat eroneet, mutta me vähän vanhempana pariutuneet osaamme antaa arvoa parisuhteellemme.
- -,,-
hhkzlööajn kirjoitti:
Ja just tohon mä en usko. Tutut, jotka menivät nuorena naimisiin ovat useimmat eroneet, mutta me vähän vanhempana pariutuneet osaamme antaa arvoa parisuhteellemme.
Kellä mitenkin.
Meidän tutut ja naapurit ovat lähes kaikki nuorena yhteen menneitä, ja ihan onnellisia vielä vuosikymmenien jälkeenkin, kuin mekin.
- suomuinen
Meitä on niin moneksi. Nykyaikana on kuitenkin tapana vain ulkopuolinen intohimo, ja usein jää nuoriltakin tutustumisnen moniin ikäisiin ja toisiinkin ihmisiin.
On kuitenkin niin, että markkinat edesauttavat vain lyhyiden kontaktien tekemistä.
Siellä markkinoidaan kaikin keinoin lyhyttä seksielämää ja sen mukaisia suhteita.
Monet nuoret matkivat sitten näitä markkinain vaatimuksia olla paljon ainoastaan seksisuhteissa.
En käsitä haluaako markkinointi jollain lailla sekoittaa entisiä viisauksia ja luoda näin vain sekaisuutta ihmisten mieliin.
Luoda ihmisille mielikuvaa tällaisesta seksiseikkailumaailmasta, joka on sekoitus humpuukimaailmasta.
On vain niin surullista, että nuoret eivät oikein ymmärrä mikä loppujen lopuksi on heille parasta, ja ajautuvat sitten ikäviinkin juttuihin ja kokemuksiin, jotka sitten voivat vanhempana rasittaa.
Vanhemmatkin ihmiset ovat omaksuneet tällaisen lyhytjännitteisen seikkailumuodon kuin asiaan kuuluvana elämänä.
Niistä sitten tulee monenlaisia murheita ja kärsimyksiä, ja rikkoutunutta elämää, jota ei sitten enää osatakaan elää normaalisti. - Viiskytlukulainen
Vaan kuinka paljon ennen maailmassa oli sitä, että pysyttiin yhdessä vain kun oli pakko? Kuinka paljon fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja piiloteltua alkoholismia mahtoikaan silloin kodin seinien sisälle kätkeytyä?
Olen monasti miettinyt, josko oma elämäni olisi ollut vähän sujuvampi, jos äitini olisi aikoinaan uskaltautunut eroamaan henkisesti väkivaltaisesta isästäni. Nykyään sellaista ei ainakaan ympäristön mielipiteiden takia tarvitse kenenkään miehen eikä naisen kärsiä, luojan kiitos.
Ja se naapurin perhe, joka vaikutti niin "normaalilta" : vuosikymmeniä myöhemmin sain työni kautta tietää, että perheen isä - ulospäin varsinainen nallekarhu - oli ollut uskomattoman väkivaltainen niin vaimoaan kuin poikaansakin kohtaan.
Eli ei kaikki kultaa mikä kiiltää, menneinä vuosikymmeninäkään. - MUKAnainen
Viiskytlukulaisen kanssa on samanlaiset lähtökohdat. Fyysistä väkivaltaa ei ollut henkistä kylläkin. Evääksi sain sitten sen, että kahden avioliiton ja kolmen avoliiton jälkeen elelen yksin.
En taida olla parisuhdeihminen vaikka ajoittain kaipaan kovastikin toisen läheisyyttä. Mutta jos tuohon nyt joku tulisi ja ottaisi kainaloon, niin kahvahtaisin. - onnenonkija
On elämän kulussa niin paljon vaikeuksia, mutta toisaalta olen itse ollut sen ajan nuori, jolloin ei kovin paljoa puhuttu avioelämästä eikä paljon muustakaan.
Nuoren oli ennen vähän pakko saada kuitenkin jonkinlainen koti, ja kaksin asia hoitui paremmin vaika tosi nuoria ja kokemattomia oltiinkin.
Nykyaikana on paljon hyvää siinä, että ollaan vapaampia näissäkin asioissa
Kuitenkin alkaa olla jo liiallista tämä vapaamielisyys ja nuortenkin liiallinen vääränkin tiedon saanti.
Ihminen on sellainen olio, että se vaatii lisää ja lisää joko rikkautta, valtaa, mutta vaikuttaa, että nykyisin seksikin alkaa olla jo aina vain lisää vaatimuksissa.
Näin ollen ei mikään enää seksissäkään tunnu riittävän, ja silloin ajaudutaan siihen vaiheeseen, ettei kumppanuus enää kestäkään kuin hetken, kun on aina vain katsottava, jos kuitenkin joku uusi kumppanuus olisikin vielä parempaa.
Se on sitä, että aina kuitenkin näyttää se naapurin ruoho vihreämmältä, ja kuitenkin, kun sitä sitten menee katsomaan niin se onkin samanlaista, mutta kun ihminen ei usko ennekuin näkee, niin taas on uutta ruohoa käytävä katsomassa.
Mielestäni on todellinen elämän taito, jos osataan soutaa yhteistä avioliitonlaivaa monia kymmeniä vuosia.
Se on palkitsemisen arvoista elämän viisautta.
Eri asia avioliiton kestämisessä on väkivalta, uskottomuus ja viina, ne vievät avioliiton konkkurssiin. - .........
arvoa voi antaa parisuhteelle, jos siinä ei ole väkivaltaa, eikä pettämistä, sitä ei vaan kukaan pidemman päälle kestä..
- 4 + 13
Systeemi hävitti eka vastaukseni. Mielestäni otsikkosi oli ihana, onhan se myös omassa testamentissani. Kuolema ei erota, vain elämä erottaa, niin totta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad611179- 42891
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että326657- 51651
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116626- 51618
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 93600
- 75566
- 56564