Keskeytynyt keskenmeno

Olen pahoillani. Kyllä siitä uskaltaa iloita, sitten ajan kanssa. Keskenmenot ovat todella yleisiä ja vaikka ne ovat hirmuisen surullisia ja rankkoja asioita, niin eteenpäinhän sitä on mentävä. Itselläni on taustalla yksi tuulimunaraskaus, joka oli kova paikka. Tulin kuitenkin heti sen jälkeen uudestaan raskaaksi ja vaikka alkuun en uskaltanut iloita, olen nyt onnellisesti 29. viikolla raskaana. Raskausaika on mennyt hyvin, eikä tuulimuna kummittele mielessä.

Lääkkeellistä keskeytystä ei ilmeisesti jostain syystä kohdallasi harkittu? Ainahan on parempi, jos ei kohtuun tarvitse koskea ja raskausmateriaali ja sikiö saataisiin lääkkeillä ulos. Mutta kaavinta on varma tapa ja kohtu kyllä toipuu nopeasti siitäkin. Voimia sinulle jatkoon, varmasti lääkäri soittaa pian, koska kuitenkin keskeytyneessä keskenmenossakin tulehdusriskit yms. kohoavat koko ajan.

Heippa

Suuret pahoittelut APlle, itsellä täsmälleen samanlainen tilanne, eli eka ultra rv12 1 ja monitorissa näkyi rv8 vastaava kuollut alkio ja tämä on siis jo toinen keskeytynyt keskenmeno peräjälkeen! Olen niin surullinen ja pelkään, että tää on koko elämän kohtalo.

Keskeytyneet keskenmenot on mustakin tosi epäreiluja, koska ei voi mitenkään tietää, että jokin on pielessä. Ekalla kerralla asia selvisi jo varhaisultrassa, tällä kertaa varhaisultrassa rv7 löi jo sydän ja lääkäri sanoi, että ennuste on tosi hyvä jos sydän lyö, mutta sitten kävi kuitenkin näin.

Mä sain Cytotec lääkeet, joiden vaikutusta parhaillani odottelen...


Vomia!

Tosi surrullisia teidän tapaukset,vaikka se ei paljoa lohduta,mutta kuitenkin parempi että kävi heti alussa,eikä niin että olisi kerennyt jo lähes täysi-ikäiseksi ja sitten menettänyt.
Uskomattoman paljon on raskauksia,joista naiset eivät tiedä,vaan tulee kuukautisveren mukana ulos.Uskotaan vain olleen kuukautiset myöhässä.
Aika parantaa haavat ja elämä taas hymyilee.Itse olen kokenut saman.

Voimia teille molemmille kirjoittajille!
Kokemuksesta tiedän miltä teistä tuntuu! Olen joutunut itsekkin kokemaan saman kaksi kertaa peräkkäin, erona vain se että menetin lapseni rv 24 ja 21.
Kaikki oli joka neuvola, ultra ja lääkäri käynnillä hyvin kunnes lapset yhtäkkiä vain syntyi. Mistän ei löytynyt mitään ja lapset olivat terveitä. Surin tosi paljon ja tuntui etten varmasti ikään saa lasta mutta nyt meillä on kaks ihanaa tervettä lasta. Ja uskomatonta mutta totta, en pelännyt näissä raskauksissa hetkeäkään että menettäisin nämä lapset. Päin vastoin, minulla oli koko ajan tunne että nämä lapset saan pitää. Halusin olla teitä rohkaisemassa seuraavaan odotukseen, ei muuta kuin luottavaisin mielin nautitta raskaudesta jos vielä alatta odottamaan lasta. Mutta muistakaa että teillä on lupa surra eikä sitä tarvi peitellä ja se suru saattaa tulla vielä usean vuoden jälkeenkin uudestaan.

Itse menetin lapseni 3 vuotta sitten, viikolla 12 myös, alkoi vuoto ja ultrassa todettiin , että sikiö on kuollut. Jouduin sairaalaan, jossa tehtiin tuo lääkkeillä lähdetys. Olisi ollut ensimmäiseni ja ainoani, olin silloin jo 42v. ja minulle oli nuorena kerrottu, että en saisi lapsia, joten suru menetyksestä oli sitäkin suurempi. Mutta iloitse AP sitä , että sinulla on mahdollisuus yrittää uudelleen. Ja voimia, kukaan joka ei ole kokenut keskenmeoa ei voi tietää miltä se tuntuu.

Mulla kävi samoin 6 vuotta sitten, tasan 12 viikolla, piti mennä ekaan ultraan samana päivänä, kun aloin vuotamaan. Sairaalassa todettiin, että mitään eloa ei näkynyt. Olin ollut niin mielettömän onnellinen, olimme jo kertoneet kaikille ja olin ostanut pari vaatettakin innoissani. Nyt 6 vuotta myöhemmin meillä on 5 ja 3 vuotiaat lapset, ekaa odottaessa pelotti, että keskenmeno tulee uudelleen, mutta toisen kanssa en enää niin jännittänyt.... Tsemppiä ja jaksamista, päivä kerrallaan sen suree pois :(

iHerb.comista $8 ALENNUS ensimmäisestä tilauksesta koodilla UHA882

Vitamiinit, lisäravinteet, superfoodit... Ja lapsentekijöille foolihappoja:) Kyllä se siitä!

Postikulut alle 5e.

Muista valita tilaukseen ilmainen tuote!
http://www.iherb.com/free-samples?rcode=uha882

Olen hyvin pahoillani.
Itse olen kokenut kaksi keskenmenoa, ensimmäinen oli tuulimuna (meni kesken viikolla 9.) ja toinen meni kesken viikolla 8. Ja nämä yhden vuoden aikana. Viime vuosi oli siis meille äärimmäisen raskas ja surullinen.
Sitten tammikuussa huomasin olevani jälleen raskaana. Heti tuli sellainen olo, että mites tähän nyt suhtautua, kesken se kuitenkin menee. Ei uskaltanut iloita. Kävin yksityisella ultrassa ja uskomatonta kyllä, siellä näkyi sydämen äänet. Se helpotti hiukan...mutta joka päivä pelkäsin. Joka kerta kun kävin vessassa odotin verivanaa.
Viime torstaina menimme ensimmäiseen ultraan ja ihme! Sikiö on elossa..siellä se heilutteli menemään. Uskomaton tunne...itkin sitten autossa helpotusta. Nyt uskallan jo iloita..mutta varovasti kuitenkin, vaikka lääkäri sanoi, että nyt on todennäköisintä, että kaikki menee hyvin. Mutta ne kaksi keskenmenoa, ei ne unohdu, tuolla takaraivossa ne on ja ei voi mennä kuin päivä kerrallaan. Toivotaan, että kolmas kerta toden sanoo

Ekä kerran kun olin raskaana se oli kohdun ulkopuolella raskaus ja minulta leikattiin yksi muna johto. Olin tosi surullinen. Noin 3 vuotta yritettiin saada lapsia. Siiten tänä vuonna olen raskaana. Olemme tosi iloinen kun kävin lääkärissä ja kuulin ultrassa sikiön sydänlyönti. Mutta muutamaa päivän jälkeen kävin kätilö sairaalassa siella kätilö kertoi että sikiöllä on niska turvotus 3,3-3,9. Kun kuulin sen itkin ja itkin. Sen jälkeen minulta otettu istukka biopsia. Sieltä lääkäri sanoi että jos huono tulos me soitetaan teille mutta tulos on ok lähetään teille kirje postiin. 1 viikko tuntui 1 vuodelta. Sen jälkeen sain tiedot että sikiöllä ei ole kromosomi häiriöitä. Olemme taas iloinen. Ok nyt nautin raskaana. 1 kuukauden päästä minulla oli sikiön rakeentellinen vika tutkimus. Kävin erikoislääkärissä naistenklinikkalla. Lääkäri sanoi sikiön keuhkossa löytyi kasvain ja pikku aivot niin pieni ja iso aivot niin iso. Lääkäri sanoi hänellä on vaikea sairaus eli kehitys häiriö jos lapsi syntyy lapsi tule kehitysvamma. Lääkäri suosittele keskeyttä raskausta.Olemme taas surullinen. Meillä ei ole yhtään lapsia. Pitkä aikaa odotin nyt en halua kehitys vamma lapsia. Pakko keskeyttä raskauden. Ensi viikolla käyn sairaalassa keskeyttä raskautta. Nyt vaan itken ja itkenja kerron itse sikiölle että anteksi sinulla on huono äiti. Olen 36 vuotias nainen. Tiedän tosi vaikea saada lapsia. Miksi jumaala ei antaa kaikille lapsia. Moni ei halua lapsia heillä tule paljon lapsia. Mutta me halusimme kovasti mutta meidän elämässä menee näin. Ei kukaan ymmärä jos kenella ei tapahtdu miltä tuntuu. Nyt tuntuu että sikiön kanssa minäkin haluan kuolla. En pidä elämästä yhtään. Kaikki huonot miksi vaan minun elämässä tapahtuu. Anteeksi suomi ei ole äidin kieli. Kirjoitin paljon virheitä.

Hei nil15,
ja osanotto suruusi. Olet kovin oikeassa siinä, ettei kukaan muu voi tietää miltä sinusta tuntuu. Vain joku, joka on käynyt saman läpi, voi ymmärtää. Oletko saanut keskusteluapua? Lääkäri voi varata sinulle ajan asiasta keskustelua varten, tai voit ottaa yhteyttä sairaalapappiin jos haluat.

Et kerro viestissäsi raskausviikkoja. Käpy ry on yhdistys kohtukuoleman kokeneille, eli raskausviikon 22 jälkeen menehtyneiden vauvojen vanhemmille. Sivuston teksteillä voisi ehkä olla sinullekin annettavaa?

http://www.kohtukuolema.fi/default/www/elama_tasta_eteenpain/

Osaa ottaen,
Sinikka-pappi