Minulla on tavallinen halpa muuntajalla oleva auton akkulaturi.
http://www.harju.fi/tuotteet/einhell-sahkotyokalut/akkulaturit_ja_muut_autotarvikke/akkulaturit/?num=24394&upotusURI=/tuotteet/einhell-sahkotyokalut/akkulaturit_ja_muut_autotarvikke/akkulaturit/&x41145=Select/Card
Ongelmana on kun A- mittari lähentelee 1A ja alle, niin akku alkaa kuplimaan (varmaan sitä keittämistä)
ja latausjännite nousee digi-mittarilla noin 15,3V:iin , todellisuudessahan se on varmaan korkeampi (kokoaaltotasasuunnattu ).
Onko mitään helppoa konstia jolla tuon loppuvaiheen jännitteen nousun saisi hillittyä alle 14,4V joka on max suositelty latausjännite 12V akulle.
http://www.harju.fi/tuotteet/einhell-sahkotyokalut/akkulaturit_ja_muut_autotarvikke/akkulaturit/?num=24394&upotusURI=/tuotteet/einhell-sahkotyokalut/akkulaturit_ja_muut_autotarvikke/akkulaturit/&x41145=Select/Card
Ongelmana on kun A- mittari lähentelee 1A ja alle, niin akku alkaa kuplimaan (varmaan sitä keittämistä)
ja latausjännite nousee digi-mittarilla noin 15,3V:iin , todellisuudessahan se on varmaan korkeampi (kokoaaltotasasuunnattu ).
Onko mitään helppoa konstia jolla tuon loppuvaiheen jännitteen nousun saisi hillittyä alle 14,4V joka on max suositelty latausjännite 12V akulle.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuossa helppo kytkentä:
http://aijaa.com/005469555746
Eli kun akku on täynnä, rele katkaisee latauksen. Kytkentä tehty alunperin tuulilataajakäyttöön, mutta soveltuu myös akkulataajalle. Kytkennässä on hystereesiä. Eli pieni ero kytkentä- ja katkaisujännitteen välillä. Katkaisujänniteettä ja hystereesiä voi säätää.
Osat ei montaa ruplaa/ euroa maksa.
Jos mittarisi on keskiarvomittari niin jänskä on aika kohillaan.Jos se on tehollisarvomittari niin taso on vähän korkea.Kytke joku 10A diodi sarjaan niin asia on OK:
Kuulostaa kokeilemisen arvoiselta jutulta.Eipä tullut mieleen.
En tiedä kumpiko mittari halppismalli jotain jotain 20€, bebeckillä näkyy olevan
tämmönen diodi BYW29EX - BYW29EX diodi 7.6A/150V.
Niin meinasit varmaan että diodi pudottaa jännitettä, paljonkohan tuommonen keskimäärin pudottaa jännitettä?
Sitten pudottaa koko latausalueella mutta ei sillä ole käytännön merkitystä latausaika voi olla hieman pidempi.
Yksinkertaisin on kai rele joka katkaisee latauksen kun jännite on noussut yli 14V.
Releen vetovirta laturinpuolelta ja mittausjännite akun puolelta,tämä siksi ettei rele kuormita täyttä akkua ja laturi lataa täydellä teholla latausaikana.
Mittausjännitteeseen kannattaa syöttää vähän laturista jotta releeseen saadaan pitoa eli lataus käynnistyy uudelleen vasta kun akun jännite on pudonnut alle 13V.
Uudelleenkäynnistys siksi että akku pysyy lämpimänä kylminä pakkasöinä.
Nämä muuntajamalliset halpislaturit pitäisi kieltää lailla! Pilaavat akun kun eivät yksinkertaisesti osaa CC/CV latausta. Johan niillä tietty lataa siihen 70-80%, mutta sen jälkeen jännite nousee liian suureksi ja akku kiehuu pilalle.
Panostakaa jo hyvät ihmiset "äly"latureihin, itsellä CTEK ja hyvin on pelannut. Kalliimpi on tietysti kuin tuollainen kiinanihme mutta eipä akut kiehu ja voi elvyttääkin sulfatoituneen akun. Muitakin merkkejä tietysti on olemassa ettei mene ihan mainospuheeksi.
Ostin älylaturin pakkasten varalle huolehtimaan akun varauksesta. No, paina, ohjelma, paina sitä, paina tätä jne. Viimein merkkivalot syttyivät ja lataus alkoi.
Parin päivän kuluttua menin katsomaaan "ladattua"akku. Ja voi .......u, sähkökatko oli nollannut koko älyvehkeen älyn. No, ei muuta kun usiksi, paina sitä, paina tätä...."....ja käy parin tunnein välein tarkasta näitä viisaita latureita, ett pysyvät työssään!
Halpislaturi sitävastoin on pysynyt työssään ilman työnohjauskonsulenttia!
Olisit ostanut CTEKin! Oma malli kyllä pysyy ohjelmassaan vaikka hamaan loppuun asti, varsinkin jos valinnut ylläpitolatauksen. Ei ole laturin vika jos sähkökatkos nollaa valitun ohjelman. Itseasiassa turvallisuussyistä ohjelma nimenomaan ei saa lähteä automaattisesti päälle!
700:nen ei sekoa sähkökatkoksesta 230V:n puolella.Jatkaa senkin jälkeen latausta.
Harrastelijoitten tekemät puolijohdekytkennät tunnistaa monesti PNP-tyyppisten transistorien käytöstä, kun ammattilaiset tekisivät saman käyttäen NPN-tyyppistä. Jaa miksikö? No kun NPN typpisissä transistoreissa on vikoja huomattavasti vähemmän. Tämä yli 30v. kokemuksella sanottuna.
Vaarilla taitaa olla dementia. Moista väitettä,
"Harrastelijoitten tekemät puolijohdekytkennät tunnistaa monesti PNP-tyyppisten transistorien käytöstä, kun ammattilaiset tekisivät saman käyttäen NPN-tyyppistä. Jaa miksikö? No kun NPN typpisissä transistoreissa on vikoja huomattavasti vähemmän. "
en ole kyllä ennen kuullut. Kestävyyden kannalta kyse on pikemminkin oikeasta mitoituksesta. Ja esim. äänitaajuus- servovahvistimissa joudutaan käyttämään molempia, eli NPN/PNP-komplementtipareja.
Olen minäkin yli 40 vuotta leipäni repinyt elektroniikasta. Ja voin sanoa, että vaari nyt hupsii ihan omiaan.
Vioittumisista en niinpaljoa tiedä mutta tarjonta ja hinta on ainakin feteissä ollut N tyypin puolella.
Harrasteliakytkennöisssä ja suursarjoissa tahdotaan pihistää mitoituksessa ja jäähdytyksestä joka näkyy varmasti vikaantumisessa.
mitäs mieltä olette jos tämmösen lykkäisi tuon tavallisen akkulaturin perään
( tuohon kun lisää ** tilalle tt )
ei tarvitsisi paljon rakennella
h**p://www.ebay.com/itm/Solar-Panel-Charger-Controller-Regulator-10A-12V-24V-/280779717835?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item415fc67ccb
Miksi ei vain yksinkertaisesti voinut laittaa suoraa linkkiä? Itsellä ainakin on ihan suorat osoiteriviltä kopioidut linkit toiminu ilman sensuroituja merkkejä.
parikertaa kokeilin eikä hyväksynyt :)
meni keskustelu vähän ohi topic:in mutta niinhän siinä aina käy.
tehotransistori ottaa virtaa siinöä paukahtaa oikosulkukytkin ja oskiloskooppi jos ei ole kunnon mittapäitä.
virtapiirissä ei ollu mitään vikaa kun testattiin.
lisää vettä hanasta akkuun vähäsen joka tasolle ja kiristä mutterit
2 hyvä arvosana kun kotona protelilla suunnitteli.
3 kun jos ois toiminu.
muuntajia ei saanu isoja niin siinä vika.
1-5 antasin 5
mittapäille antaisin 0 pistettä.
vaiha nokia mittapäät niitä löytyy 2 erillaista pieni ja suuri virtaisiin mittauksiin.
"en ole kyllä ennen kuullut. Kestävyyden kannalta kyse on pikemminkin oikeasta mitoituksesta. Ja esim. äänitaajuus- servovahvistimissa joudutaan käyttämään molempia, eli NPN/PNP-komplementtipareja.
Olen minäkin yli 40 vuotta leipäni repinyt elektroniikasta. Ja voin sanoa, että vaari nyt hupsii ihan omiaan. "
On tämä Vaarikin elämäntyönään pyörittänyt melko isoa elektroniikkakorjaamoa yli 30 vuotta ja sinä aikana itsekin vaihtanut ison kasan viallisia transistoreja. Yllättävän usein se vika löytyi juuri p-tyypin trankuista. Jos kytkennässä oli sellainen, se kannatti aina tarkistaa ensimmäiseksi. Kokonaan eri asia on trankkuviat, jotka ovat seurausta jostakin muusta. Niissä tapauksissa ei luonnollisestikaan ole tyypeillä eroa.