Elikkä minulla on on todettu ykköstyypin bipo vuonna 2007. Lääkkeenä menee abilyfy 15mg iltaisin ja 4x 300 mg absenor eli siis aamulla kaksi ja illalla kaksi. Tolla lääkityksellä olen nyt pystynyt opiskelemaan ja käymään töissä ja elämä on muutenkin ollut nyt parisen vuotta aikalailla tasaista. Olen ollut kolme kertaa osasto hoidossa manian takia, sillä lopetin kaiken hurmiossa aikoinaan lääkkeiden syönnin. Nyt viimeisten vuosien aikana kuitenkin olen tajunnut että ilman lääkkeitä mania iskee varmasti päälle ja sitten menee kaikki päin helvettiä. Kysyisinkin nyt että onko kellään kokemuksia raskauden suunnittelusta ja odotus ajasta jne. tämän diagnoosin kanssa ja lääkitys ymv. asioita. soitin hoitavalle lääkärilleni eilen ja nyt parin viikon päästä on hänelle aika ns. perhesuunnittelun merkeissä ja olen itsekkin tietoinen ettei toi absenor sovi raskauden aikana...ei ainakaan tolla määrällä eikä sitä suositella edes silloin jos toivoo lasta...mutta mitkä ne vaihtoehtoiset lääkkeet sitten on vai ajetaanko nuo lääkkeet ns. mahdollisimman alas jo tässä raskauden suunnitelu ja toive vaiheessa? eli kaikenlaisia kokemuksia otetaan vastaan. Minulla on jo yksi lapsi joka syntyi silloin ku olin ns. "terve".
Kokemuksia raskaudesta ja kaksisuuntaisesta
isabella1980
5191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla on nyt raskaus suunnitteilla ja abilify vaihdettiin Lamictaliin. Tosin Abilify ei sopinut mulle muutenkaan, joten en pysty sitä tulevaisuudessakaan käyttämään. Lamictal ei ole psykoosia estävä, joten en pysty sanomaan, mikä lääke sulle sopii tai voiko Abilifyta käyttää raskauden aikana...
se on ainakin että kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä kun on raskaana niin se voi periytyä lapseen kuten minun lapselle on tainnut(tutkimukset kesken hänen ostaltaan) mutta ei se saa olla este toki raskaudelle.suunnittelen uutta raskautta ja painiskelen samojen ongelmien kanssa.kaksisuuntainen ja raskaus... :/ hmm.
minulle ei ole pahoja manioita ollutkaan kun olen ottanut rauhoittavaa ja hoitavaa lääkettä.,.jotka on vaihdettu raskauteen sopiviksi.
Älä tee lapsia!
Miten yllättävää, että joku on täällä kiljumassa tuotakin asiaa, ettei bipo saa tehdä lapsia. Olen myös sitä mieltä, että tyhmiltä pitäisi kieltää lapsien saaminen kokonaan. Niin kuin alkoholisteilta (edes suvussa ei saa olla alkoholismia, koska se geeni periytyy), narkomaaneilta, ylipainoisilta (lihavuuden geeni periytyy), ihmisiltä joiden suvussa on paljon syöpää tai muita sairauksia, persoonallisuushäiriöisiltä, syömishäiriöisiltä, paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöisiltä, uusavuttomilta yms. Voidaan sitten miettiä, että kannattaako kenenkään tehdä niitä lapsia.
Sain diagnoosin samana vuonna (2007) kuin aloittaja ja jo seuraavana vuonna tulin raskaaksi. Lääkityksen omasta toivomuksestani halusin lopettaa, koska minulla oli pitkään ollut tasainen jakso ja ehkä pelkäsin myös sitä, että lääkitys jotenkin tuhoaisi alkuraskaudessa kasvavaa lasta... Vaikka jälkikäteen ajateltuna, vaihtelevat mielialat ne vasta tuhoavampia ovat.
Olin tarkassa seurannassa koko raskauden ajan ja viimeisellä kolmanneksella aloitin suosiolla seroquelin pienellä annostuksella.
Synnytyksen jälkeen oli kyllä tosi raskasta aloittaa uudelleen vanha lääkitys, koska lääkkeet väsyttivät kovasti ja öisin oli jaksettava heräillä vauvaa syöttämään. Onneksi sain paljon apua - ja mikä tärkeintä- paljon nukuttua!!!