Niin, tossa on saanut lukea muutaman kerran, kuinka rotta on käynyt puremassa lapsen tuttia ja vastaavaa. Eli onko niin, että rottakanta on lisääntynyt?
Ennen rotat pidettin kurissa kissojen avulla. Asuin pienessä kirkonkylässä lapsena 60-luvulla, ja lähestulkoon joka huushollissa oli kissa. Se oli avotunkioiden ja ulkohuusien aikaa, joten rottia varten kissoja pidettiinkin, tietysti ne oli samalla myös lemmikkejä. Mikään ei ole niin hyvä rotan kurissapitäjä kuin kunnon maatiaiskissa.
Nyt on kissat lukittu sisätiloihin ja niistä on tehty pelkkiä näyttelyesineitä. En muista milloin viimeksi olisin nähnyt perinteisen kissan ulkosalla yhtään missään. Kai ne on maaseudultakin jo karsittu kokonaan, kissanvihaajien toimesta kun on saatu laki, että kissan pitää pysyä omassa pihassa. Mikä on kissalle aivan mahdoton asia. Kissa tarvitsee oman reviirin, ja sen se myös määrittelee itse. Mutta siihenhän tietysti sitten tulee joku naapurin isäntä ja sanoo pum.
No ei muuta kuin rotat sitten vaan framille mellastamaan. Kissat on kahlehdittu ja niitten luontaiset vaistotkin pyritty tukahduttamaan, joten mikäs on rottien mellastaessa.
Ennen muuten kissat söi kalojen perkausjätteet ja latkivat maitoa ja oli komeita kiiltäväturkkisia, täysin terveitä luontokappaleita. Nyt kuulin, että raakaa kalaa ei saa kissoille antaa eikä maitoa ollenkaan. Mitä helevattia? Miten ne meidän misset sitten oli niin terveitä ja elämäänsä tyytyväisiä, kun näitä kiellettyjä myrkkyjä koko ikänsä vetivät?
Meillä ainakin kissat sai maitoa joka päivä, joskus peräti kermaa. Ruokana oli raaka jauheliha, silakat, järvestä ongitut särjet ja perkausjäämät ja ylipäänsä kaikenlaiset tähteet.
Ystävällläni on näyttelykissa, joka kyhjöttää pienessä yksiössä ja syö jotain erikoissapuskaa ja on koko ajan jostain päin sairas, aina tarvitaan eläinlääkäriä. Se ei ole ikinä elämässään käynyt ulkona. Ja tämmöistä on kuulemma kissojen elämä nykyään.
Onks kellään enää ihan tavallista maatiaiskissaa, joka saa olla vapaana luonnossa ja noudattaa omia vaistojaan ja syödä muuta kuin jotain ihme felineä?
Ennen rotat pidettin kurissa kissojen avulla. Asuin pienessä kirkonkylässä lapsena 60-luvulla, ja lähestulkoon joka huushollissa oli kissa. Se oli avotunkioiden ja ulkohuusien aikaa, joten rottia varten kissoja pidettiinkin, tietysti ne oli samalla myös lemmikkejä. Mikään ei ole niin hyvä rotan kurissapitäjä kuin kunnon maatiaiskissa.
Nyt on kissat lukittu sisätiloihin ja niistä on tehty pelkkiä näyttelyesineitä. En muista milloin viimeksi olisin nähnyt perinteisen kissan ulkosalla yhtään missään. Kai ne on maaseudultakin jo karsittu kokonaan, kissanvihaajien toimesta kun on saatu laki, että kissan pitää pysyä omassa pihassa. Mikä on kissalle aivan mahdoton asia. Kissa tarvitsee oman reviirin, ja sen se myös määrittelee itse. Mutta siihenhän tietysti sitten tulee joku naapurin isäntä ja sanoo pum.
No ei muuta kuin rotat sitten vaan framille mellastamaan. Kissat on kahlehdittu ja niitten luontaiset vaistotkin pyritty tukahduttamaan, joten mikäs on rottien mellastaessa.
Ennen muuten kissat söi kalojen perkausjätteet ja latkivat maitoa ja oli komeita kiiltäväturkkisia, täysin terveitä luontokappaleita. Nyt kuulin, että raakaa kalaa ei saa kissoille antaa eikä maitoa ollenkaan. Mitä helevattia? Miten ne meidän misset sitten oli niin terveitä ja elämäänsä tyytyväisiä, kun näitä kiellettyjä myrkkyjä koko ikänsä vetivät?
Meillä ainakin kissat sai maitoa joka päivä, joskus peräti kermaa. Ruokana oli raaka jauheliha, silakat, järvestä ongitut särjet ja perkausjäämät ja ylipäänsä kaikenlaiset tähteet.
Ystävällläni on näyttelykissa, joka kyhjöttää pienessä yksiössä ja syö jotain erikoissapuskaa ja on koko ajan jostain päin sairas, aina tarvitaan eläinlääkäriä. Se ei ole ikinä elämässään käynyt ulkona. Ja tämmöistä on kuulemma kissojen elämä nykyään.
Onks kellään enää ihan tavallista maatiaiskissaa, joka saa olla vapaana luonnossa ja noudattaa omia vaistojaan ja syödä muuta kuin jotain ihme felineä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla on tavallinen maatiaiskissa, joka käveli talooni aamulla kovalla pakkasella -27 astetta. Naukui surkeasti oven takana ja kun raotin ovea livahti sisään.
Oli tavattoman laiha ja huonokuntoinen. Ilmeisesti jonkun hylkäämä ns. kesäkissa, joka oli tullut toimeen hiiriä ja rottia pyydystämällä. Kun tuli pakkaskelit hiiret piiloutuivat kissan ulottumattomiin ja kissa pääsi nälkiintymään.
Kissa on minulla nyt sisäkissana ja se on kuntoutunut normaalipainoiseksi.
Vaikka avaan oven ja pyydän kissaa ulos se ei halua mennä, vaan piiloutuu talon perimmäiseen nurkkaan ja tulee vasta kun istuuduun, hyppää syliin ja rupeaa kehräämään vimmatusti.
Ehkä keväällä kun ilmat lämpenevät kissakin uskaltautuu pihalle.
Olen tehnyt kissasta ilmoituksen kuvan kanssa löytöeläintaloon, mutta kukaan ei ole sitä kaivannut, joten se on luovutettu virallisesti minulle.
Onneksi kaltaisiasi ihmisiä on olemassa, kiitän kissaSI puolesta, kiitos!
Rotta juttuun muistan kun eräässä isossa kaupungissa vuosia sitten aloitettiin määrätietoisesti loukuttamaan vapaita kissoja, muutaman kuukauden kulutta samaisessa kaupungissa alettiin raportoimaa rottaongelmasta eri puolella kaupunkia. Jäi epäselväksi oliko näillä kahdella tapahtumalla jotain tekemistä toistensa kanssa, mutta ainakin minä halusin uskoa niin, ikään kuin se todistaisi kissojen oikeutuksen olemassaoloon.
Mirritäti muistelee kaiholla aikakautta jolloin kaupungeissakin oli paljon puutaloja, lehmiä laidunnettiin kaupungin liepeillä ja autoja oli kolme, pastorilla, nimismiehellä ja pormestarilla.
Noista ajoista (ja avonaisista kivijaloista muista räppänöistä) asiat ovat kovastikin muuttuneet. Kaupunki ei ole enää hyvä paikka kissalle vapaana temmeltää. Jos katti ei jää auton alle tai palellu pakkaseen, joku huumehörhö potkii sen kuoliaaksi.
Parempi unohtaa jo luonnonmukainen tuhoeläinten torjunta ja keskittyä pitämään parempi huoli jätehuollosta, pysyy rotatkin poissa kun avonaiset roskapöntöt ja kompostikasat poistetaan maisemista.
Voi kuule, kyllä niitä vapaasti ulkoilevia kissoja on vielä valtavat määrät. Itse asun maaseudulla ja kissamme kulkevat vapaana ihan niin kuin kulkivat vuosikymmeniä sitten. Sama on tilanne naapureilla. Varsinaisia navettakissoja ei niinkään enää ole. Siis sellaisia, jotka eivät pääse taloon sisälle, vaan elävät navetoissa ja ulkorakennuksissa. Nyt on tavallisia hoidettuja lemmikkikissoja, jotka saavat ulkoilla vapaana.
Omistan kaksi sisäkissaa keskellä kaupunkia kerrostalossa. Maalla, jossa autoista ei ole niin suurta vaaraa en näe syytä, miksei kissojen voisi antaa vapaasti liikkua ulkona. Jos naapureillekin ilmoittaa, että kertovat heti jos kissasta on jotain häiriötä heille, niin luulisi sovunkin säilyvän :)
Haluaisin itse muuttaa myöhemmin valmistuttuani jonnekin syrjempään, jossa poitsuni saisivat temmeltää ja saalistaa ulkona vapaana, toinen kissoista toisaalta niin vässykkä, ettei edes parvekkeelle uskalla tulla.. Vanhassa asunnossa oli sentään takapiha, jonne päästin uskaliaamman yksilön päivittäin ulkoilemaan valvotusti valjaissa..
Minulla on nuori tyttökissa joka on pari viikkoa sitten steriloitu. Kissa on ollut minulla parisen kuukautta ja on ollut tämän ajan täysin sisäkissana.
Kissa on löytökissa ja joutunut olemaan ulkosalla pidemmän aikaa, joten se ei halua edes mennä ulos.
Kun lumi sulaa ja ilmat lämpiävät vien kissan pihalle myyräjahtiin. Minulla on iso piha ja tonttini rajoittuu hoitamattomaan, luonnotilaiseen kaupungin puistoalueeseen, josta tontilleni tulee myyriä ja hiiriä.
Naapurien kissat ovat käyneet myös minun tontillani myyräjahdissa ja olen ollut siitä kiitollinen.
Onneksi naapurustossa ei asu kissan vihaajia, joten uskon kissani säilyvän hengissä ulkoillessaan.