Kehnoilla sopimuksilla häviä Ilomantsin kunta. Lue sopimusmalli

Ilomantsin kunnanvaltuusto 10.10.2011 § 47

SOPIMUS JOENSUUN ALUEELLISESTA JÄTELAUTAKUNNASTA
Luonnos 31.8.

1 § SOPIMUKSEN TARKOITUS

Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena
toimiva Joensuun kaupungin lautakunta (jäljempänä lautakunta)
hoitaa sopijakuntien jätehuollon järjestämisen lakisääteiset viranomaistehtävät ja
kuntien yhteisesti päättämät muut jätehuoltoon liittyvät kehittämis- ja seurantatehtävät
kuntien yhteisessä jätelautakunnassa siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Sopimuksen myötä perustettavan lautakunnan toimialueena on sopimuksen piiriin
kuuluvien kuntien alueet. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää viranomaistehtävien
hoitoa ja purkaa eri kunnissa olevia päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita.
Lisäksi tavoitteena on varmistaa jätehuollon viranomaistehtävissä kuntalaisten
kannalta yhdenmukainen ja toimiva päätöksenteko. Yhteistyöllä pyritään
myös vahvistamaan tehtävien hoidon edellyttämää asiantuntemusta ja asiakaspalvelua.

2 § SOPIMUKSEN OSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat: Joensuu, Liperi, Kontiolahti,
Polvijärvi ja Ilomantsi. Sopijakunnat ovat Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n (jäljempänä
jätehuoltoyhtiö) osakaskuntia.
Alueellisen jätelautakunnan toiminta-alueena ovat sopimuksen osapuolina (jäseninä)
olevat kunnat.
Mikäli uusi kunta haluaa liittyä lautakunnan jäseneksi, edellyttää se kaikkien sopijakuntien
suostumusta ja tämän sopimuksen tarkistamista tarvittavilta osin.

3 § LAUTAKUNNAN ISÄNTÄKUNTA

Lautakunta toimii Joensuun kaupungin (jäljempänä isäntäkunta) lautakuntana kuntalain
77 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

4 § LAUTAKUNNAN KOKOONPANO

Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen
nimeämistä jäsenistä ja kullekin jäsenelle nimetyistä henkilökohtaisista varajäsenistä.
Lautakunnassa on yhteensä yhdeksän (9) jäsentä.
Sopijakunnat nimeävät lautakuntaan jäseniä seuraavasti:

Joensuu 5 jäsentä
Liperi 1 jäsen
Kontiolahti 1 jäsen
Polvijärvi 1 jäsen
Ilomantsi 1 jäsen

Isäntäkunnan valtuusto valitsee yhden nimeämistään jäsenistä lautakunnan puheenjohtajaksi
ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi.

Jatkuu...
5152
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Jatkuu...

5 § LAUTAKUNNAN TOIMINTA

Lautakunta toimii voimassa olevan lainsäädännön, isäntäkunnan hyväksymän lautakunnan
johtosäännön sekä isäntäkunnan vahvistamien johto- ja hallintosääntöjen
mukaisesti. Lautakunnan kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin lautakunnan
johtosäännössä. Isäntäkunta hyväksyy lautakunnan johtosäännön muiden sopijakuntien
kuulemisen jälkeen.

6 § LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT

Lautakunnan tehtävänä on vastata jätelain mukaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle
kuuluvista tehtävistä. Lautakunta vastaa mm. seuraavien alla lueteltujen jätelain
nojalla kunnalle kuuluvien jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan
liittyvien viranomaistehtävien hoitamista.
Lautakunnan tehtävänä on hallinnoida yhteistyöalueen jätehuollon asiakasrekisteriä,
jota ylläpidetään jätehuoltoyhtiössä. Lautakunnalla on oikeus saada kunnilta ja
muilta viranomaisilta jätelaissa tarkoitettuja tietoja.
Lautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan seuraavista asioista, jotka jätelain mukaan
on säädetty kunnan hoidettavaksi:

1) jätteen keräyspaikasta määrääminen kuntien tekemien esitysten perusteella,
2) päätökset järjestetystä jätteenkuljetuksesta,
3) päätökset jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä,
4) päätökset kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja päätökset jätehuoltomääräyksistä
poikkeamisesta,
5) jätetaksan tai -taksojen hyväksyminen

- kuntien on velvollisuus tehdä vuosittain esitykset jätemaksuun sisällytettävistä
perusmaksun kuntaosuuksista (sis. mm. vanhojen kaatopaikkojen jälkihoidon
kustannukset)
- lautakunnan 1. toimintavuoden (2012) taksat tulee kunnissa hyväksyä vuonna 2011
6) jätemaksujen määrääminen ja maksuunpano,
7) jätemaksua koskevien muistutusten käsittely sekä
8) päätökset kunnan jätemaksun kohtuullistamisesta.

Jätelautakunta hoitaa edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös muut vastaavat lainsäädännön
mukaiset jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät. Mikäli jätelainsäädäntö
muuttuu, jätelautakunta hoitaa kunnalle säädetyt tässä mainittuja tehtäviä
vastaavat tehtävät uusien säännösten mukaisesti.
Lautakunta seuraa jätelainsäädännön sekä kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutumista
toimialueellaan ja huolehtii tarpeellisesta säännöksistä tiedottamisesta yhteistyössä
muiden viranomaisten ja jätehuoltoyhtiön kanssa. Lautakunta huolehtii
toiminnan edellyttämästä asiakaspalvelun järjestämisestä.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaa jätelaissa sille määriteltyjen valvontatehtävien
hoitamisesta.
Lautakunta hyväksyy toimialansa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen sekä
käyttösuunnitelman, työohjelman ja toimintakertomuksen.
Lautakunta voi delegoida alaiselleen viranhaltijalle oikeuden tehdä päätöksiä lautakunnan
toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
Lautakunnalla on oikeus tehdä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa palvelusopimus
niistä tehtävistä, jotka jätelain mukaan voidaan antaa jätehuoltoyhtiön hoidettaviksi.




7 § OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN

Sopijakunnat sopivat kuntalain 51 §:n mukaisesti, että isäntäkunnan ylempi toimielin
ei saa ottaa lautakunnalle siirrettyjä asioita käsiteltäväkseen.

8 § HENKILÖSTÖ

Lautakunnalla on oltava riittävä määrä henkilöstöä hoitamassa sille kuuluvia tehtäviä.
Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitava henkilöstö toimii lautakunnan alaisuudessa
ja on isäntäkunnan palveluksessa.

Jatkuu...

Äänestä
  • Jatkuu..

    9 § TALOUS JA TALOUDENHOITO

    Lautakunnan on isäntäkunnan valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys
    lautakunnan toiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä tarvittaessa
    taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvioon
    otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot
    sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion valmistelussa on
    sopijakunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen. Lautakunnan talousarviosta
    ja siihen tehtävistä muutoksista päättää isäntäkunnan valtuusto. Esitys muuttamisesta
    on annettava sopijakunnille tiedoksi ennen asian käsittelyä.
    Isäntäkunta hoitaa lautakunnan kirjanpidon.
    Lautakunnan tehtävien hoidon kustannukset katetaan julkisoikeudellisilla jätemaksuilla,
    joita kunnan on jätelain nojalla perittävä lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta.
    Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kulut kuten henkilöstön palkka-,
    työterveyshuolto-, matka-, koulutus-, toimitila-, atk- ja ostopalveluiden kustannukset
    sekä lautakunnan jäsenten kokouspalkkiot, koulutus- ja matkakulut jaetaan sopijakuntien
    kesken jätehuollon piiriin kuuluvien asiakasrekisterissä olevien asuinkiinteistöjen
    sekä muiden kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien kiinteistöjen
    suhteessa (asuinkiinteistöillä tarkoitetaan sekä vakituisia että vapaa-ajan asuntoja,
    joita jätelaki koskee). Seuraavan vuoden laskentaperusteena käytetään meneillään
    olevan vuoden kesäkuun 1. päivän asiakasrekisteritietoja.
    Koska rekisterin perustaminen on vielä valmisteilla, niin alustavasti vuoden 2012
    kustannusjaon perusteena voidaan käyttää asiakasrekisteritietojen puuttuessa pohjatietona
    tilastokeskuksen ja kiinteistörekisterin vuoden 2010 tietoja. Kustannusjako
    tarkistetaan ja oikaistaan asiakasrekisterin mukaiseksi viimeistään kesäkuun 2012
    loppuun mennessä.
    Tavoitteena on yhdenmukainen palvelutaso, mutta kukin sopijakunta voi niin halutessaan
    päättää omalta osaltaan jätehuollon palvelutasotavoitteensa (esim sekajätteen
    aluekeräyspisteiden määrä) ja niiltä osin määrittää mahdollisen lisäpalveluiden
    oston.
    Jätemaksut peritään ja tilitetään seuraavalla tavalla:

    1. Jätehuoltoyhtiö laskuttaa kiinteistöiltä jätemaksut. Maksut sisältävät jätetaksan
    mukaisen jätteen keräysmaksun (sis. jäteastian tyhjennys, jätteen kuljetus ja jätteen
    käsittely tai aluekeräyspisteen käyttömaksu) ja jätetaksan mukaisen perusmaksun
    (sis. mm. vaarallisten jätteiden keräyspisteiden ylläpidon sekä kuntaosuuden,
    jolla kunnat rahoittavat mm. vanhojen kaatopaikkojen jälkihoidon,
    palvelutehtävät sekä yhteisen jätelautakunnan toimintakulut).

    2. Jätehuoltoyhtiö

    a. maksaa jätteenkuljettajille jätteen keräyksen ja kuljetuksen osuuden erikseen
    sovittavalla tavalla
    b. tilittää kunnille perusmaksun kuntaosuuden kunkin laskutuskauden
    osalta seuraavan kuukauden loppuun mennessä
    c. tilittää isäntäkunnalle perusmaksun jätelautakuntaosuuden isäntäkunnan
    kanssa erikseen sovittavalla tavalla
    Perusmaksun jätelautakuntaosuudet oikaistaan kalenterivuoden mukaisiksi
    seuraavan vuoden tammikuussa. Maksun viivästyessä viivästyskorko
    peritään korkolain mukaan.

    10 § TOIMITILAT JA TOIMISTOPALVELUT

    Isäntäkunta osoittaa lautakunnan toimintaa varten tarvitsemat tilat, kaluston ja
    muut tarvikkeet sekä huolehtii, että lautakunnalla on sen tarvitsemat hallinto- ja
    tukipalvelut.

    11 § ARKISTOT

    Isäntäkunta huolehtii lautakunnan asiakirjojen arkistoimisesta voimassa olevan lainsäädännön
    ja isäntäkunnan arkistointisuunnitelman mukaisesti. Jätehuollon järjestämistä
    koskevat asiakirjat, jotka on laadittu sopijakunnissa ennen tämän sopimuksen
    voimaantuloa, säilytetään näissä kunnissa. Lautakunnalla on pyynnöstä oikeus
    saada mainitut asiakirjat käyttöönsä korvauksetta. Sopijakunnat sitoutuvat toimittamaan
    asiakirjat viipymättä lautakunnalle.

    Jatkuu...

    Äänestä

  • J.Kärnä kirjoitti:

    Jatkuu..

    9 § TALOUS JA TALOUDENHOITO

    Lautakunnan on isäntäkunnan valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys
    lautakunnan toiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä tarvittaessa
    taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvioon
    otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot
    sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion valmistelussa on
    sopijakunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen. Lautakunnan talousarviosta
    ja siihen tehtävistä muutoksista päättää isäntäkunnan valtuusto. Esitys muuttamisesta
    on annettava sopijakunnille tiedoksi ennen asian käsittelyä.
    Isäntäkunta hoitaa lautakunnan kirjanpidon.
    Lautakunnan tehtävien hoidon kustannukset katetaan julkisoikeudellisilla jätemaksuilla,
    joita kunnan on jätelain nojalla perittävä lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta.
    Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kulut kuten henkilöstön palkka-,
    työterveyshuolto-, matka-, koulutus-, toimitila-, atk- ja ostopalveluiden kustannukset
    sekä lautakunnan jäsenten kokouspalkkiot, koulutus- ja matkakulut jaetaan sopijakuntien
    kesken jätehuollon piiriin kuuluvien asiakasrekisterissä olevien asuinkiinteistöjen
    sekä muiden kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien kiinteistöjen
    suhteessa (asuinkiinteistöillä tarkoitetaan sekä vakituisia että vapaa-ajan asuntoja,
    joita jätelaki koskee). Seuraavan vuoden laskentaperusteena käytetään meneillään
    olevan vuoden kesäkuun 1. päivän asiakasrekisteritietoja.
    Koska rekisterin perustaminen on vielä valmisteilla, niin alustavasti vuoden 2012
    kustannusjaon perusteena voidaan käyttää asiakasrekisteritietojen puuttuessa pohjatietona
    tilastokeskuksen ja kiinteistörekisterin vuoden 2010 tietoja. Kustannusjako
    tarkistetaan ja oikaistaan asiakasrekisterin mukaiseksi viimeistään kesäkuun 2012
    loppuun mennessä.
    Tavoitteena on yhdenmukainen palvelutaso, mutta kukin sopijakunta voi niin halutessaan
    päättää omalta osaltaan jätehuollon palvelutasotavoitteensa (esim sekajätteen
    aluekeräyspisteiden määrä) ja niiltä osin määrittää mahdollisen lisäpalveluiden
    oston.
    Jätemaksut peritään ja tilitetään seuraavalla tavalla:

    1. Jätehuoltoyhtiö laskuttaa kiinteistöiltä jätemaksut. Maksut sisältävät jätetaksan
    mukaisen jätteen keräysmaksun (sis. jäteastian tyhjennys, jätteen kuljetus ja jätteen
    käsittely tai aluekeräyspisteen käyttömaksu) ja jätetaksan mukaisen perusmaksun
    (sis. mm. vaarallisten jätteiden keräyspisteiden ylläpidon sekä kuntaosuuden,
    jolla kunnat rahoittavat mm. vanhojen kaatopaikkojen jälkihoidon,
    palvelutehtävät sekä yhteisen jätelautakunnan toimintakulut).

    2. Jätehuoltoyhtiö

    a. maksaa jätteenkuljettajille jätteen keräyksen ja kuljetuksen osuuden erikseen
    sovittavalla tavalla
    b. tilittää kunnille perusmaksun kuntaosuuden kunkin laskutuskauden
    osalta seuraavan kuukauden loppuun mennessä
    c. tilittää isäntäkunnalle perusmaksun jätelautakuntaosuuden isäntäkunnan
    kanssa erikseen sovittavalla tavalla
    Perusmaksun jätelautakuntaosuudet oikaistaan kalenterivuoden mukaisiksi
    seuraavan vuoden tammikuussa. Maksun viivästyessä viivästyskorko
    peritään korkolain mukaan.

    10 § TOIMITILAT JA TOIMISTOPALVELUT

    Isäntäkunta osoittaa lautakunnan toimintaa varten tarvitsemat tilat, kaluston ja
    muut tarvikkeet sekä huolehtii, että lautakunnalla on sen tarvitsemat hallinto- ja
    tukipalvelut.

    11 § ARKISTOT

    Isäntäkunta huolehtii lautakunnan asiakirjojen arkistoimisesta voimassa olevan lainsäädännön
    ja isäntäkunnan arkistointisuunnitelman mukaisesti. Jätehuollon järjestämistä
    koskevat asiakirjat, jotka on laadittu sopijakunnissa ennen tämän sopimuksen
    voimaantuloa, säilytetään näissä kunnissa. Lautakunnalla on pyynnöstä oikeus
    saada mainitut asiakirjat käyttöönsä korvauksetta. Sopijakunnat sitoutuvat toimittamaan
    asiakirjat viipymättä lautakunnalle.

    Jatkuu...

    Jatkuu...

    12 § ERIMIELISYYDET

    Tästä sopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan
    kuntien välisin neuvotteluin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan
    hallintoriita-asiana Kuopion hallinto-oikeudessa.

    13 § SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

    Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen hyväksyneiden kuntien osalta 1.1.2012.
    Mikäli isäntäkunta tai lukumääräisesti yli puolet tämän sopimuksen mukaisista
    kunnista ei hyväksy sopimusta, sopimus ei tule voimaan, vaan siitä neuvotellaan
    uudelleen.
    Sopimus on voimassa toistaiseksi.

    14 § SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

    Sopimuksen muuttamisesta päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.
    Isäntäkunta on velvollinen pitämään muutetun sopimuksen ajan tasalla ja
    kaikkien sopijakuntien saatavilla päätösten edellyttämällä tavalla päätösten tultua
    lainvoimaiseksi.

    15 § SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PÄÄTTYMINEN

    Kunta, joka haluaa erota tässä sopimuksessa tarkoitetusta lautakunnasta, on sanottava
    irti tämä sopimus viimeistään varsinaisia kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden
    aikana kirjallisella ilmoituksella isäntäkunnalle. Irtisanominen on voimassa
    kunnallisvaalien jälkeisen kalenterivuoden alusta. Irtisanomisen johdosta sopimukseen
    tehdään tarvittavat muutokset.
    Sopimus päättyy sopijakuntien siitä näin sopiessa. Sopimus päättyy myös, kun isäntäkunta
    sanoo sopimuksen irti ja tämä irtisanominen tulee voimaan tai kun isäntäkunnan
    lisäksi ei ole jäljellä enää muita sopijakuntia.

    Allekirjoitukset

    ___________________________ _________________________
    Ilomantsin kunta Joensuun kaupunki

    ____________________________ _________________________
    Liperin kunta Kontiolahden kunta

    ___________________________
    Polvijärven kunta

    Äänestä

Kuka laatii sopimukset? Kuka hyväksyy? Ne tilille!

Äänestä

Luin sopimusmallin, kyll Kärnä on niitä harvoja joka ymmärtää sopimustekstiä, toisin kuin valtuutetut.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


J.Kärnä kirjoitti:

Ilomantsin kunnanvaltuusto 10.10.2011 § 47

SOPIMUS JOENSUUN ALUEELLISESTA JÄTELAUTAKUNNASTA
Luonnos 31.8.

1 § SOPIMUKSEN TARKOITUS

Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena
toimiva Joensuun kaupungin lautakunta (jäljempänä lautakunta)
hoitaa sopijakuntien jätehuollon järjestämisen lakisääteiset viranomaistehtävät ja
kuntien yhteisesti päättämät muut jätehuoltoon liittyvät kehittämis- ja seurantatehtävät
kuntien yhteisessä jätelautakunnassa siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Sopimuksen myötä perustettavan lautakunnan toimialueena on sopimuksen piiriin
kuuluvien kuntien alueet. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää viranomaistehtävien
hoitoa ja purkaa eri kunnissa olevia päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita.
Lisäksi tavoitteena on varmistaa jätehuollon viranomaistehtävissä kuntalaisten
kannalta yhdenmukainen ja toimiva päätöksenteko. Yhteistyöllä pyritään
myös vahvistamaan tehtävien hoidon edellyttämää asiantuntemusta ja asiakaspalvelua.

2 § SOPIMUKSEN OSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat: Joensuu, Liperi, Kontiolahti,
Polvijärvi ja Ilomantsi. Sopijakunnat ovat Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n (jäljempänä
jätehuoltoyhtiö) osakaskuntia.
Alueellisen jätelautakunnan toiminta-alueena ovat sopimuksen osapuolina (jäseninä)
olevat kunnat.
Mikäli uusi kunta haluaa liittyä lautakunnan jäseneksi, edellyttää se kaikkien sopijakuntien
suostumusta ja tämän sopimuksen tarkistamista tarvittavilta osin.

3 § LAUTAKUNNAN ISÄNTÄKUNTA

Lautakunta toimii Joensuun kaupungin (jäljempänä isäntäkunta) lautakuntana kuntalain
77 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

4 § LAUTAKUNNAN KOKOONPANO

Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen
nimeämistä jäsenistä ja kullekin jäsenelle nimetyistä henkilökohtaisista varajäsenistä.
Lautakunnassa on yhteensä yhdeksän (9) jäsentä.
Sopijakunnat nimeävät lautakuntaan jäseniä seuraavasti:

Joensuu 5 jäsentä
Liperi 1 jäsen
Kontiolahti 1 jäsen
Polvijärvi 1 jäsen
Ilomantsi 1 jäsen

Isäntäkunnan valtuusto valitsee yhden nimeämistään jäsenistä lautakunnan puheenjohtajaksi
ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi.

Jatkuu...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu