Se tunne jota tunnen ja olen tuntenut hyvin kauan ei ota laantuakseen, se ei helpota,se ei peräänny, se ei ymmärrä voisi jo lähteä pois, kauas. Kun on paha olla tunteiden kanssa jotka eivät saa mahdollisesti määränpäätään saavutettua ja saamalla vastakaikua, se ei ole sieltä helpoimmasta päästä, se saa ihmisen väsyneeksi ja toivottomaksi. Joskus tunteilleen ei voi tehdä yksinkertaisesti mitään,siellä se vain on, vailla saamatta mitään, se on kuin piste,musta aukko josta ei ymmärrä mitään. Voi olla että joudun elämään enemmän tai vähemmän tämän niin kauhean ja joskus taasen ihanan tunteen kanssa pitkään, kauan. Kait siihenkin turtuu. Tunteet eivät ole mielestäni tarkoitettu tälläiseen kauheaan tilanteeseen turhaan tuhlattavaksi ainakaan näillä palstoilla ,ne pitäisi saada ulos,saada lupaa tulla ulos, mutta se ei ole aina niin helppoa varsinkin jos vastapuoli ei ole mahdollisesti samaa mieltä, ei ota sitä tunnetta vastaan ja hyväksy sitä ja ota siitä palasta myös itselleen,hän ei tunnekaan samoin. Tämä on loputon jatkumo johon ei saa loppua. Toisaalta tämä tunne on tärkeä mutta se on valitettavasti luultavasti vain minulle itselleni, ei toiselle,sillä hänenkin tunteensa olisi minulle erittäin tärkeitä, jos hän tuntisi samoin. Joskus oikeasti pitää vain luovuttaa ja hyväksyä tosiasiat. Miksi hellät tunteet jotka ovat maailmassa mitä ihanin ja upein asia,pitää niistä kärsiä ja niistä tulee niin voimaton ja väsynyt olo, ei sen pitäisi olla niin. Joskus tunnen vihaa, ja pahaa mieltä tästä kaikesta että oikein kiehuu,raivostuttaa,en tiedä tunnenko sitä ärsytystä siitä ihmisestä,tästä väsyttävästä tunteesta vaiko kyllästymistä tähän kaikkeen vaikeuteen ja mahdollisesti turhaan tunteeseen. Mutta silti ajattelen suurimmaksi osaksi useinkin häntä lämmöllä ja ihastunein ajatuksin,silti.
Mutta öitä nyt vaan.
Mutta öitä nyt vaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kysy niin tiedät.