sanokaas kun ostelen kotiin kesäkukaksi verenpisaroita niin usein on se ongelma et jonkun aikaa kukittuaan alkavat pudottaa nuppuja..ja jurovat muuten vaan.. vaihdatteko aina ostettuanne isompaan ruukkuun? Vai missä olis vika..Paikka ei oo paahteinen vaik onkin eteläikkuna
verenpisarat
Fuksia
21271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
VERENPISARAT (Fuchsia)
Onagraceae-sukuun kuuluvasta Fuchsiasta tunnetaan noin 100 eri lajia. Kasvin alkuperämaa on Keski- ja Etelä -Amerikka, missä verenpisarat kasvavat pikkupensaina kosteissa vuoristolaaksoissa aina 3000 metrin korkeudessa saakka. Suku on saanut nimensä 1500-luvulla eläneen botanistin Leonhard Fuchsin mukaan. Yleisimpiä ovat Fuchsia -risteymälajikkeet. Esimerkiksi F. Triphylla –risteymä, kyynelverenpisara on ennen ollut hyvin suosittu varsinkin runkomaisena muotona. Pääasiassa verenpisaraa viljellään ulkokäyttöön, mutta se on myös vanha, tunnettu ruukkukasvi. Verenpisaran voimakkaan sävyisissä kukissa verhiö ja kerrottu tai yksinkertainen teriö ovat yleensä erivärisiä.
Verenpisaralajikkeisto on erittäin laaja, nykyisin tunnetaan yli 2000 lajiketta. Monet vanhat lajikkeet ovat edelleenkin säilyttäneet asemansa. Nykyisin ryhmäkasviksi viljeltäviä merkittäviä lajikkeita on kymmeniä.
Kasvin hoito
Keväällä kukkivana ostettu verenpisara jatkaa oikein hoidettuna kukintaansa myöhäiseen syksyyn saakka. Säännöllinen, kohtalaisen runsas kastelu ja lannoitus antavat voimaa kukintaan. Lannoitetta voi kukinta-aikana antaa jokaisella kastelukerralla. Vuoristoseudun kasvina verenpisara viihtyy parhaiten valoisassa, mutta sopivan vilpoisassa paikassa, esimerkiksi itä- tai länsi-ikkunalla. Kukinnan jälkeen kasvi tarvitsee talvilevon viileässä paikassa ja niukalla kastelulla kuitenkin niin, ettei se pääse täysin lakastumaan. Keväällä verenpisara istutetaan leikkaamisen jälkeen uuteen ravinteikkaaseen multaan. Verenpisaraa lisätään pistokkaista
Kesäkukat on usein tehokasvatettu kasvihuoneissa, jotta ne oikein kukoistaisivat ostettaessa. Siksi nuput putoavat, kun ympäristö muuttuu. Verenpisara murjottaa muutenkin herkästi ennenkuin sopeutuu.
Kosteastakin se tykkää, joten jos ei ihan ole tarjolla kasvihuoneilmastoa, niin suihkutus voi auttaa (ei paahteella)
Verenpisara toipuu kyllä, jos ei ole päässyt eikä pääse kuivumaan.
Kovin lämpimästä ja kuivasta sisäilmasta se ei pidemmän päälle tykkää, ja ulkona tuuli on kiusana.
Ulkosalla puolivarjo ja tasainen kastelu pehmeällä (seisoneella) vedellä.
Yrittää sopii talvehtimista, jos on tarjota tommonen 12 astetta?