sitä saa mitä...

Olen Jorma Hynnisen laulun ihailija. En fani, koska siinä sanassa on joku negatiivinen kaiku. Tänne olen välillä kirjoittanut, mutta asiallisesti enkä ole puuttunut Tapani Kansan luonteenpiirteisiin enkä häiriökäyttäytymisiin.
Muutaman kommentin olen silloin tällöin tänne kirjoittanut, edellisestä saattaa olla jo vuosi, kaksikin. Kommenttini ovat menneet jopa niin hyvin perille, että Justiinax on niitä käyttänyt myöhemmin. Huvittavaa on ollut, että esittäessäni kommenttini hän on ollut jyrkästi eri mieltä. Tuulen suunta on kääntynyt..
Itse en usko myöskään, että täällä Jorma Hynnisen ihailijoita kävisi haukkumassa Tapani Kansaa. Täällä voi esiintyä vaikka kenenä. On syytä epäillä kirjoituksia.
MTV.fi otsikko Jorma Hynnisestä on todella yliampuva. Varsinaisessa jutussa ei ole ollenkaan otsikon tapaisia tapauksia. Perhehelvetti voisi olla alkoholismiin, insestiin, väkivaltaan jne. liittyvää, ei tälläistä aika normaalia, jos nyt maailman parhaimman baritonin sellaista on, elämää.
Ikäväkseni olen huomannut, että Justiinax on muuttunut vain kaunaisemmaksi ja vihaa täynnä olevammaksi Jorma Hynnistä kohtaan. Syytä en tiedä, koska aikaisemmin hän arvosti Hynnistä paljon ja ihasteli herkkää laulua.
Toivon, että pääset Justiinax vihastasi eroon, liitän sinut iltarukouksiini.

No joo Hynninen itse kertoi nuo kaksi jutussa mainittua lievempää tapausta, mutta siinä kirjassa ymmärtääkseni myös Hynnisen vaimo ja lapset pääsevät kertomaan omia näkemyksiään ei niin auvoisesta perhe-elämästä tuolloin. Kyllähän Hynninen käyttäytyi öykkäröivästi perhettään kohtaan ja passautti itseään.
Perhehelvetti otsikko on kyllä silti minunkin mielestäni aivan liian yliampuva.

(ps. Ylen areenalta katselin tuota hynnisen haastattelua jonkin aikaa)

Missähän lukee, että hän käyttäytyi öykkäröivästi perhettään kohtaan? Kannattaisi vaan kertoa faktatietoja, eikä lisäillä omiaan.
Minun ihailuni Jorma Hynnistä kohtaan nousi vielä pykälän. Hän kertoo rehellisesti kaiken. Rohkea mies.
Tapsa kun kertoisi kaiken öykkäröinnin ja kaikki äksyilyt, kirjasta tulisi 2000 sivuinen. Niin paljon Herra on töpeksinyt 45-vuoden aikana.

Tein Jorma Hynnisen haastattelun tämän viikon Apuun. Pekka Hakon kirjoittamassa Sielun maisemia -kirjassa Hynninen kertoo avoimesti ja syvimmät tuntonsa paljastaen valinnoistaan ja elämästä, johon perheenisän maailmanmaine ja menestys veivät koko perheen. Sellaista rehellisyyttä on pakko arvostaa, ja kertoessaan poikansa Markon homoseksuaalisuudesta ja kuolemasta aidsiin, Hynninen antaa tukea meille kaikille, joiden elämä ei ole rikkeetön kiiltokuva. Suru ja menetykset ovat osa elämää, mitä pidemmälle sitä elää.

Jorma Hynnisen avoimuutta vastaan tuntui loukkaavalta iltapäivälehden lööppi, jossa Hynnisten väitettiin eläneen perhehelvetissä. Lilli Paasikivi sanoi koko Suomen Kansallisoopperan järkyttyneen lööpistä.

Riensin Pyhäniemen infosta suoraan Helsingin Lasipalatsiin, jossa Pekka Hakon Jorma Hynnis-kirja julkistettiin. Hako kertoi iltapäivälehden vetäneen virheellisen juttunsa pois nettisivuiltaan samana iltana, jolloin lööppi julisti perhehelvettiä

Luin Jorma Hynnisen kirjan kokonaan. Asiasta on turhaan vedetty sensaatio-otsikoita. Kirja oli liikuttavaa luettavaa.

"Hänen työnsä oli niin vaikeaa ja keskittymistä vaativaa, että se puristi mehut hänestä ja perhe kärsi."

Baritonillamme olisi ollut mahdollisuus järjestää asiat siten, että muun perheen normaali eläminen ei olisi häirinnyt häntä. Koska on luultavaa, että kysymys ei ole taloudellisista rajoitteista, joutuu ajattelemaan, että kysymyksessä on kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan. Häntä voidaan siksi pitää kovana ja kylmänä.

Otettakoon lainaus Iisalmen Sanomissa kesällä 2011 julkaistusta artikkelista http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/baritonin-buukatut-vuodet/684921 :

"Työn lisäksi oopperalaulajan arkeen kuuluvat työt kotona, mukaan lukien metsätyöt. Myös kanoottimelonta kuuluu kuvaan.

- Tätä työtä jaksaa tehdä, kun on kunnossa. Täytyy liikkua ja yöt nukkua."

Otetaan verrantoon Tapio Rautavaara. Eräs hänen hyvin tunnetuista toteamuksistaan on se, että kevät ja kesäyöt kannattaa elää. Jorma Hynninen taas keskittyisi öiden nukkumiseen. Rautavaara olikin poikkeuksellisen herkkä, sillä hän eli joka solullaan, johon taas Hynninen ei ymmärtääkseni ole pystynyt. Vaikka Rautavaara lauloi teemalla "en päivääkään vaihtaisi pois", hän tiesi vaihtavansa montakin päivää, eikä pelkästään siksi, että hänelle olisi tehty pahaa, vaan siksi, että hän ei itse ollut osannut toimia oikein.

Ikimuistoon jää kertomus siitä, miten hän joutui varastamaan Tammelan torilla mennessään kouluun torin kautta. Yhtä lailla ikimuistoon jää, miten herkästi Rautavaara kertoo kohtaksesta, jossa hänen vastanäyttelijänsä rinnat paljastuivat. Pisteenä i:n päälle tulee kohta, jossa hän kertoo, että on paljon parempi kiertää pullon korkki kiinni. Nämä kaikki löytyvät esimerkiksi Peter von Baghin Rautavaara-henkilökuvasta.

Tunnettu tosiasia on, että ennen esiintymistä Rautavaara on ollut rikki, siis pieninä palasina, mutta hän on saanut koottua itsensä esitykseen. Siksi hän pystyi koskettamaan syvästi suurta yleisöä paikasta riippumatta. Siinä on suuren taiteilijan merkki. Varmasti Rautavaarankin perhe on kärsinyt, mutta siihen ei ole syynä tyranniutta lähestyvä persoona, vaan omat heikkoudet.

Miten tämä Rautavaara taas kuuluu tähän? Ei tollasta tekstiä jaksa kukaan edes lukea.

Jorma Hynninenkin on vain ihminen. Ei niin täydellinen ja pyhimysmäinen kuin jotkut kannattajansa antavat täälä ymmärtää.