MInulla on asperger ja mietin, onkohan muilla samanlaisia omituisuuksia, joista tietenkin kuulisin mielelläni!
Olen usein tuttujen ihmisten kanssa jokseenkin puhelias ja iloinen henkilö. Vitsailen usein ja saan ihmiset nauramaankin, koska saatan esimerkiksi esittää aika onnistuneesti joitakin koomisia hahmoja, joita on televisiossa.
Sitten tietyissä ympäristöissä olen ihan lukossa ja ihmiset kysyvät, onko minulla kaikki hyvin, tai olenko eksynyt.
Skarppaan kovasti vetääkseni rooliani työssä ja vitsailen, koska se on minulle helppo kommunikointi tapa ja saan siten tarttumapintaa muihin ihmisiin. Teen osapäiväistä työtä, mutta senkin jälkeen olen ihan kuitti. Töissä iloisena esiintynyt ihminen menee omaan maailmaansa töiden jälkeen, lukee internetiä ja katselee zombie elokuvia (olen siis nainen) ja kuuntelee samoja laulua, yhä uudelleen ja uudelleen. MIelenkiintoni ovat lähinnä miehekkäitä ja samoin elokuvamakuni.
Olen onnistunut niin hyvin vetämään rooliani työssä tuttujen työkavereiden kanssa, että he eivät ikinä uskoisi, jos näkisivät minut töiden jälkeen, tietokoneen ääressä, hiljaisena monta tuntia katsomassa omituisia kauhu elokuvia videolta, se on ikäänkuin ristiriitaista.
Laitan tukkani hyvin, pukeudun naisellisiin vaatteisiin ja minusta voisi uskoa, että korkeintaan katson salattuja elämiä, mutta ei, katson saman genren flikkejä, yhä uudelleen. Pukeutuminen on minulle tapa paneutua siihen ns. sosiaaliseen rooliini, pukeutuessani aamulla pukeudun samalla sosiaaliseen rooliini..
Tiedostan, että minulla ei ole mitään jakomielitautia, tai muuta vastaavaa, eikä lääkärit sellaista minusta ole löytäneetkään, vaan aspergerin. En voi olla oma itseni työssä, koska silloin olisi liian vaikeaa kommunikoida.
En minä pidä aspergeria minkäänlaisena vammana, mutta olen ikäänkuin friikki omien ihmisten joukossa, niiden ihmisten, jotka pitävät minua hyvänä kaverina, mutta jotka eivät kuitenkaan tunne sitä ihmistä, minkälainen oikeasti olen. .
Minä kyllä hyväksyn itseni tällaisena, eli sellaisia ongelmia ei ole. Hyväksyn, että olen juuri tällainen. Olisi vain mukava kuulla muiden tarinoita, että onko muilla tällaisia tunteita?
Olen usein tuttujen ihmisten kanssa jokseenkin puhelias ja iloinen henkilö. Vitsailen usein ja saan ihmiset nauramaankin, koska saatan esimerkiksi esittää aika onnistuneesti joitakin koomisia hahmoja, joita on televisiossa.
Sitten tietyissä ympäristöissä olen ihan lukossa ja ihmiset kysyvät, onko minulla kaikki hyvin, tai olenko eksynyt.
Skarppaan kovasti vetääkseni rooliani työssä ja vitsailen, koska se on minulle helppo kommunikointi tapa ja saan siten tarttumapintaa muihin ihmisiin. Teen osapäiväistä työtä, mutta senkin jälkeen olen ihan kuitti. Töissä iloisena esiintynyt ihminen menee omaan maailmaansa töiden jälkeen, lukee internetiä ja katselee zombie elokuvia (olen siis nainen) ja kuuntelee samoja laulua, yhä uudelleen ja uudelleen. MIelenkiintoni ovat lähinnä miehekkäitä ja samoin elokuvamakuni.
Olen onnistunut niin hyvin vetämään rooliani työssä tuttujen työkavereiden kanssa, että he eivät ikinä uskoisi, jos näkisivät minut töiden jälkeen, tietokoneen ääressä, hiljaisena monta tuntia katsomassa omituisia kauhu elokuvia videolta, se on ikäänkuin ristiriitaista.
Laitan tukkani hyvin, pukeudun naisellisiin vaatteisiin ja minusta voisi uskoa, että korkeintaan katson salattuja elämiä, mutta ei, katson saman genren flikkejä, yhä uudelleen. Pukeutuminen on minulle tapa paneutua siihen ns. sosiaaliseen rooliini, pukeutuessani aamulla pukeudun samalla sosiaaliseen rooliini..
Tiedostan, että minulla ei ole mitään jakomielitautia, tai muuta vastaavaa, eikä lääkärit sellaista minusta ole löytäneetkään, vaan aspergerin. En voi olla oma itseni työssä, koska silloin olisi liian vaikeaa kommunikoida.
En minä pidä aspergeria minkäänlaisena vammana, mutta olen ikäänkuin friikki omien ihmisten joukossa, niiden ihmisten, jotka pitävät minua hyvänä kaverina, mutta jotka eivät kuitenkaan tunne sitä ihmistä, minkälainen oikeasti olen. .
Minä kyllä hyväksyn itseni tällaisena, eli sellaisia ongelmia ei ole. Hyväksyn, että olen juuri tällainen. Olisi vain mukava kuulla muiden tarinoita, että onko muilla tällaisia tunteita?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.